Silmälääkärin näkökulma: Lasten ruutuaika kaipaa sääntöjä

[Mirri]

Katse kaukaisuuteen

Kun ihminen katsoo kaukaisuuteen, silmien mukauttajalihakset lepäävät. Lähelle katsottaessa lihakset ovat jännitystilassa, ja lisääntyneen lähikatselun myötä ne voivat jäädä jopa jumiin. Pitkään jatkuneen lähikatselun jälkeen silmälihakset eivät välttämättä enää rentoudu, ja katsetta on vaikea tarkentaa kauas. Tämän korjaamiseksi määrätään silmälääkäri Aurora Heickellin mukaan liiankin helposti miinuslasit, jolloin silmälihasten jäykistyminen vain pahenee. Vaivaan on parempikin ratkaisu.
“Paras neuvo silmien rentouttamiseen on katsoa säännöllisesti kaukaisuuteen. Hyvä muistisääntö on katseen nostaminen pois lähiruudusta vartin välein.”
Lasten silmien suojeleminen on erityisen tärkeää, sillä lapsen silmämuna kasvaa 10–12-vuotiaaksi asti. Jatkuva, lähelle kohdistamista vaativa älylaitteiden katselu ikään kuin venyttää silmämunaa ja voi jopa muuttaa sen muotoa kasvuvaiheen aikana. Tällöin lapsi tarvitsee miinuslasit.

Lasten ruutuaika kaipaa sääntöjä

Heickellillä on useampi neuvo kehittyvien silmien varjelemiseen. Ensimmäinen on kontrolloitu lasten ruutuaika.
“Alle 2-vuotiaalle en suosittelisi ruutuaikaa ollenkaan. Päiväkoti-ikäisille, 2–4-vuotiaille riittää noin tunti päivässä. Alakouluikäisten ja kouluikäisten lasten ruutuaika on enintään kaksi tuntia päivässä.”
Ruutujen tilalle Heickell suosittelee esimerkiksi paperisia kirjoja ja lehtiä, sillä silmälihakset saavat pienen lepotauon aina sivua käännettäessä. Lisäksi Heickell muistuttaa ulkona liikkumisen ja leikkien tärkeydestä.
“Riittävä lepo, monipuolinen ruokailu ja kohtuullinen, säännöllinen liikunta ovat tärkeitä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Vapaa-ajalla lasten ruutuaika on hyvä saada minimiin”, Heickell summaa.

https://www.silmaasema.fi/artikkeli/sil ... a-minimiin

[Rakkaussoturi]

Mielestäni itsestäänselviä asioita ainakin mulle, mutta olen ammattikasvattajan lapsi.
Peruskouluikäisenä sain katsoa lähinnä lastenohjelmia ja kotimaisia perhesarjoja.
(Pikku Kakkonen, Lasten tv Puoli Kuusi, Kasmasiini ihan pienenä, isompana myös mm. Kotikatu, Metsolat jne)
Nukkumaanmenoaikani oli ainakin ollessani n. 10 v iltaisin klo 19.
Mielestäni alle 4-vuotiaiden ei tarttis kattoo telkkua tms. ollenkaan.

[Mirri]

Nykyisin ruutuaikaan lasketaan mukaan kaikki näytöt kännykkää myöten ja riippumatta siitä, ollaanko ruudun ääressä kouluaikana vai sen ulkopuolella.
Silmälääkärin suositus on tiukka: koululaisten älylaitteiden tuijottelu pitäisi rajata kahteen tuntiin per päivä.

Silmälääkäri Aurora Heickell suosittelee ruutujen tilalle paperisia kirjoja ja lehtiä. Siinä on koululaitokselle tuumaustauon paikka ottaen huomioon, että tavoitteena on sähköisten opetusvälineiden lisääminen. Vanhempien taas pitäisi tietää tarkkaan, kuinka paljon koulussa käytetään aikaa ruutujen tuijotteluun, jotta osaisivat säännöstellä ruutuaikaa koulun ulkopuolella.

[Rakkaussoturi]

Lapsen kanssa kannattaa käydä kirjastossa tai kirjastoautossa. Itse olen käynyt 3-vuotiaasta lähtien ja oman kirjastokortin sain 5-vuotiaana (olinhan jo 4-vuotiaana oppinut lukemaan). Ja jos on varaa, niin lapselle voi ostaa tai tilata jonkun ikään sopivan lehden.
Kasikytluvulla Koululainen oli semmonen ala-asteikäisille sopiva lehti. Itselleni tuli myös Suosikki (se kyllä pitempään eli 1991-1995, Koululainen muistaakseni 1988-1991).
Ja siis en ollenkaan ymmärrä kuinka esim. bestikseni eskari-ikäinen poika käyttelee tablettia ja sellaisia äänteleviä kirjoja.
Kyllä mäkin sain kokeilla enoni MSX:ää (tietokone) kerran tai kaks jotain just 4-vuotiaana, mutta en siitä ihmeemmin innostunu. Kirjat olivat kiinnostavampia ja tottakai Mikki Hiiri.