Laman lapset (1987-)

[Psykopatologia]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/l ... 83401.html

Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätkähdyttävä kuva
julkaistu to [13.1.2011] klo 11:55, päivitetty eilen [14.1.2011] klo 09:38

1990-luvun laman lapsista tehty poikkeuksellisen laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

YLE Uutisten helsinkiläisessä lähiökuppilassa haastattelema nuori nainen pitää vanhempiensa ahdinkoa ja köyhyyttä syynä omiin mielenterveysongelmiinsa. Kutsumme häntä Anjaksi.
- Se on just sitä, että tuntee huonommaksi itsensä. Tuntee ettei pysty mihinkään. Pitäisi olla parempi, Anja luettelee tuntemuksiaan, joiden hän sanoo kumpuavan lapsuudestaan 1990-luvulla.
- Lama-aika vaikutti meidän perheen hyvinvointiin. Vanhemmat joutuivat tiukille. Siitä aiheutui sitten isän loppuun palaminen, mikä tietenkin vaikutti koko perheeseen.

Anja ei ole yksin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomen Akatemian rahoituksella tekemästä laajasta 90-luvun laman lapsista tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että joka viides suurin piirtein Anjan ikäisistä on saanut hoitoa mielenterveyteensä.

Kattavat rekisterit tutkimuksen pohjana
Tutkimus kertoo paljon muutakin lama-ajan lapsista. Siinä seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla. Nyt 23-vuotiaiden nuorten aikuisten tilastollinen kokovartalokuva on varsin hätkähdyttävä.
Esimerkki: Neljäsosalla on jonkinlainen merkintä rikos-, sakko tai tuomioistuinrekistereissä. Pojista sellainen on peräti joka kolmannella, tytöillä puolestaan harvemmalla.
- Toki täytyy muistaa, että tässä on mukana hyvin lieviäkin rikoksia, THL:n tutkija Reija Paananen huomauttaa.
Laskuissa ovat siis mukana esimerkiksi liikennerikkomukset ja näpistykset.

Helpolla eivät pääse tytötkään. Vanhempien köyhyys lisää esimerkiksi tyttöjen riskiä joutua tekemään abortti tai saada sukupuolitauteja.
Köyhyys kasaa kaikki ongelmat lapsille

Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

Koko 60 000 yksilön ikäluokasta 10 000:lla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa 21-vuotiaina. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.
- Yksi iso tekijä on tupakointi. Ja sitten ihan ravitsemukselliset seikat, Reija Paananen selittää syitä.
THL:n tutkijan syyttävä sormi ei osoita niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista. Tuloeroja ei Paanasen mukaan enää pitäisi kasvattaa. Palvelut olisi hyvä saada "yhdeltä luukulta" ja perheitä pitäisi tukea.

Köyhyys myös henkistä
Tutkija harmittelee myös sitä, että Suomessa käytetään vähän rahaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta paljon rahaa jälkien korjaamiseen.
Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä "henkinen köyhyys", kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus. Tutkija kehottaa kasvattajia niin kotona kuin päiväkodissa ja koulussakin kannustamaan ja kehumaan syrjäytymisvaarassa olevia.
Paitsi isän psyykkiset ongelmat, myös aineellinen köyhyys on viiltänyt Anjan itsetuntoa. Hän on kokenut olevansa muita huonompi, koska perheellä ei ollut varaa esimerkiksi harrastuksiin tai vaatteisiin.
- Kyllähän köyhyyskin lisää omanarvontunteen puutetta, kun ei ole varaa eikä pysty tekemään samalla lailla kuin muut, hän sanoo.
THL.n julkisuuteen kertomat tulokset ovat poimintoja tutkimusaineistosta. Tutkimustuloksia on tarkoitus julkistaa lisää osissa tämän vuoden kuluessa.

YLE Uutiset / Mikko Haapanen
(Koko kirjoitus)

[Riidankylväjä]

Köyhille on aina opetettu, että raha ei tuo onnea. Miten tässä nyt näin kävi?

[Psykopatologia]

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=23956

Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään

14.1.2011

Kouluttamattomuus ja mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasautuvat ja lapsuuden köyhyys vaikuttaa monin tavoin myöhempään elämään. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella meneillään olevasta tutkimuksesta, jossa yhdistellään aiempaa monipuolisemmin tietoja eri sosiaali- ja terveysrekistereistä sekä koulutus- ja rikollisuustietoja. Tutkimuksessa seurataan kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä noin 60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun saakka. Koossa on kattava otos tämän ikäluokan elämästä.

Tähän mennessä on selvinnyt, että vuonna 1987 Suomessa syntyneistä joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 prosentilta tästä ikäluokasta. Näistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Toimeentulotukeen on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan 23 prosenttia 1987 syntyneistä, ja 26 prosentilla on merkintöjä joko lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista. Huostaanotettuna tai sijoitettuna on ollut 3 prosenttia tämän ikäluokan lapsista. Huomattavaa on, että ongelmat näyttävät kasaantuvan.

Tutkimuksessa on selvinnyt lisäksi, että vanhempien toimeentulotuen saaminen on yhteydessä lapsen ongelmiin. Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat yleistyvät merkittävästi, jos vanhemmat ovat saaneet pitkäaikaisesti toimeentulotukea. Myös tyttöjen teiniraskaudet ja klamydiatartunnat yleistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien myötä. Vanhempien koulutus ja erityisesti äitien korkeampi koulutus näyttäisi suojaavan lapsia. Korkeammin koulutettujen äitien lapset kouluttautuvat useammin, käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluita, eivätkä joudu turvautumaan toimeentulotukeen yhtä usein.

”Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan lapsuudessa. Geneettinen perimä yhdessä kasvuolosuhteiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa muokkaa ihmistä, ja sukupolvelta toiselle siirtyy henkisiä, sosiaalisia, aineellisia ja kulttuurisia elämänhallinnan voimavaroja”, toteaa tutkija Reija Paananen THL:stä. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että toimeentulohuolet vaikuttavat paitsi lasten aineelliseen hyvinvointiin, myös vanhemmuutta heikentäen. Köyhyys sinänsä ei tuota kielteistä sosiaalista perimää, vaan vanhempien ja perheen heikompi kiinnittyminen yhteiskuntaan. Pärjäävyys syntyy koetusta hyväksynnästä, kannustavuudesta, keskustelevasta ja kuuntelevasta ohjauksesta, johdonmukaisuudesta, kiinnostuneisuudesta sekä myönteisestä asenteesta.

Tutkimuksesta julkaistaan tarkempia tuloksia myöhemmin tänä vuonna. Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemia.

Lisätietoja
Reija Paananen
tutkija
puh. 020 610 6258
reija.paananen@thl.fi

Mika Gissler
professori
puh. 020 610 7279
mika.gissler@thl.fi

Lyhytosoite: http://www.thl.fi/doc/fi/23956
Päivitetty 14.1.2011

(Koko artikkeli)

[minätäällä]

On jo pitkään tiedetty, että koulutetut vanhemmat arvostavat koulutusta, ja kannustavat lapsiaankin kouluttautumaan pitkälle. Heillä on myös varaa tukea opiskelevaa nuorta taloudellisesti niin, ettei tämä joudu turvautumaan toimeentulotukeen. Aiemmin koulutus takasi myös varmemman työpaikan niin, ettei siitä joutunut ensimmäisten joukossa irtisanotuksi. Ei tuolla tutkitulla tosiseikalla ole laman kanssa mitään tekemistä.

Mielenterveysongelmat taas heijastuvat koko perheeseen niin taloudellisesti kuin perheen ilmapiiriinkin, ja sitä kautta myös lapsiin. Ja joihinkin mielenterveysongelmiin liittyy myös perinnöllinen alttius. Kaikenlaisten, myös taloudellisten menetysten ja epäonnistumisten taas tiedetään voivan toimia myös syvemmän, lapsuuden kokemuksiin pohjautuvan masennuksen laukaisevana tekijänä. Ei kai tuossakaan ole mitään uutta?

Yrityksen taloudelliset vaikeudet ja uhkaava konkurssi voivat saada aikaan pitkään jatkuvaa ylitöiden tekemistä, unettomuutta jne. ja lopulta loppuunpalamisen. Tuossa vaiheessa moni perhekin on voinut jo ajautua avioeroon. Kyllähän tuo tietysti vaikuttaa lastenkin elämään.

Minusta tuntuu, että varakkaampien vanhempien pitkäänkin jatkuneen alkoholiongelman tai vaikka vaikean persoonallisuushäiriön lapsille aiheuttamiin ongelmiin ei puututa esimerkiksi huostaanotoilla yhtä usein kuin niiden, joiden elämä joutuu toimeentulovaikeuksien takia muutenkin tarkempaan syyniin.

Jotenkin tuntuu, että näissä jutuissa ei varsinaisesti köyhyys ole se ongelmien aiheuttaja.

[Psykopatologia]

(- -)
60. Sorsa II 15.5.1977 - 26.5.1979 742 SDP Enemmistö
61. Koivisto II 26.5.1979 - 19.2.1982 1001 SDP Enemmistö
62. Sorsa III 19.2.1982 - 6.5.1983 442 SDP Enemmistö
63. Sorsa IV 6.5.1983 - 30.4.1987 1456 SDP Enemmistö

64. Holkeri 30.4.1987 - 26.4.1991 1458 Kokoomus Enemmistö
65. Aho 26.4.1991 - 13.4.1995 1449 Keskusta Enemmistö
66. Lipponen 13.4.1995 - 15.4.1999 1464 SDP Enemmistö
67. Lipponen II 15.4.1999 - 17.4.2003 1464 SDP Enemmistö
68. Jäätteenmäki 17.4.2003 - 24.6.2003 69 Keskusta Enemmistö
69. Vanhanen 24.6.2003 - 19.4.2007 1396 Keskusta Enemmistö
70. Vanhanen II 19.4.2007 - 22.6.2010 1161 Keskusta Enemmistö
71. Kiviniemi

[minätäällä]

Eilisessä Inhimillisessä tekijässä haastateltu, edellisen laman aikana konkurssin tehnyt ravintola-alan yrittäjä oli sitä mieltä, että konkurssi pelasti perheen. Sitä ennen rahaa oli tullut ovista ja ikkunoista, ja se oli aiheuttanut suuruudenhulluja kuvitelmia ja lähes ympärivuorokautisia työpäiviä.

Vaimo oli tukena ja perhe sopeutui hienosta omakotitalosta kaupungin vuokra-asuntoon muuttamiseen. Velkasaneeraus auttoi, samoin työskentely Valamon luostarissa ja siellä eletyt vuodet. Nyt oli uutena tavoitteena vanhan talon kunnostaminen. Suurimpia ilon hetkiä olivat yhdessä lasten ja lastenlasten kanssa vietetyt hetket.