Thaimaalaisille marjanpoimijoille kasvot

[Mirri]

Tänään telkkarista tuli mielestäni katsomisen arvoinen dokumentti thaimaalaisista marjanpoimijoista. Kuten laittamani otsikko kertoo, lyhyt elokuva antoi kasvot suomalaisia puhuttaville ulkomaalaisille marjanpoimijoille, joita vuosi vuodelta kiihtyvällä vauhdilla tuotetaan Suomeen halpatyövoimaksi. Ja jotka dokkarin mukaan ovat myös innokkaita tulemaan kerta toisensa jälkeen tekemään kovaa työtä - ja olemaan riistotyövoimana - suomalaismetsissä marjateollisuuden hyötykäytössä.

Ohjelmassa ei otettu ongelmalliseen ilmiöön minkäänlaista kantaa, ei puolesta eikä vastaan, vaan annettiin muutaman thaimaalaisen itse ja omin sanoin kertoa motiiveista, jotka saavat heidät tulemaan tänne. Siksi dokumenttifilmi oli minusta mielenkiintoinen; antoi hankalaan aiheeseen yhden uuden näkökulman.

http://ohjelmat.yle.fi/tositarina/palanen_taivasta

Katsottavissa Areenassa:
http://areena.yle.fi/tv/563050

[Hilppa]

... Kuten laittamani otsikko kertoo, lyhyt elokuva antoi kasvot suomalaisia puhuttaville ulkomaalaisille marjanpoimijoille, joita ...

Korukielinen ilmaus ja romantisoitu totipotenttinen näkemys lyhytelokuvan kyvystä antaa kasvot ja sielun peili todellisille ihmisille.

Kiitos linkistä.

[Mirri]

Hilppa, niin minä asian kuitenkin näin lyhytelokuvaa katsoessani, romantisoitu ja korukielinen näkemys tai ei. Mitä tarkoittaa totipotenttinen?

[Mirri]

Miten voi olla kyseessä riistotyövoima, jos parissa kuukaudessa tienaa 4000-5000 euroa ja joka vuosi ihan vapaaehtoisesti tulee takaisin?

Dokkarista ymmärsin asian niin, että köyhyys panee tulemaan 'vapaaehtoisesti' takaisin. Elinolosuhteet omilla kotikulmilla ovat sellaiset, että vaihtoehdot ovat vähissä. Vapaaehtoisuuskin voi olla hyvin suhteellinen käsite; jos oman maan köyhyys ja surkeat selviytymismahdollisuudet pakottavat, niin tiedä häntä onko tuleminen silloin oikeasti vapaaehtoista. Haastatellut kertoivat, että jonnekin maailman kolkkaan on pakko lähteä työn perässä, jotta köyhyyteen saisi jotakin lievitystä.

Mielestäni suomalaisen työelämän pelisääntöjen mukaan arvioitaessa voidaan puhua riistotyövoimasta; thaimaalaiset tulevat omalla vastuullaan ja myös ovat täällä oman onnensa nojassa. Kadehdittavalta(?) kuulostava rahasumma ei heltiä helposti. Se vaatii 14-16 tunnin tiiviin työpäivän seitsemänä päivänä viikossa säällä kuin säällä keruutyylillä, joka ohjelmassa nähtiin. Eli vaikka ostajat maksavat roskistakin, silti thaimaalaisen marjanpoimijan työ käy työstä ihan oikeasti. Ja jos poimija sattuu eksymään pitkän työpäivänsä aikana samoiltuaan syvälle metsään marjojen perässä ja kuolemaan metsän uumeniin, niin se on valitettavaa, mutta kukaan ei ole vastuussa. Thaimaalainen marjanpoimija on Suomessa omillaan ilman minkäänlaista turvaa tai suojaa; hän on teollisuuden tänne tuoma lainsuojaton henkilö.

Suomalainen marjateollisuus käyttää häikäilemättä hyväkseen yhden maailman köyhimmän maan ihmisiä - heidän köyhyyttään ja sinnikkyyttään. Silloin mielestäni voidaan puhua riistotyövoimasta.

[Hilppa]

Totipotentti, kaikkikykyinen. Tässä totipotenttisella viitataan dokumentin mahdottomaan kykyyn antaa jotakin sellaista, joka ihmisillä jo on riippumatta dokumentin olemassaolosta.

[Mirri]

Tässä totipotenttisella viitataan dokumentin mahdottomaan kykyyn antaa jotakin sellaista, joka ihmisillä jo on riippumatta dokumentin olemassaolosta.

Ok. Hilppa, mikä ihmisillä mielestäsi jo on kyseisen dokumentin olemassaolosta riippumatta?

[Hilppa]

Tässä totipotenttisella viitataan dokumentin mahdottomaan kykyyn antaa jotakin sellaista, joka ihmisillä jo on riippumatta dokumentin olemassaolosta.

Ok. Hilppa, mikä ihmisillä mielestäsi jo on kyseisen dokumentin olemassaolosta riippumatta?

Mitä tarkoittaa "Ok."?

[Mirri]

Tässä totipotenttisella viitataan dokumentin mahdottomaan kykyyn antaa jotakin sellaista, joka ihmisillä jo on riippumatta dokumentin olemassaolosta.

Ok. Hilppa, mikä ihmisillä mielestäsi jo on kyseisen dokumentin olemassaolosta riippumatta?

Mitä tarkoittaa "Ok."?

Se tarkoittaa, että kiitos vastauksesta; siis kiitos siitä, että kerroit mitä minulle vieras sana tarkoittaa. Olisi toki ollut minun fiksumpaa sanoa, että kiitos vastauksesta, eikä käyttää noin epämääräistä ilmaisua.

Mutta siis: mikä ihmisillä mielestäsi jo on kyseisen dokumentin olemassaolosta riippumatta?

[Hilppa]

Tässä totipotenttisella viitataan dokumentin mahdottomaan kykyyn antaa jotakin sellaista, joka ihmisillä jo on riippumatta dokumentin olemassaolosta.

Ok. Hilppa, mikä ihmisillä mielestäsi jo on kyseisen dokumentin olemassaolosta riippumatta?

Mitä tarkoittaa "Ok."?

Se tarkoittaa, että kiitos vastauksesta; siis kiitos siitä, että kerroit mitä minulle vieras sana tarkoittaa. Olisi toki ollut minun fiksumpaa sanoa, että kiitos vastauksesta, eikä käyttää noin epämääräistä ilmaisua.

Mutta siis: mikä ihmisillä mielestäsi jo on kyseisen dokumentin olemassaolosta riippumatta?

Kasvot, sielun peili. Aivan kuten meillä jokaisella on.

[Mirri]

Lappalainen, minun on vaikea ymmärtää sitä, etteivät Lapin ihmiset suuntaa kiukkuaan suomalaiseen marjateollisuuteen. Siellä se 'paha' on - ei köyhissä thaimaalaisissa, joita teollisuus käyttää häikäilemättä hyödykseen. Mikseivät lappilaiset nouse sankoin joukoin vastustamaan suomalaisen teollisuuden törkeää toimintaa? Luulen, että on helpompi uskotella itselleen, että 'vika' on köyhissä thaimaalaisissa kuin niissä rikkaissa suomalaisissa teollisuuden edustajissa, jotka tahkoavat rahaa heidän kustannuksellaan.

Toisaalta ymmärrän, että jonnekin turhautunut kiukku on suunnattava; köyhät ulkomaalaiset ovat helppo kohde, suomalainen voittoa tavoitteleva teollisuus on hankala kohde kiukkuamiselle. Ja turhaakin kai olisi suunnata kiukkunsa teollisuudelle; halpatyövoimaa käytettäisiin joka tapauksessa, koska se on teollisuudelle hyvä keino maksimoida voitot. Tulee marjateollisuudelle kalliiksi ostaa raaka-aineensa suomalaisilta; köyhät thaimaalaiset ovat halpa ja tuottoisa ratkaisu. Silti mielestän haukutaan väärää puuta, jos köyhät ihmiset - Suomeen tuotettu halpatyövoima - nähdään syyllisinä ja syntipukkeina teollisuuden häikäilemättömyyteen, jota ei saada kuriin.

[Mirri]

Kasvot, sielun peili. Aivan kuten meillä jokaisella on.

Hilppa, kiitos vastauksesta. Alan käsittää, että on tainnut tulla väärinkäsitys.

Kasvojen antaminen on sanonta, yhdenlainen kielikuva, jonka vastakohta on kasvottomuus. Luulen, että thaimaalaiset marjanpoimijat ovat suomalaisille pääasiassa kasvotonta massaa; harva on päässyt tutustumaan heihin tavalla, jolla nähty dokumentti tutustutti. Siinä mielessä mielestäni hyvin voidaan sanoa dokumentin antaneen kasvot kasvottomalle ilmiölle ja massaan hukkuville ihmisille.

Hohhoijaa olen täysn kypsynyt noiden thaimaalaisten ylistyslauluihin joita kirjoittelevat pääasiassa etelän ihmiset.

Lappalainen, toivottavasti minun kirjoitukseni eivät kuulosta ylistyslaululta; ei ole tarkoitus. Ylistyslaulamisen sijaan olen ponnekkaasti sitä mieltä, että todellisia syyllisiä hankalaan nykyilmiöön täytyisi etsiä ja vaatia vastuuseen siellä missä he oikeasti ovat. Vastuullisia pitäisi etsiä suomalaisten taloudellisen voiton tavoittelijoiden keskuudesta; pitäisi syyttää niitä suomalaisia, jotka ovat todenneet olevan taloudellista ja tuottoisaa ostaa marjat thaimaalaisilta poimijoilta.

Dokkari oli mielestäni onnistunut senkin vuoksi, että se ei ollut minkäänlainen ylistyslaulu; se ihan oikeasti pidättäytyi ottamasta minkäänlaista kantaa kiperään ongelmaan.

[Hilppa]

Kasvot, sielun peili. Aivan kuten meillä jokaisella on.

Hilppa, kiitos vastauksesta. Alan käsittää, että on tainnut tulla väärinkäsitys.

Kasvojen antaminen on sanonta, yhdenlainen kielikuva, jonka vastakohta on kasvottomuus. Luulen, että thaimaalaiset marjanpoimijat ovat suomalaisille pääasiassa kasvotonta massaa; harva on päässyt tutustumaan heihin tavalla, jolla nähty dokumentti tutustutti. Siinä mielessä mielestäni hyvin voidaan sanoa dokumentin antaneen kasvot kasvottomalle ilmiölle ja massaan hukkuville ihmisille.

Ei meille mitään väärinkäsitystä tullut vaan selkeä erimielisyys. Sinulla on oma käsityksesi kasvojen antamisen oikeutuksesta ja minulla omani. Sinulla on kaikki vapaudet ajatella tuosta sanonnasta kuten haluat. Aivan kuten minulla on oikeus olla kyseisen sanonnan käytön sopivuudesta sitä mieltä, mitä haluan.

[Mirri]

Kaikilla muillakin aloilla haukutaan halpatyövoimaa, miksi marjanpoimijoita ei saisi haukkua?

En tiedä miksei saisi haukkua.
Silti olen sitä mieltä, että köyhistä maista Suomeen tuotetun halpatyövoiman haukkuminen on väärän puun haukkumista ja sellaisena hyödytöntä. Voisi olla tehokkaampaa suunnata haukkuminen niihin, joilla on taloudellista valtaa päättää kenellä työ teetetään.

[Mirri]

Oikein tai väärin niin on se minusta kyllä ihan ymmärrettävää ja inhimillistä, että halpatyövoiman ajatellaan vievän 'meidän työt'. Mutta ei taida marja-asia olla ihan niin yksinkertaista. Eivät metsät täyttyisi suomalaisista, eikä marjateollisuus ostaisi suomalaisilta - saati, että palkkaisi suomalaisia poimijoiksi niin paljon, etteivät marjat jäisi metsiin ja teollisuus vaille raaka-ainettaan.

Suomalaiset eivät tekisi töitä niin halvalla kuin thaimaalaiset tekevät; suomalaiset eivät suostuisi myymään työtään tai poimimaansa tuotetta niin huokealla, että se menisi kaupaksi. Marjat jäisivät poimimatta, eikä niistä hyötyisi kukaan. Siinä mielessä metsissä uurastava halpatyövoima on mielestäni eri asia kuin vastaava esim. siivousalalla tai rakennuksilla. Nuo viimeksi mainitut olisi pakko tehdä tavalla tai toisella, marjat sen sijaan voitaisiin jättää metsiin, ja marjateollisuus kenties ostaisi tarvitsemansa raaka-aineen maan rajojen ulkopuolelta.

Mitä jos thaimaalaisten sijaan marjaa tarvitsevat ja välittävät firmat veisivätkin syksyisin marjametsään suomalaisia syrjäytyneitä nuoria, pitkäaikaistyöttömiä, ynnä muita, jotka tarvitsisivat itselleen aktivointia ja kosketusta työhön? Ei kenenkään tarvitsisi tehdä tukien eteen töitä, vaan pienten tukien varassa elävät pääsisivät hankkimaan lisätienestiä samalla systeemillä kuin thaimaalaiset nykyisin... Jos vaikka lainsäädännöllisesti olisikin mahdollista, niin taitaisi innokkaiden poimijoiden määrä jäädä aika vähiin.
Sama ongelma kai nykyisin on esim. mansikkaviljelmillä; ei sinne saada enää riittävästi suomalaisnuoria mansikanpoimintaan. Vähän sama juttu kuin siivousfirmoilla; yhä harvempi kesätienestejä ja lisäansioita itselleen kaipaileva suomalainen ryhtyy siivoamaan...

Suomeen tuotettu halpatyövoima ei ehkä viekään 'meidän töitä', vaan tekee töitä, jotka ovat 'meille kelpaamattomia'. Jotakin varmaan pitäisi suomalaisessa yhteiskunnassa muuttua, jottei täällä olisi mahdollisuuksia tuottaa maahan halpatyövoimaa - välillä suoranaista riistotyövoimaa - yhä lisääntyvällä vauhdilla ja häikäilemättömyydellä. Mutta mikä se jokin muutos olisi?

[Mirri]

Kansan Uutiset kertoi thaimaalaisten marjanpoimijoiden tilanteesta kesällä 2010:

Thaimaalaiset marjanpoimijat Suomessa ovat esimerkki siitä, miten kehnoissa oloissa ja miten heikoilla ehdoilla joutuu elämään itsensä työllistävä, vailla sosiaali- ja muuta turvaa työtään tekevä, kaiken riskin itse kantava työntekijä.
Thaimaalaisten marjanpoimijoiden asema Suomessa kertoo myös siitä minkälaisia työelämän käytäntöjä globaalissa palvelutuotannossa voi olla.

Tänne saapuvien marjanpoimijoiden määrää ei tiedä kukaan. Kukaan ei myöskään valvo heidän työolojaan, eikä -ehtojaan.
Niinpä on mahdollista tämä, mitä elo-syyskuussa kolme viikkoa Pohjois-Suomen marjanpoimijoiden leirejä kiertänyt Junya Yimprasert kertoo. Thaimaalaisen Thai Labour Campaign -verkoston vetäjä valotti torstaina Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuusjärjestö SASK:n tilaisuudessa ensi tietoja raportista, jota hän on tekemässä siirtotyöläisten hyväksikäyttöä vastustavalle NAT-verkostolle.

Ennen matkalle lähtöä marjanpoimija joutuu sitoutumaan erilaisiin välitysmaksuihin, määrältään 1 500–1 650 euroa. Saavuttuaan työpaikalleen hän joutuu maksamaan kaikesta; majoituksesta, ruoasta, autokuluistaan 1 100–1 250 euroa. Ennen kotiinlähtöä häneltä laskutetaan vielä polttoainekustannuksia 130–350 euroa.

Yimprasertin laskelman loppusumma poimijalle koituvista kustannuksista on 3 000–3 200 euroa. Kuvaan kuuluu tietenkin se, että poimijan tänne välittänyt taho on antanut ymmärtää kulujen muodostuvan huomattavasti pienemmiksi.
– Marjanpoimija tekee työtä keskimäärin 48 päivää siihen, että saa katettua itselleen koituvat kustannukset, kertoo Yimprasert.
Sen jälkeen hänelle jää viisumin pituudesta riippuen ehkä parikymmentä päivää aikaa hankkia työmatkaltaan myös tuloja kotiin vietäväksi.

Yimprasertin marjoja poimijoilta ostavilta yrityksiltä saaman selvityksen mukaan noin 10 prosenttia poimijoista yltää Suomessa noin 2 000–4 000 euron tuloihin, kun joka viidennen tulot jäävät alle tuhannen euron. Keskimääräinen ansio on noin 1 100 euroa. Kotimaassaan hän saattaisi ansaita maanviljelijänä tuosta noin puolet.

Yimprasertin kertoma siitä, minkälaista työpäivää thaimaalainen marjanpoimija teki saadakseen matkansa tuottoisaksi kertoo thaimaalaisesta kulttuurista paljon. He haluavat käyttää kaiken oloaikansa täällä marjojen poimimiseen.
– He saattoivat lähteä työhön aikaisin aamulla, jopa aamukolmelta ja palata illalla myöhään, jopa puoli kahdeltatoista. Kaikki leirit olivat aina aamukuudelta tyhjiä. Edes kuume ei estä poimimaan lähtöä. Vain rankkasade keskeyttää työnteon.

Poimijat asuivat erittäin ankeissa oloissa. Parakeissa tai vanhoissa koulutiloissa saattoi yksi huone olla jopa 20 henkilön asuinsija. Joillain leireillä jouduttiin olemaan jopa viikkoja ilman toimivaa wc:tä ja suihkua. Yimprasert sanoo nähneensä pesukoneen vain yhdessä leirissä.
Millään leireistä ei Yimprasert löytänyt ensiaputiloja, ei edes ensiapupakkauksia.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kot ... iin-hinnan

Karua kertomaa, joka 'perinteisesti' värvätylle itselleen koituvine kustannuksineen on totuttu yhdistämään ihmiskauppaan sun muuhun. Mutta että Suomeen tuotettava marjanpoimija sitoutuu velkavankeuteen ja joutuu tekemään lujasti töitä maksaakseen matkansa kustannukset ja päästäkseen saamaan tuloja marjamatkastaan - se on mielestäni hätkähdyttävää.
Asia, jonka eilen nähty dokumentti jätti kertomatta on, että tappiota voi tulla; pahimmillaan marjastajan tienestit eivät riitä edes kotimatkaan. Sama ongelma tietysti kaikilla köyhillä halpatyövoimaksi - ikään kuin yrittäjiksi - tuotetuilla ihmisillä; on täysin heidän murheensa tienaavatko vai eivät. Sen verran kuitenkin on pystyttävä tienaamaan, että saisi velan maksettua...

Myös Taloussanomat toteaa ulkomaalaisten - ahkerien ja työtä pelkäämättömienkin - marjanpoimijoiden tulojen olevan sään armoilla:
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 235187/139

[Mirri]

Halutaan pitää yllä sellaista käsitystä ettei lappalaisille nuorille kelpaa marjanpoiminta vaikka lähes jokaisen pitää käydä marjassa. Ja jos haluaa vaikka mopon, perinteisesti se on hankittu marjarahoilla.
Miksi sitten emme menisi marjatöihin kesäksi hankkimaan 4000-5000 euroa parissa kuukaudessa?

Uskon kyllä, että lappalaisnuorille marjanpoiminta kelpaisi. Heitä vain ei voida käyttää työvoimana samalla tavoin kuin thaimaalaisia; Suomen laki estää. Samasta syystä heitä ei voida käyttää 'yrittäjinä' tavalla, jolla thaimaalaisia käytetään.

Onko se hyvä vai huono asia, ettei suomalaisia voida (eikä saada) käyttää työvoimana samalla tavoin ja samanlaisilla ehdoilla kuin köyhästä maasta tuotettua halpatyövoimaa?

[Mirri]

Thaimaalaisten tuottaminen suomalaismetsiin on tuottoisaa bisnestä yhdelle jos toisellekin; Rahaa tulee, Elena nauraa:

Viime aikoina Itä-Suomen maanteillä ja metsissä näkyneet numeroidut pikkubussit, joilla poimijat liikkuvat, ovat suurelta osin Pirkka Juntusen veljen, suomussalmelaisen Veikka Juntusen firman omistuksessa.
Pikkubusseja on liikenteessä yli 60 ja jokaiseen kuuluu oma kuomullinen peräkärri. Thaimaalaiset kustantavat itse ajoneuvojensa vuokran, yöpymisensä sekä lentolippunsa.

Mukavia asiakkaita

Sitä vastoin paikallinen matkailuyrittäjä Elena Shevakova kertoo mielellään, kuinka marjankerääjät vaikuttavat hänen elinkeinoonsa.
– Rahaa tulee, Elena nauraa.
– Jokainenhan maksaa yöpymisestään, ja se on merkittävää toimeentuloa ajatellen.
– Vaikka järjestelyjäkin pitää tehdä, he ovat mukavia asiakkaita, Elena sanoo.
– He ovat iloisia ja tyytyväisiä, lähtevät aamulla aikaisin ja palaavat myöhään illalla.

Elena Shevakovan mukaan on vain hyvä, että loppukesällä turistikauden hiipuessa on mökinvuokraajia myöhään syksyyn. Ensimmäiset marjanpoimijat palaavat kotimaahansa lokakuun alkupäivinä.

http://www.kotikarjala.fi/tuotanto/etusivu/126850.html

Taitaa halpatyövoimabisneksen pyörittämisestä tulla rahaa yhdelle ja toiselle, joten ainakaan heidän kannaltaan tuskin on mitään järjellistä syytä ajaa sitä alas. Vaikkei thaimaalainen marjastaja onnistuisi huonon satovuoden, sairastumisen, tai ties minkä muun katastrofin vuoksi tienaamaan juuri mitään, hänen on maksettava vaikka mitä - euroissa ja Suomen hintatason mukaan...

[Mirri]

Thaimaalainen ihmisoikeusaktivisti Junya Lek Yimprasert on marjamatkalaisten asialla:

Perheet velkaantuvat Euroopassa

Huhtikuusta 2010 Junya Lek Yimprasert on asunut Suomessa, mistä käsin hän on tutkinut thaimaalaisten kausityöntekijöiden asemaa Pohjois- ja Itä-Euroopassa.

Hän on kiertänyt maatiloilla, mansikkapelloilla ja mustikkametsissä tutustumassa maannaistensa ja -miestensä kokemuksiin. Suurin osa heistä on köyhiä maanviljelijöitä tai kokonaisia perheitä, jotka ovat lähteneet Eurooppaan parempien ansioiden toivossa, mutta päätyneet työperäisen ihmiskaupan uhreiksi.
Toisin sanoen he ovat ottaneet velkaa ja maksaneet thaimaalaiselle rekrytointifirmalle huomattavan välityspalkkion päästäkseen matkaan. Palkka on kuitenkin osoittautunut uskoteltua pienemmäksi ja vastaavasti elinkustannukset suuremmiksi, minkä vuoksi monet heistä palaavat kotimaahansa pystymättä maksamaan takaisin edes velkaansa.
Seurauksena on jatkuva velkaantumiskierre, mikä on Junyan mukaan valitettavan yleinen tarina.

Suomessakin on työperäistä ihmiskauppaa

Suomi on yksi tämän työperäisen ihmiskaupan näyttämöistä. Junyan mukaan viime vuoden huono mustikkasato jätti valtaosan thai-poimijoista nuolemaan näppejään.
Noin 80 prosenttia Suomen metsiä kolunneista 2 000 thaimaalaisesta jäi ilman taloudellista voittoa, ottaen huomioon palkasta vähennetyt elinkustannukset (majoitus, ruoka, kuljetukset jne.) sekä noin 2 000 euron välityspalkkion, jonka työntekijät maksoivat thaimaalaiselle välitysfirmalle työsopimuksen saadakseen. Se on valtava summa koillisthaimaalaiselle maanviljelijälle, jonka vuosiansiot jäävät 1 200-1 800 euroon.
Sama kuvio tapahtui myös Ruotsissa, jossa thaimaalaisia mustikanpoimijoita oli Suomeen nähden nelinkertainen määrä.

Likaista peliä työntekijöiden kustannuksella

”Estääksemme viimevuotisen mustikkafiaskon toistumisen, tarvitsemme yhteistyötä niin paikallisten, kansallisten kuin alueellistenkin toimijoiden välille”, Junya painottaa.

Suurimpana ongelmana hän pitää rekrytointifirmoja, jotka virallisesta toimintaluvastaan huolimatta operoivat harmaalla alueella ja pelaavat likaista peliä työntekijöiden kustannuksella. Ne myyvät katteettomia lupauksia pääasiassa köyhissä olosuhteissa eläville maanviljelijöille, käärivät rahat välistä ja jättävät ihmiset oman epäonnensa nojaan.

EU:n tasolla porsaanreikä sijaitsee siirtolaistyöntekijöiden työsopimusten säätelemättömyydessä. Esimerkiksi mustikanpoimintamarkkinoilla rekrytointifirmat ovat saaneet toimia varsin vapaasti vailla minkään viranomaistahon seurantaa.
”Välikäsien sijaan tarvitsemme suorat ja lain mukaan säädetyt työsopimukset työntekijöiden ja työnantajien välille”, Junya sanoo.
Hän tietää, että paljon työtä on vielä edessä kausityöntekijöiden oikeuksien takaamiseksi.

Vaikka mustikkaskandaalin jättämät tahrat ovat jo haalenneet, ei viime vuoden tapahtumia tulisi unohtaa. Junya muistuttaa, että kyseessä on laajempi kapitalistisen markkinatalouden rakenteisiin liittyvä ongelma, joka koskettaa satojen tuhansien thaimaalaisten lisäksi muita siirtolaistyöntekijöitä.
Niin kauan kuin markkinavoimat hyötyvät työntekijöiden ihmisoikeuksien kustannuksella, tämä nainen ei luovuta.

Vuodelta 2010 oleva artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa täältä:
http://global.finland.fi/public/default ... tid=196395

[Mirri]

Tuntuu siltä, että thaimaalaisille pitää taata kunnon marjasadot joka kesä. On jonkun muun syy, että tulevat tänne silloinkin kun marjoja ei ole.

Ja eivät myöskään ymmärrä, että nyt kun heitä tulee joka kesä tuhat lisää, vähenee myös heidän ansiot, ei vain suomalaisten poimijoiden.

Ehkä halpatyövoimabisneksellä rahaa tahkoavien värväreiden pitäisi miettiä noita asioita; pitäisi värvätessä kertoa myös odotettavissa olevasta huonosta marjasadosta. Thaimaalainen köyhä riisinviljelijä tuskin tietää onko Suomessa - tai Ruotsissa - odotettavissa hyvä vai huono marjasato, hän on kerrotun 'tiedon' varassa.

Moniko tässä systeemissä rahaa tienaava yrittäjä/'yrittäjä' kärsisi tappiota, jos thaimaalaiset jättäisivät tulematta tietäessään jo etukäteen, että sato on huono ja poimijoita on värvätty niin hirmuinen määrä, ettei senkään puoleen kannata lähteä marjastusmatkalle? Majatalonpitäjä olisi yksi tuloja menettävä, pikkubussien omistaja toinen... Kyllä kai olisi aika paljon heitä, jotka saisivat takkiinsa köyhien thaimaalaisten päättäessä pysytellä poissa Pohjoisen marjametsistä. Bisneksestä hyötyviä on niin Thaimaan päässä kuin tässäkin päässä - heitä, joille marjastajien saapuminen on tulolähde aivan riippumatta siitä millainen sato metsissä kulloinkin on.

On jonkun muun syy, että tulevat tänne silloinkin kun marjoja ei ole.

Luulen, että asia on täsmälleen noin. Joku jättää kertomatta, että on odotettavissa huono marjasato, ja ettei kannattaisikaan lähteä, koska marjoja on vähän ja värvättyjä paljon...
Miksi Pohjolan marjametsiin värvätään sankoin joukoin köyhiä marjastajia huononakin satovuotena, vaikka marjasadon suuruutta on mahdollista ennustaa etukäteen? Kuka sellaisesta värväämisestä hyötyy? Ilmiselvästi joku hyötyy, muuten niin ei tehtäisi.

[Mirri]

http://ohjelmat.yle.fi/tositarina/palanen_taivasta

Myös hän näyttää hyötyvän.

Oiskohan ne jotka eivät hyödy laiskoja thai-poimijoita. Kyllä kai heistäkin löytyy sellaisia jotka tulevat tänne eivätkä tajua, että marjanpoiminta on rankkaa työtä. Sitten aletaan narista ettei palkka riitä edes velkoihin.

Ruotsi on yrittänyt ratkaista ongelmaa omalla tavallaan. Siellä on marjanpoimijoilla määrätty pohjapalkka, joka heille pitää maksaa sadosta, säästä, yms. riippumatta, ja joka koskee myös Thaimaasta tuotettua halpatyövoimaa.
Toivottavasti värvärit ymmärtävät aktiivisesti Thaimaassa markkinoida tuollaista etua ja kertoa Ruotsin kiinteän pohjapalkan olemassaolosta; se on poimijoiden kannalta huomattava parannus Suomen surkeaan tilanteeseen verrattuna.

Minäkään en käsitä mikä köyhän thaimaalaisen panee änkeämään juuri Suomeen, jos hän vain suinkin tietäisi Ruotsin paremmasta käytännöstä - siitä, että siellä maksetaan työstä jonkinlaista palkkaa riippumatta työnantajaa hyödyttävän taloudellisen tuloksen määrästä.