Movember-apurahan juuri saanut Anssi Auvinen on loppuvuoden vierailevana professorina Rotterdamin Erasmus-yliopistossa.
Myös Hollannissa näkee tässä kuussa nenän alla enemmän karvapuskia kuin yleensä, hän sanoo.
Syöpätutkija:
Eturauhassyövän seulonnoista enemmän haittaa kun hyötyä
Syöpätutkija Anssi Auvinen sai 200 000 euron Movember-apurahan
IHMISET 20.11.2014 13:45 Jaana Laitinen
Anssi Auvinen, 49, haroo viiksiään hieman nolon näköisenä. Vaimokaan ei niistä tykkää. Mutta hyvän asian puolesta
pitää uhrautua.
Marraskuussa miehet antavat viiksien kasvaa ja keräävät samalla rahaa hyväntekeväisyyteen. Keräyksen tuottoa
jaetaan apurahoina muun muassa syöpätutkimukseen.
Auvinen sai tutkijaryhmänsä kanssa juuri Syöpäsäätiöltä Movember-keräyksen tuotosta 200 000 euron apurahan
tutkimuksensa jatkamiseen.
"Hyvä kuukausipalkka", hän vitsailee huuliparrastaan.
Se lähtee kuun vaihteessa.
Viiksiä viljelee marraskuun ajan myös Auvisen parikymppinen poika.
"Jos oikein tarkkaan katsoo, juuri ja juuri näkee, että ajamatta on", isä naljailee.
Auvinen on epidemiologian professori Tampereen yliopistossa ja tutkimusprofessori Säteilyturvakeskuksessa.
Hänelle soitetaan, kun media haluaa tietää, aiheuttiko Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus syöpiä Suomessa,
tai saako ahkera kännykän käyttäjä kasvaimen päähänsä.
Kumpaankin vastaus on Auvisen mukaan ei.
Eturauhasen syöpää koskevat tuloksensa hän on saanut julki alan arvostetuimpien tiedejulkaisujen New England
Journal of Medicinen ja Lancetin sivuilla. Niihin pääsyä hän pitää uransa huippusaavutuksena.
"Jos saa artikkelin niihin lehtiin, se kertoo, että jotakin on tehty oikein", hän muotoilee.
Syöpätutkijana Auvista kiinnostaa tällä haavaa eniten eturauhassyövän seulonnat. Hänestä massaseulontoja ei
kannata tehdä, vaikka seulontojen onkin todettu vähentävän kuolemia.
"Jotkut näkevät sen tasa-arvokysymyksenä. Koska naisia seulotaan rintasyövän varalta, miehille pitäisi tehdä
eturauhassyöpäseulonnat. Mutta ei se niin mene."
Seulonnoista on enemmän haittaa kuin hyötyä, hän sanoo yllättäen. Niissä tulee esiin paljon syöpäkasvaimia,
jotka käyttäytyvät hyvänlaatuisesti eivätkä haittaa kantajaansa mitenkään. Sairauden kulkua on kuitenkin
vaikea ennustaa, ja osa miehistä haluaa kaikki hoidot varmuuden vuoksi. Turhilla hoidoilla aiheutetaan
vahinkoa.
"Leikkaus tai sädehoito vahingoittaa muita kudoksia. Siitä voi aiheutua muun muassa virtsankarkailua ja
erektio-ongelmia."
Movember-apurahan turvin Auvinen jatkaa työtä, jossa yritetään keksiä tapa tunnistaa miehet,
jotka oikeasti hyötyisivät seulonnoista.
"Heidän tunnistamisensa olisi tärkeää. Siten saadaan aggressiiviset syövät esiin siinä vaiheessa, kun ihminen
voidaan vielä pelastaa. Jos syöpää aletaan epäillä oireiden perusteella, voi olla liian myöhäistä."
Auvinen alkaa nyt penkoa tutkijaryhmänsä kanssa, mikä yhdistää eturauhassyövän saaneita miehiä. Heidän
taustatiedoistaan voi löytyä mittareita, joiden avulla seulonnat opitaan tulevaisuudessa kohdistamaan tarkasti.
Auvisesta tuli syöpätutkija sattumalta.
"Koputin opintojen loppuvaiheessa professori Matti Hakaman ovelle. Pääsin mukaan syöpätutkimusta tekevään
tutkijaryhmään", hän kertoo.
"Tutkijana voin tuottaa tietoa ja osaamista, josta ei hyödy vain tämä yksi potilas tässä sairaalassa, vaan potilaat
ympäri maailmaa."
Syöpä on sana, jota moni pelkää. Auvinen tietää sen ja ymmärtää, miksi sairaus herättää voimakkaita tunteita.
Takavuosina se johti nykyistä useammin kuolemaan. Auvisen sanoma kuitenkin on, että syöpiä osataan nykyisin
hoitaa hyvin.
"Syöpädiagnoosi ei ole kuolemantuomio", hän muistuttaa.
Hän ampuu alas myös luulot, että länsimainen elintaso kehittyneine tekniikoineen altistaa meitä syöville.
"Päinvastoin. Kun tiedämme enemmän ja käytössä on parempaa tekniikkaa, voimme hoitaa niitä paremmin."
Sen sijaan syöpä on elintapasairaus, Auvinen sanoo. Muun muassa se, mitä ihminen syö ja juo, lisää tai
vähentää riskiä syövän syntyyn. Syöpätutkija elää siinä mielessä niin kuin opettaa. Hän on timmissä kunnossa,
seuraa ravintosuosituksia eikä polta tupakkaa.
"En oikein voisikaan näin lääkärinä ja syöpätutkijana", Auvinen naurahtaa.
Lisäksi hän liikkuu paljon. Maraton menee alta kolmen tunnin. Hän juoksee jonkin kotimaisen maratonin ja
lyhyempiä kisoja vuosittain.
Syövän pelko ei kuitenkaan laita Auviselle juoksutossuja jalkaan.
"Juoksen kohti maalia, en pois lähdöstä", hän kuvaa.
Eli ei syöpää karkuun vaan omia tavoitteita ja terveyttä kohti. Auvinen asuu Tampereen kupeessa Kangasalla.
"Latuverkko menee niin, että talvella voin hiihtää kotiovelta töihin."
Aiheet SYÖPÄSEULONNAT LÄÄKETIEDE MOVEMBER SYÖPÄ
Kommentit (4) Kommentoinnin ohjeet
