Kalliossa puutalojen aikaan

[Psykopatologia]

http://www.helsinginuutiset.fi/kumppani ... ilmestynyt

Kuvat 1940-luvulta 2010- luvulle vertaillen.

Kirjassa on yksi kuva Flemarilta: lihakauppa (ylämäen)mäen kolmannessa (viimeisessä) talossa,
joka on merkitty numerolla 13 (missä itse asuin); oikea numero on 15.

[Psykopatologia]

Fleminginkatu 13 (kadun puoli) nykyään. - 1950-luvulla (Volvon vieressä) oli Turton maito-
kauppa, josta ostettiin possuja (à 10 markkaa). Turtolla oli munien läpivalaisulaite (lamppu
pöntössä). Sanottiin, että Turto kusi (irto)maitoon.

[Kiss]

Katso, mitä löysin! Onko jo tuttu linkki? Juttuja Fleminginkadulta.

http://personal.inet.fi/yritys/merivuokko/flemari.htm

[Mirri]

Taas tekee mieli Kallioon...

Minun lapsuuteni kerrostalo sijaitsee Hesarin ja Flemarin kulmassa; näkyy pikkuisen kuvassa, jossa on Flemari 13. Suuri punatiilitalo, jonka sisäänkäynnit ovat muistaakseni niin, että rappukäytävien ovet Helsinginkadun puolella ja pihaan sekä takaoville johtava porttikonki taas Flemminginkadun puolella. Toinen lapsuuteni kerrostalo sijaitsee Flemarilla parillisten lukujen puolella ja lähempänä Karhupuistoa. Taisin olla jo toisella kymmenellä, kun opin tietämään, että Flemminginkatu ei pääty taloon, joka näkyy Helsinginkadun kulmalta mäkeä ylös katsottuna, vaan että katu vain tekee mutkan ja jatkuu. Oli vähän kuin reviirin laajeneminen oppia tuntemaan Flemminginkatu päästä päähän, ja sama juttu Helsinginkadun kanssa. Alle kymmenvuotiaana minun Helsinginkatuni ulottui Brahenkadulta Hämeenkadulle; vasta myöhemmin opin tietämään sen olevan paljon pitempi.

Pienelle leikki-ikäiselle oli taivalta riittämiin, kun käveltiin Flemarin kulmalta Hesaria pitkin Hämeenkadulle siihen rakennukseen, jossa tänä päivänäkin on (ainakin luulen vielä olevan) säästä kertova valotorni. Harjutorin puoleinen Helsinginkatu tuli tutuksi, koska sitä puolta aina aina lähdettiin kävelemään, kun tultiin rapun ovesta kadulle. Toiselta puolelta muistan oikeastaan vain Ebeneserin.

[Psykopatologia]

No 11.
19:20 no 15. 20:17 oikea no on 17.

F l e m i n g i n-, Hämeen t i e.

[Psykopatologia]

http://www.helsinginuutiset.fi/kumppani ... ilmestynyt

Kuvat 1940-luvulta 2010- luvulle vertaillen.

Kirjassa on yksi kuva Flemarilta: lihakauppa (ylämäen)mäen kolmannessa (viimeisessä) talossa,
joka on merkitty numerolla 13 (missä itse asuin); oikea numero on 15.

19:30
Numerointi taitaakin mennä toisin päin: likakaupan no on 11.

[Mirri]

No 11.
19:20 no 15.

F l e m i n g i n-, Hämeen t i e.

Joo, noinhan ne tosiaan ovat. Ihmettelinkin kirjoittaessani, että miksi Flemminginkatu on lyhennetty Flemariksi, miksei Flemmariksi...

Löysin Helsinginkadusta 80-luvulla tehdyn dokumenttiohjelman, jossa näkyy muistelemani ja kaipailemani Harjupuisto. Tosin ohjelmassa sitä sanotaan Harjutoriksi, mutta se oikea leikkipuisto on siinä vielä tallella:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/k ... edia=81880 (46.20)

Harjutorin leikkipuisto, Harjupuisto, näkyy ohjelman alkupuolella suunnilleen kohdasta 09.12 alkaen. Muistelijan kerronnasta päätellen Harjutorilla on joskus ollut sekä oikea tori että lasten leikkialue. 60-luvulla torielämästä ei ollut enää tietoa, sen sijaan tuo leikkipuisto oli.

[Psykopatologia]

Katso, mitä löysin! Onko jo tuttu linkki? Juttuja Fleminginkadulta.

http://personal.inet.fi/yritys/merivuokko/flemari.htm

Kiitos! Rikas sivusto.

Ko. Turto oli maitokauppa (no 13). Viittasi no 11:n lihakauppaan,
ruotsin kielinen nimi, josta on kuva kirjassa.

[Psykopatologia]

Flemari 17 Helsinginkadun puolelta. Kuva näkyy kokonaisena täällä:
http://www.ateistit.fi/uutiset/Testam3.html

[Mirri]

Kyllä, tuo talo se on; varmaan lapsuuteni rakkain rakennus.

Tutuksi tullut asunto ei käsittääkseni ollut mikään pieni tai ahdas; se oli yksiö tilavalla keittiöllä ja yhtä tilavalla olohuoneella. Keittiössä oli jopa iso ruokapöytä ja myös sänky. Olohuoneessa oli sohvakalusto nojatuoleineen, pöytineen ja vuodesohvineen, ja olisikohan ollut vielä alkovi; sitä en muista varmaksi.
Huoneiden välissä oli eteinen; ei kai mikään ahdas sekään. Asunnon ulko-ovikin taisi olla kaksiosainen; ainakin se oli varustettu kauniilla lasiruuduilla. Ovelta katsottuna suoraan eteisen toisessa päässä oli kylpyhuone lavuaareineen, ammeineen ja vesiklosetteineen - muistaakseni kylppärikään ei ollut pieni ja ahdas paikka.

Minä olin siihen aikaan pieni ihminen, joten toki saatan arvioida tilat pieleen. Silti luulen, ettei väite kalliolaisista pienistä asunnoista ihan pidä paikkaansa; Kalliossa on myös tilavia ja upeita asuntoja. Kuten kuvassa näkyvän kerrostalon yksiö suurine huoneineen.

20.58. Klikkasin linkkiä ja löysin sieltä kuvauksen kyseisen talon yksiöistä:

Paasisalo asui Helsinginkadun ja Fleminginkadun kulmatalossa (Helsinginkatu 16/Fleminginkatu 17), osoitteessa Fleminginkatu 17 A 24, jossa hänellä oli huoneen ja keittiön käsittävä, 39 m²:n suuruinen asunto. Sisään tavattiin mennä Fleminginkadun puolelta.

[Psykopatologia]

"Varsinainen" Flemari 17 => 15 => 13 => 11

[Psykopatologia]

Fleminginkatu 8 (Karhupuiston puolella). http://fi.yelp.fi/biz/pajazzo-helsinki

Tässä oli vuoteen 1968? Iines Simosen Antikvariaatti (kirjoja ja lehtiä).
Sen kautta tutustuin 1950-luvulla mm. El Coyote'en. Ensimmäisenä luin
no 9:n, "Pääkalloliigan tuho".