Lahjasaldonne?

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Maaria » 29.12.2014 21:05

Mieheltä sain lahjaksi piirustuspaperia ja laadukkaita lyijykyniä. Sekä vielä yöpuvun, jossa oli pikkumyy.
Olen tykännyt kaikista lahjoista.
Maaria
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Helmenkalastaja » 29.12.2014 21:05

Minä aikoinaan raivostuin työnantajalleni, minun ikäiselleni naiselle, joka antoi minulle joululahjaksi ulkoilukerraston. Punaisen, laadukkaan, oikein Stockalta ostetun. Meni joulu pilalle.
Helmenkalastaja
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Maaria » 29.12.2014 21:10

Jee. Kerran sain isoäitiltä paksut villasukkahousut. Mutta ei se mitään, vähän huvitti.
Kuvitteliko hän, että kuljeskelen sukkahousut jaloissani ympäriinsä. Toisaalta se oli hänen tapansa muistaa minua ja muistamisesta kuitenkin tuli hyvä mieli. Eli ei sen niin väliä.
Maaria
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Kissi » 29.12.2014 21:18

Toisen naisen ostama vaate on mulle aina epäilyttävä. Ymmärrän Helmis, kerrasto! ja punainen ja ja ja, Stokkalta..voiko enempää pieleen mennä. Selvää vittuilua :D
Kissi
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja SADE » 29.12.2014 21:45

Ehkä tuo "herkkyys" tiettyjä lahjoja kohtaan johtuu ennemminkin lahjan antajasta kuin itse lahjasta?
Itse olisin onnellinen villasukkahousuista ja vaikka villa-alushousuista, jos ne lahjaksi tulisi. Puhumattakaan Stockan punaisesta ulkoilualusasusta. En tiedä mikä mieltäni sitten tässä lahja-asiassa riivaa, en noin yleensäottaen elämässä tyydy ollenkaan "mihinvaan", mutta lahja kuin lahja ilahduttaa. Aina. Ehkä tämä on sitten heikkouteni...lahjat :lol:
SADE
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Maaria » 29.12.2014 22:06

"Jee. Kerran sain isoäitiltä paksut villasukkahousut. Mutta ei se mitään, vähän huvitti.
Kuvitteliko hän, että kuljeskelen sukkahousut jaloissani ympäriinsä. Toisaalta se oli hänen tapansa muistaa minua ja muistamisesta kuitenkin tuli hyvä mieli. Eli ei sen niin väliä."


Niin minähän kirjoitin, että minulle tuli hyvä mieli muistamisesta ja se lämmitti, vaikka en välittäisi hirveästi itse lahjasta. Eleenä, se että yleensä joku viitsii vaivutua ostamaan lahjan on hieno, mutta se ei tarkoita välttämättä että kyseinen lahja on kovin ns. tarpeen juuri itselle. Ja sille ei voi mitään.

Mutta SADE ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Sinulla on hyvä asenne näihin lahja-asioihin.
Maaria
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja SADE » 29.12.2014 22:20

Jill, ymmärsin myös mitä tarkoitit. Oma pointtini oli se, että tykkään aina lahjasta jonka saan. Sen lisäksi, että olen kiitollinen. En ymmärrä miten se on mahdollista.
SADE
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Maaria » 29.12.2014 22:26

Mutta tuohan on hienoa.
Minä koen kauhun hetkiä, siinä kun en osaa ostaa muille "oikeanlaisia lahjoja."
Olen tottunut siihen, että jotkut esim. sisareni ovat aika vaativia.
Siksi, joulu ei aina ole niin kivaa.
Maaria
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Kissi » 29.12.2014 22:28

Jotenkin mummolta saatu sukkapaketti onkin herttaista. Ihan eriasia kuin pomon ostama
punainen possukerrasto, tai anopin käytännölliset kukkakalsarit!
Itse en ostaisi miniälleni mitn. vaatetta, ellei hän itse ilmaise haluavansa juuri jonkun määrätyn. tällästä tää on,olen seurannut kun anoppi kyselee muilta*tykkäsitkös siitä kalliista vuatteesta jonka sullen ostin, kun en oo nähnnä siun piälläs sitä. Ei tainnu kelevata köyhän lahajat* tööt*
Kissi
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Helmenkalastaja » 29.12.2014 22:50

Keväällä 2006 päätin luopua Fazerin sinisestä ja ylipäätään suklaan syömisestä. Mainitsin tästä myös tälle samaiselle pomolleni - kun ei meitä ollut muita kuin me kaksi. Pomoni reissasi aika paljon. Seuraavalta reissultaan hän toi minulle suklaarasian. Muita tuliaisia hän ei minulle sitten tuonutkaan, paitsi kerran aiemmin oli tuonut pussillisen tattarisuurimoita (kun tiesi, etten tee ruokaa) ja antoi samalla kerralla minulle myös yhden tuomistaan oluista...

Sain häneltä käyttööni myös edelliseltä työntekijältä jääneen Painonvartijat-tietokoneversion, ihan pyytämättä. Meinasin saada ihan väkisin myös bleiserin/bleisereitä (hänen vanhojaan), mutta sitten hän muistikin, että oli jo antanut pois lihavamman kautensa bleiserit...
Helmenkalastaja
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 29.12.2014 22:55

Hienoja eleitä.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57800
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Helmenkalastaja » 29.12.2014 23:00

Eikö vain?! Olin aivan ihastuksissani saamastani huomiosta.
Helmenkalastaja
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Helmenkalastaja » 29.12.2014 23:12

Voin antaa sinulle koko pussin, jos vielä löydän sen. Ellei mieheni heittänyt sitä pois siivotessaan keittiönkaappejamme.
Helmenkalastaja
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja SADE » 29.12.2014 23:20

Helmenkalastaja kirjoitti:Keväällä 2006 päätin luopua Fazerin sinisestä ja ylipäätään suklaan syömisestä. Mainitsin tästä myös tälle samaiselle pomolleni - kun ei meitä ollut muita kuin me kaksi. Pomoni reissasi aika paljon. Seuraavalta reissultaan hän toi minulle suklaarasian. Muita tuliaisia hän ei minulle sitten tuonutkaan, paitsi kerran aiemmin oli tuonut pussillisen tattarisuurimoita (kun tiesi, etten tee ruokaa) ja antoi samalla kerralla minulle myös yhden tuomistaan oluista...

Sain häneltä käyttööni myös edelliseltä työntekijältä jääneen Painonvartijat-tietokoneversion, ihan pyytämättä. Meinasin saada ihan väkisin myös bleiserin/bleisereitä (hänen vanhojaan), mutta sitten hän muistikin, että oli jo antanut pois lihavamman kautensa bleiserit...

Öh..oletko ylipainoinen? Ehkä pomosi testaa sitkeyttäsi.
SADE
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Kissi » 29.12.2014 23:23

Mää muuten antaisin siniset -80 luvun, kolmen ja sit kahden istuttavat sohvat. Hakis vaan joku pois!
Kissi
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Helmenkalastaja » 29.12.2014 23:23

Olin toki ylipainoinen jo silloin (vuonna 2004) ja olen edelleen. Enää hän ei ole pomoni, ei ole ollut seitsemään vuoteen.
Suhteemme päättyi laittomaan irtisanomiseen, josta vedin hänet oikeuteen ja voitin jutun.

Jos ei kestä ylipainoisia ihmisiä, ei pidä palkata sellaisia. Edellinenkin kaikesta päätelleen oli hieman tuhti, koska häneltä olisin sen Painonvartijoiden setin perinyt, jos olisin ottanut.
Helmenkalastaja
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja SADE » 29.12.2014 23:29

No, mitäpäs siinä muuta kuin tacka och ta emot. Pomoilta voi odottaa mitä vaan.
SADE
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Kyllästynyt » 30.12.2014 00:54

Pomolta (entiseltä) olen saanut hyviä ja mieluisia lahjoja kuten mm. Peter von Baghin kirjan Sininen laulu sekä Nalle Puhin "Ihaan pieni kirja synkeydestä" (viittaus masennukseeni), mutta anoppi onnistuu lähes joka kerta valitsemaan jotakin sellaista, jota en ikinä haluaisi käyttää, lukea tai päälleni pukea.
Eräänä vuonna olin suorastaan tyrmistynyt kun paketista paljastuikin täysin oikean kokoinen ja muutenkin kelvollinen vaate, mutta tuohonkin "sokean kanan" onnistumiseen löytyi myöhemmin selitys, anoppi oli jouluostoksilla törmännyt sisareeni joka oli sitten toiminut konsulttina.
Eikä ole omenakaan kauas päästä pudonnut; poikansa ei ole juurikaan häntä parempi lahjojen valitsemisessa- ja niinpä joko annan tarkat ja täsmälliset ohjeet tai yksinkertaisesti ostan sen/ne itse. Niin tein tänäkin vuonna.
Kyllästynyt
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Hilppa » 30.12.2014 01:07

Minäkään en osaa ostaa lahjoja. Tai yleensä panikoin, onko oikeanlaisia.
Hilppa
 

Re: Lahjasaldonne?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 05.01.2015 11:19

Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57800
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Edellinen

Paluu Yleistä ja ajankohtaista



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron