http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kans ... /951126086HS - Nimiä tänään - 26.11.1995 - 3240 merkkiä - 1. painos
Kanslianeuvos Arimo Raeste [1913 - 1995]
Logo: Kuolleita
Entinen linnanvouti, ekonomi Arimo Raeste kuoli viime kesänä. Piilevän sydänlihasrappeuman aiheuttama elämänväsymys sai
hänet kieltämään kaikki poismenoonsa liittyvät ulkoiset seremoniat; hänet haudattiin lähimpien saattamana. Hän oli 65-vuotias.
Arimo Raeste syntyi 12. helmikuuta 1930 Mäntsälässä, jossa hän aloitti koulunsa; ylioppilaaksi hän kirjoitti Helsingin SYK:sta.
Isän varhainen kuolema itsenäisti Raesteen ennakkoluulottomaksi yrittäjäksi ja liike-elämän menestyjäksi, joka ei tarvinnut
opintolainoja vuosinaan Helsingin kauppakorkeakoulussa. Opintojensa aikana ja niiden jälkeen hän sukkuloi päällikkö- ja
johtajatehtävissä mm. mainos-, kosmetiikka-, valmisvaate- ja vakuutusaloilla. Nuorta Arimo Raestetta luonnehti tilannehallinnan
taito, verbaalinen lahjakkuus, Euroopan retkillä koeteltu kielitaito ja katutaistelijan fysiikka, joihin tarvittaessa liittyi
kapakkapianistin pätevyys.
Ulkoministeriöön Arimo Raeste palkattiin 27-vuotiaana. Hän toimi mm. Pariisin suurlähetystössä avustajana ja varakonsulina,
sittemmin kymmenkunta vuotta ulkoministeriön hankintapäällikkönä.
Suomen lähetystöjä eri puolilla maailmaa varustellessa, diplomaattien maailmaa ja rahankäyttöä seuratessa Raesteelle kehittyi
kyyninen, hieman anarkistinenkin elämänasenne, joka joskus purkautui pelottomina ja häikäilemättöminä kannanottoina.
Sanotaan, että presidentti Kekkonen paljolti juuri näiden ominaisuuksien vuoksi hyväksyi Raesteen linnanvoudikseen.
Arimo Raeste palveli linnanvoutina kahta presidenttiä 1973 - 90. Pohjimmiltaan vakavana, tunnollisena ja kunnianhimoisena
työntekijänä hän osaltaan johti presidentinlinnan toimia arjessa ja juhlassa "isäntärenkinä, isännöitsijänä ja intendenttinä",
kuten hän virkaansa kuvasi.
Valtiovierailujen, kongressien, Salt I:n, Etykin, kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien järjestelyistä ja muista ansioista
saatujen kunniamerkkien rivistö Raesteen rintapielessä koetteli lopulta frakin kantokykyä; johonkin ranskalaiseen kunniamerkkiin
liittyi muistaakseni jopa hautaus valtion kustannuksella. Raesteen voutikauden loppujaksoon kuului keskeisesti osallistuminen
Mäntynimen ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen.
Eläkkeelle siirryttyään Arimo Raeste kirjoitti kaksi muistelmakirjaa, joista ensimmäisestä (Paroni von Raesteen ihmeelliset seikkailut)
tuli jymymenestys. Raesteen ystäviä tuoreen kamarineuvoksen kurittomat tarinat eivät järkyttäneet, sillä useimmat olivat kuulleet ne jo ylittämättöminä versioina; serkkuni Arimo oli eittämättä yksi maan mahtavimmista jutunkertojista. Mutta järkyttyneitäkin riitti,
eikä Raeste itsekään lopulta ollut varma kaikkien juttujensa julkaisemisen mielekkyydestä: kranaatinsirpaleita osui ampujaankin.
Eläkepäiville Nizzaan Arimo Raeste oli lähtenyt Kazantzakista siteeraillen: "En pelkää mitään, en toivo mitään, olen vapaa."
Ei se niin helppoa ollut. Mies palasi takaisin sairaana ja väsyneenä.
Sellaista elämä on.
HANNU TARMIO Kirjoittaja on Viestintä Tarmio Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja WSOY:n entinen pääjohtaja.
___________________
Mika Väinö
Arimo R a e s t e, vuoteen 1951 Rauhala (1930 - 1995)