Avartuva maailma

[Psykopatologia]

Avartuva maailma - Kartta-aarteita
A. E. Nordenskiöldin kokoelmasta

Suomen kansallismuseo 26.4.- 27.10.2013
http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/tiedotusvalineille
(- -)

Suomen kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu.
Sisäänpääsymaksu 8 / 6 e, alle 18-v. ilmaiseksi.
Lippukassa p. 040 128 6469, ti-su klo 11-18.
http://www.kansallismuseo.fi

[Psykopatologia]

Aika hämmästyttävää, että maailma näytti jo n. 1550 suunnilleen samanlaiselta kuin nyt.

Olisin ostanut muutaman karttakirjan, mutta eivät myöneet.

[Riidankylväjä]

Yllättävän tarkkaan on kartat piirretty senaikaisilla välineillä. Ottaen huomioon, että Kolumbus löysi Amerikan vasta 1492.

Onkohan kuvan kartta kuitenkin myöhemmältä ajalta?

[Psykopatologia]

Yllättävän tarkkaan on kartat piirretty senaikaisilla välineillä. Ottaen huomioon,
että Kolumbus löysi Amerikan vasta 1492.

Onkohan kuvan kartta kuitenkin myöhemmältä ajalta?

Alankomaalainen Abraham Ortelius (1527 - 1598) valmisti 1570 Antwerpenissä kartaston Theatrum Orbis Terrarum,
jota on kutsuttu ensimmäiseksi uudenaikaiseksi kartastoksi maailmassa.
Teoksesta tuli niin suosittu, että siitä otettiin monilla kielillä uusia panoksia liki vuosittain vuoteen 1612 asti.
Kartat maailmasta, Euroopasta ja Amerikasta sisältyvät Antwerpenissä 1574 ilmestyneeseen painokseen.
Kuva: Kansalliskirjasto.

[Hilppa]

Onkohan tuolla samat kartat, jotka kävin katsomassa parisenkymmentä vuotta sitten Tuomiokirkon kryptassa? Nordenskiöldin karttanäyttelyn nimi oli tuolloin Koillisväylä tms.

[Psykopatologia]

Oletettavasti (mutta ehkä laajemmin).

Koillisväylän kuvaus on näyttelysä keskeisessä asemassa.

[Kahvi]

Alankomaalainen Abraham Ortelius (1527-1598) valmisti 1570 Antwerpenissä kartaston Theatrum Orbis Terrarum, jota on kutsuttu ensimmäiseksi uudenaikaiseksi kartastoksi maailmassa.
Teoksesta tuli niin suosittu, että siitä otettiin monilla kielillä uusia panoksia liki vuosittain vuoteen 1612 asti.
Kartat maailmasta, Euroopasta ja Amerikasta sisältyvät Antwerpenissä 1574 ilmestyneeseen painokseen. Kuva: Kansalliskirjasto.

http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/tiedotusvalineille

Jo muinaiset foinikialaiset osasivat määrittää auringon avulla yllättävän tarkasti pohjois-eteläsuuntien etäisyydet. Mutta ennen kunnon kellon keksimistä itä-länsisuuntien etäisyyksien määritteleminen oli enemmänkin arvaamista kuin tiedettä - tämä näkyy noissa vanhoissa kartoissa (kuten kuvan kartassa) että itä-länsisuunnassa on vibaa mutta pohjois-eteläsuunnassa tarkkuus on yllättävän hyvää.

Ensimmäinen kömpelö, mutta yllättävän tarkka tapa täsmätä kellot esim valtameren ylityksen aikana oli seurata kaukoputkella Jupiterin kuita (koska pyörähtävät näkyviin ym) ja katsoa taulukosta kuinka paljon sen kellon pitäisi täsmälleen olla.