Tuore tutkimus: Siitepöly voi lisätä koronatartunnan riskiä – ilmiö riippumaton allergiasta
Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ilman korkeat siitepölypitoisuudet ovat yhteydessä COVID-19-tartuntatiheyteen.
Tutkimuksen mukaan siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.
Tutkimusaineisto koottiin 31 maasta, ja tutkimukseen osallistui jopa 150 tutkijaa ympäri maailmaa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto.
Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa, selitti yli 40 % tartuntatiheyden noususta. Korkeiden siitepölypitoisuuksien vaikutus ei ollut välitön, vaan useimmissa tapauksissa tartuntatiheys kasvoi neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen. Tämä vastaa karkeasti koronatartunnan itämisaikaa.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että siitepöly itsessään vaikuttaa hengitysteiden limakalvojen puolustautumiseen virusinfektioita vastaan. Siitepölylle altistuminen vähentää antiviraalisen interferonin vapautumista. Tämä interferoni auttaa immuunijärjestelmää taistelemaan viruksia vastaan. Siitepölyaltistus voi siis heikentää kehon kykyä torjua virusta.
Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten rajoitustoimien vaikutusta keväällä 2020. Rajoitustoimet puolittivat tartuntatiheyden verrattuna tilanteisiin, joissa toimenpiteitä ei tehty, vaikka ilmassa oli runsaasti siitepölyä. Rajoitustoimien aikana ihmiset todennäköisesti altistuvat vähemmän sekä virukselle että immuunipuolustusta heikentävälle siitepölylle.
– Kun paikat olivat kiinni, ihmiset liikkuivat huomattavasti vähemmän ympäriinsä, dosentti Annika Saarto Turun yliopistosta perustelee.
Rajoitustoimien puuttuessa suuret siitepölypitoisuudet voivat nostaa tartuntatiheyttä jopa kymmenillä prosenteilla.
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000007849650.html
