Meidän ei pidä elää aamuvirkkujen rytmissäELÄMÄ 3.9.2014 10:23
KOLUMNI
http://www.hs.fi/elama/Meid%C3%A4n+ei+p ... 5869934190Katja Lahti Kirjoittaja kirjoittaa
Project mama -blogia, konseptisuunnitelmia ja kirjoja.
http://www.projectmama.info/Tuijotin epäuskoisena koululaisen lukujärjestystä. Kolme kahdeksan aamua. Kolme. Paitsi, etten ole herännyt
vapaaehtoisesti seitsemältä peruskoulun jälkeen, aikaiset aamut aiheuttaisivat iltavirkulle perheelle paniikin
myös pienemmän sisaruksen viennin kanssa.
Manasin taas kerran, miksi ihmeessä yhteiskunta on viritetty aamuvirkkujen rytmiin – varsinkin maassa, jossa
on puolet vuodesta koko ajan yö. Onko tämä enemmistön tahto?
Päätin kaivaa esiin aiheeseen liittyvää tutkimustietoa. Löysin saksalaisen yliopiston EUCLOCK-tutkimusprojektin
ja vuorokausirytmitestin, jonka on tehnyt jo 50 000 ihmistä. Täytin itsekin kentät.
http://www.euclock.org/Tulos oli yllättävä. Olen aina luullut olevani valittava, laiska ja selkärangaton iltavirkku, mutta tutkimusaineiston
mukaan ihminen, joka nukkuu noin puolesta yöstä kahdeksaan onkin normaali, average. Sen sijaan graafin mukaan
vapaaehtoisesti kuudelta hereillä olevia näyttäisi olevan aika vähän.
Hetkinen nyt. Jos tämä jako pätee Suomessakin, miksi ihmeessä emme tee asialle mitään?
Koska kaikkihan tietävät, että riittävän unen saamiseksi on vain mentävä aikaisemmin nukkumaan?
Koska kaikki tietävät, että kun herää aikaisin, ehtii enemmän?
Koska kaikki tietävät, että lapset ovat aamutunneilla pirteitä.
Ja että kaikki pystyvät muuttamaan rytmiään aikaisemmaksi, jos haluavat.
Myytit istuvat tiukassa.
Riittävän unen saamiseksi voi tietenkin nukkua pidempään.
Eikä aikaisin herääminen tai töistä hyvissä ajoin lähteminen lisää vapaa-aikaa. Jokaisella on vuorokaudessa
24 tuntia. Kun potista vähennetään nukkumisaika (yleensä 7 – 8 t), jäljelle jää valveillaoloaika riippumatta siitä,
sijoittuuko se aamuun vai iltaan. Ainoastaan ihmisellä, joka selviää hyvin lyhyillä yöunilla, on enemmän vapaa-
aikaa. Valveillaoloaika kannattaa nimenomaan ehtimisen suhteen optimoida oman luontaisen vireystilansa mukaan.
Lapset taas ovat koko päivän pirteitä, jos he ovat nukkuneet tarpeeksi. Iltapäivällä tietenkin väsyttää, jos aamulla
on herännyt liian aikaisin.
Ja mitä rytmin muuttamiseen tulee, siihen pätee sama kuin laktoosin pilkkomiseen – joiltain onnistuu, joiltain ei.
Pakon edessä sitä valvoo vaikka viikon tolpannokassa, mutta kun viikonloppu koittaa, unirytmi lipsahtaa takaisin
siihen omaan, luontaiseen rytmiin.
Kun katsoo kroonisessa jetlagissa elämisen haittavaikutusten pitkää listaa, on pakko kysyä, mitä järkeä tässä on –
etenkin jos meitä "normaaleja" on Suomessakin suuri, hiljainen enemmistö? Miksi pitää tehdä niin kuin on aina tehty,
vaikka biologia väittäisi vastaan?
Ja saattaisihan joustolla olla kansantaloudellisia vaikutuksiakin. Tuli nimittäin mieleen eräs tuttu terveydenhoitaja.
Kun eläkeikä lähestyi, hän ehdotti työnantajalleen, työkykyinen kun oli, että jatkaisi töitä. Ehtona oli, että hän saisi
tulla yhdeksäksi kahdeksan sijaan.
Arvaatte varmaan. Hänet päästettiin eläkkeelle nukkumaan.
Kirjoittaja kirjoittaa [b]Project mama -blogia, konseptisuunnitelmia ja kirjoja, ja ammentaa juttunsa ruuhkavuosien
suuresta sukkalaatikosta.[/b]
