MOT: Tähtäimessä UKK

[Psykopatologia]

Presidentti Kekkonen murhayrityksen kohteena
Julkaistu 02.10.2014 - 15:51. Päivitetty 03.10.2014 - 08:45 http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/02 ... read-in-sp

Ennakko-video 0:15

Suomen kahdeksas presidentti Urho Kaleva Kekkonen joutui virkakaudellaan murhayrityksen kohteeksi.
Tiedot välikohtauksesta ovat jääneet erittäin pienen piirin tiedoksi.

Kekkonen oli presidenttitiensä alussa 1950-luvun puolivälissä hyvin kiistelty hahmo.

Kekkosen hyvin tunteneen professori Keijo Korhosen mukaan ilmapiiri oli Suomessa hyvin vaikea UKK:n
aloittaessa presidenttinä.

”Sota oli vielä aika lähellä. Menetykset olivat muistissa, ja oli avoimia, kirveleviä haavoja. Hyvin monet
suomalaiset tunsivat, että meidät oli pakotettu ystävyyspolitiikkaan ja että Kekkonen – jonkinlainen maan
kavaltaja – antaa periksi venäläisille”, Korhonen sanoo MOT:n haastattelussa.

MOT kertoo maanantaina, miten ja milloin Kekkonen yritettiin murhata. Jo ennen ohjelman ensiesitystä
illalla TV1:ssä MOT julkaisee lisätietoja ohjelmasta verkkosivuillaan.

MOT: Tähtäimessä UKK maanantaina TV1 6.10. klo 20

[Psykopatologia]

Miksi Kekkonen pelkäsi? http://keskustelu.suomi24.fi/node/4322259
Jorma K Korhonen 22.4.2007 07:55
21 VASTAUSTA 1 815 LUKUKERTAA
(- -)

[Psykopatologia]

Urho Kekkonen toimi teloitusryhmän päällikkönä
Erkki Aho 01 06 2007, 8:11 http://www.erkkiaho.com/blogarchive/315.htm

[Psykopatologia]

Keijo Korhonen on 1. ehdokkaani Tasavallan Presidentiksi vuonna 1994.
Toinen oli Rehn. http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/vaalit9 ... das94.html

[Psykopatologia]

MOTin käsikirjoitus. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/03 ... ikirjoitus

[Psykopatologia]

Yle lämmitti - Kekkosen murhayritykset -uutisia 90-luvulla
KOTIMAA | Turun Sanomat 6.10.2014 10:30; päivitetty 6.10.2014 13:21 | 9 | http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/684889 ... +90luvulla

Yleisradion MOT-ohjelma ja iltapäivälehdet ovat kertoneet tänään uutista presidentti Urho Kekkosen 1957 tapahtuneesta murhayrityksestä. Se on kierrätystavaraa 1990-luvulta.

Ensimmäisenä uutisen murhayrityksestä kertoi Ilta-Sanomat jo lokakuussa 1992.

Turun Sanomien selvitellessä kotmaisia salamurhayrityksiä Jitzhak Rabinin murhan jälkimainingeissa 1995 ilmeni, että Kekkonen oli yritetty ampua 1950-luvulla kahteenkin otteeseen.

Julkaisemme 12.11.1995 ilmestyneen jutun poikkeuksellisesti ohessa uusintana.

Häiriintynyt Suomen Pankin tutkijakin yritti tappaa UKK:n

Kekkosta kohti ammuttiin Kultarannassa

Historian kulku voi muuttua toisinaan yhdellä laukauksella. Suomenkin vaiheet olisivat voineet olla kovin toisenlaiset, jos Urho Kekkonen olisi ammuttu marraskuussa 1954 työhuoneeseensa tai kesällä 1957 Kultarannan ikkunaan. Molempia yritettiin.

Salamurha on maailman virassaan olevien ministerien ja presidenttien yleisimpiä kuolinsyitä. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidenteistä väkivaltaisesti on kuollut lähes joka kymmenes.

Suomessa poliitikon ammatti ei ole ollut tilastollisesti kovinkaan vaarallinen. Valtioneuvoston jäsen on murhattu viimeksi vuonna 1922.

Täpärimpiä yrityksiä on se, kun ministeri Ele Aleniusta yritettiin puukottaa 1967 hänen puhuessaan senaatintorilla.

Suomessa ei liioin ole tapahtunut suuria kansainvälisiä attentaatteja. Viime syksynä BBC:n tv-dokumentissa tosin paljastettiin, että valtaa tavoitteleva Leonid Brezhnev oli keväällä 1964 yrittänyt suostutella KGB:n järjestämään Nikita Hrushtsheville "onnettomuuden" tämän Suomen-vierailulla.

Kysymys kuuluukin, paljonko epäonnistuneita tai suunnitelman asteelle jääneitä murhayrityksiä on onnistuttu salaamaan?

Suomalaisista eniten tappouhkauksia lienee pitkän ja värikkään uransa aikana kerännyt Urho Kaleva Kekkonen. Kuumimpina ministerivuosinaan UKK kantoi jopa itse asetta mukanaan, paljastaa presidentin elämäkerran kirjoittaja Juhani Suomi. Aihettakin oli.

Vakavin tiedossa oleva yritys on marraskuusta 1954, jolloin mielenhäiriöön joutunut Suomen Pankin tutkija sai päähänsä surmata Kekkosen. Hän piti tuolloisen pääministerin ulkopolitiikkaa Neuvostoliitolle liian myötämielisenä.

Erään turkulaiskoulun lehtorinakin aiemmin toiminut tohtori tunkeutui 11. marraskuuta kello 11 pistooli mukanaan valtioneuvoston tiloihin etsimään Kekkosta, joka onnekseen ei kuitenkaan ollut paikalla.

Sekavassa tilassa ollut mies onnistui sen sijaan pääsemään sisäministeri Väinö Leskisen puheille ja houraili tälle maata uhkaavasta uhkaavasta vallankaappauksesta.

Tohtori veti keskustelun aikana pistoolinsa esille, mutta Leskinen ja paikalla ollut suojelupoliisin päällikkö Armas Alhava saivat hänet rauhoittumaan. Mies pakeni paikalta asuntoonsa Helsingin Meilahteen, josta häntä lähti myöhemmin tavoittamaan kaksi siviilipukuista rikospoliisin etsivää.

Poliisien tullessa sisään harhainen tohtori ampui heitä kohti useita laukauksia. Toinen etsivistä sai luodin päähänsä ja kuoli muutamia tunteja myöhemmin. Toinen haavoittui lievemmin rintaan ja vastasi tulitukseen.

Tohtoriin ei kuitenkaan osunut. Hän yritti paeta asunnostaan hyppäämällä kolmannen kerroksen ikkunasta, mutta putosi alla olleen lasten kolmipyörän päälle ja katkaisi molemmat jalkansa. Hänet saatiin kiinni ja todettiin mielentilatutkimuksissa syyntakeettomaksi.

Itse ampumavälikohtausta ja sen jälkiselvittelyjä selostettiin ajan tiedotusvälineissä laajasti, mutta Kekkosen osuus saatiin pysymään salassa. Hänet mainittiin kohteena vain sensaatiolehtien arvailuissa.

Jälkikäteen asiaa on kuitenkin pidetty täysin varmana.

– Kyllä se isääni vastaani oli suunnattu, sanoo presidentin poika Matti Kekkonen.

Tämän vahvistaa myös asiaan arkistojen kautta perehtynyt Juhani Suomi.

– Teko meni täysin sairauden tiliin, hän muistuttaa.

Paljon suuremman salaperäisyyden verhon taakse on jäänyt toinen, kesällä 1957 Naantalin Kultarannassa sattunut tapaus.

Joku ampui ilta-aikaan metsästys- tai sotilaskiväärillä ainakin yhden laukauksen presidentin kesäasunnon ikkunasta sisään. Kehenkään ei osunut.

Paljon muuta asiasta ei sitten tiedetäkään.

Luodin suunnasta ja osumapaikastakin on ainakin kahdenlaista tietoa. Matti Kekkonen, joka tosin itse ei ollut paikalla, muistelee sen osuneen kerrosten välisten portaiden kattoon.

Jos tämä pitää paikkansa, laukaus on tullut Kailon saaresta aamiaishuoneen vasemmanpuolimmaisen ikkunan kautta. Presidenttiä olisi siis ammuttu nykyisestä Muumimaailmasta.

– Luodin voima oli aika heikko, joten kaukaa se on tullut, Matti Kekkonen tuumii.

Juhani Suomi puolestaan pahoittelee, ettei muista tarkkaan tapauksen yksityiskohtia, koska on käynyt siihen liittyvät paperit läpi jo useita vuosia sitten. Hänen muistikuvansa mukaan luoti tuli "jonnekin sisäänkäynnin tienoille".

Kultarantaa vartioivaan liikkuvan poliisin partioon tapahtumayönä kuulunut Keijo Manninen kertoo kolmannen version.

– Se tuli Sylvin makuuhuoneeseen tai sieltä ainakin luoti löytyi.

Meren puolella olevaan huoneeseen on voitu ampua vain edessä olevilta luodoilta. Manninen kertookin kuulleensa, että asiaa tutkivat suojelupoliisin miehet olivat löytäneet ampujan todennäköisen makuupaikan.

Hän itse oli luodin tullessa ilmeisesti rakennuksen toisella puolen, eikä kuullut edes laukausta. Tapahtunut selvisi vasta seuraavana aamuna, kun kaikki vartioon kuuluneet joutuvat kuulusteltaviksi.

– Tutkijat olivat hyvin korkea-arvoisia ja vaiteliaita. Sen vähän, mitä kuulin, kuulin ihmiseltä, joka näitä tutkijoita oli kuskaamassa.

Manninen voi sulkea kuitenkin pois ajatuksen, että luoti olisi ammuttu itse huvilan pihapiiristä.

– Mehän kiersimme Kultarannan ympäristöä kello 22-06 joka yö. Laukauksen äänen olisi kyllä kuullut.

Tapauksen tutkimukset hoidettiin Mannisen mukaan äärimmäisessä hiljaisuudessa. Paikallispoliisi ei arkistojenkaan mukaan saanut koskaan tietää tapauksesta mitään.

Myös nuorempi konstaapeli Manninen joutui ankaraan hiillostukseen, ettei hiiskuisi asiasta koskaan mitään.

– Se oli semmoista tekstiä, että se on työpaikan meno, jos suutansa aukaisee. Minäkin olen tästä hyvin vähän puhunut, koska silloin piti vannoa ja vakuuttaa.

Ampujan henkilöllisyys on edelleen täydellinen mysteeri ja ilmeisesti sellaiseksi jääkin. Tohtori Juhani Suomen mukaan on kuitenkin selvää, että kyseessä oli tietoinen murhayritys.

– Kyllä, kyllä sitä sellaisena on tutkittu ja syytä pitää.

Matti Kekkonen kuittaa asian enemmänkin uhkaukseksi tai protestinilmaukseksi.

– Eihän se ollut kuin mielenosoitus. Ampuja ei millään voinut nähdä talon sisälle.

Myös attentaatin kohde suhtautui hänen mukaansa tapaukseen hyvin tyynesti.

– Ei se nyt ainakaan säikähtänyt tai siitä mitään numeroa tehnyt.

TS – HANNU MIETTUNEN

Päivitys klo 13.20: Korjattu uutisen alkuperäiseksi lähteeksi Ilta-Sanomat.

[Psykopatologia]

7.10.2015

Kekkonen yritettiin murhata jo ministeriaikana - Suomen Pankin osastopäällikkö tunkeutui työpaikalle
Julkaistu: 7.10.2014 5:33, päivitetty: 7.10.2014 6:13 http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 46787.html

TRAGEDIA Häiriintynyt tohtori etsi Kekkosta pistoolin kanssa marraskuussa 1954. Yksi poliisi sai surmansa tragediassa.
Presidentti Urho Kekkonen yritettiin juhannusaattona vuonna 1957 salamurhata Naantalin Kultarannassa, kertoi eilen
Yleisradion MOT-ohjelma.

Kekkostutkija, professori Juhani Suomen mielestä kyseessä oli pelottelu, ei murhayritys.

Pahemmassa hengenvaarassa Kekkonen oli marraskuussa 1954 toimiessaan vielä pääministerinä. Turun Sanomat palautti
eilen mieliin traagisen välikohtauksen, jossa sai surmansa etsivä Frans Helmer Valmunen ja toinen poliisi, Jaakko Pelttari,
haavoittui.

Mieleltään järkkynyt Suomen Pankin osastopäällikkö, filosofian tohtori K. O. Alho saapui Valtioneuvoston linnaan 11. marras-
kuuta. Koska Alhon tiedettiin suhtautuvan vihamielisesti Kekkoseen ja Neuvostoliittoon, niin hänen uskottiin menneen
etsimään silloista pääministeriä, joka ei kuitenkaan ollut työhuoneessaan. Tragedian päätteeksi Valmunen sai surmansa.

"Taka-Töölön verinäytelmäksi" ristitty tragedia herätti aikanaan paljon huomiota, mutta valtamedia ei yhdistänyt
sitä Kekkoseen.

Lue lisää vuoden 1954 marraskuun 11. päivän tapahtumista ja Kekkosen murhayrityksestä päivän painetusta Ilta-
Sanomista tai digilehdestä.

Tuomas Manninen