Tietopaketti EU:n elpymisrahastosta

[Palle]

EU:n elpymisrahasto
Tuomas Malinen
Peter Nyberg
Heikki Koskenkylä
Eija-Riitta Korhola
Stefan Törnqvist
Sami Miettinen
Manolis Huuki

Käymme tässä raportissa lyhyesti läpi, mikä EU:n ehdottama ”elpymisrahasto” käytännössä on, ja mitä se tarkoittaa Suomelle ja suomalaisille. Raporttimme tarkoitus on tarjota aiheesta riippumatonta tietoa kansalaisille, ja herättää keskustelua.

Pääkohdat:

Koko €750 miljardia, joista €390 mrd. jaetaan tukina ja €360 mrd. lainoina.
EU:n ottama velka maksetaan takaisin jäsenmailta kerätyillä korkeammilla jäsenmaksuilla sekä uusilla EU-veroilla vuosina 2028-2058.
Suomi maksaa EU-lainastaan korkeampaa korkoa kuin jos itse lainaisimme rahoitusmarkkinoilta.
Rahaston elvytysvaikutus on todennäköisesti mitätön, koska se suuntaa rahoitusta tuottamattomiin kohteisiin, minkä lisäksi rahasto on liian pieni.
Rahasto rikkoo useita EU:n perussopimuksen artikloja.
Jos rahasto hyväksytään eduskunnassamme, sieltä pääsee pois ainoastaan eroamalla EU:sta.
Rahasto vie Suomen tulonsiirtounioniin.

https://pelastusrahasto.fi/tietopaketti/

[Golddigga]

Eikös toi elvytys tarkoita taloudessa yksinkertaisesti vain sitä että rahaa painetaan lisää. Mitä väliä sillä on annetaanko ne suoraan vai lainana, kun ne paskalaput loppuu holvista niin elvytetään vaan lisää. Onhan se aina ennenkin toiminut.

[Mirri]

Nykyisin asia lienee mutkistunut siinä mielessä, ettei raha ole enää sama asia kuin setelit ja kolikot. Ei ole ollut aikoihin.
Seteleiden ja kolikoiden painaminen ei pelasta ketään mistään.

[Palle]

Ei kai siinä muuta ongelmaa ole kuin, että me otamme velkaa ja annamme rahat Etelä-Eurooppaan ja maksamme luonnollisesti velat myös. Sen lisäksi otamme vastuun muidenkin veloista. Eli, jos joku jättää velkansa maksamatta, me maksamme.

[Golddigga]

Nykyisin asia lienee mutkistunut siinä mielessä, ettei raha ole enää sama asia kuin setelit ja kolikot. Ei ole ollut aikoihin.

Ei raha ole ikinä ollutkaan sama asia kuin setelit ja kolikot. Kulta ja hopea ovat olleet ainoita legittejä vaihdonvälineitä koko ihmiskunnan historian ajan, siis varsinaisen vaihtokaupan lisäksi. Kolikoissa on aluperin ollut kultaa ja hopeaa, mutta setelit olivat paperisia todistuksia, jotka oikeuttivat sen omistajan koska tahansa vaihtamaan sen siinä osoitettuun määrään kultaa tai hopeaa setelin liikkeellelaskijan holvista. Nykyään kaikki valuutat ovat irottautuneet kulta/hopeakannasta ja ainoa asia mihin niiden maksuvoima perustuu on lait, jotka sanovat että tavaroiden/palveluiden tuottajien on pakko ottaa vastaan sillä maksut. Ja kyllä, yksi elvytysmuoto on nimenomaan toi, että rahaa luodaan tyhjästä, joko painetaan seteileitä tai sitten ihan klikkaillaan pari kertaa hiirellä ja painetaan näppiksellä 1 ja monta nollaa niin että tilillä on taas rahaa millä mällää.

Seteleiden ja kolikoiden painaminen ei pelasta ketään mistään.

Kyllä luopumisella kultakannasta on ollut monia poistiivisia vaikutuksia. Talous, teollisuus ja hyvinvointi on kasvanut räjähdysmäisesti ja sen takia meillä on kaikkea niin paljon. Jos raha olisi sidottuna kultaan tai hopeaan, talouskehitys olisi ollut hidasta eikä se maailma olisi samanlainen kun sen nykyään tunnemme.

[Palle]

Rahan painaminen hoidetaan nykyään niin, että keskuspankit esim. EKP ostaa valtioiden velkakirjoja eli vaihtaa ne rahaksi. Tällöin rahan määrä markkinoilla lisääntyy.