Psykopatologia.munfoorumi.com

Kyllä.

Psykopatologia kirjoitti:Oletteko joutuneet kuorsauksen uhriksi?

Pikemminkin päinvastoin.

Tuottaako kuorsaus kovia koituksia vai päin vastoin?

Psykopatologia kirjoitti:Tuottaako kuorsaus kovia koituksia vai päin vastoin?

Minun osaltani kuulemma vain lievää (so siedettävää) haittaa.

Mutta ei siis koituksille, hyvä.

Psykopatologia kirjoitti:Mutta ei siis koituksille, hyvä.

Ehdottomasti hyvä.

Peltorit olisivat varmaan hyvät... Ehkä.

Paremmat kuin tulpat, ellei kyljellään ole.

Äkkinäiselle ruumiin omat sisäiset äänet ja liikkeet yms. voivat olla outoja.

Toisin sanoen paljon on tuotekehittelyssä parannettavaa. Voisivat olla tyynymäiset. Mutta meitä kärsiviä ei koskaan ajatella.

Tyyny voi tietysti olla hieman pehmeämpi.

Ei se kuorsaus vielä mitään, mutta jos se lakkaa yhtäkkiä, samoin kuin hengittäminenkin... Sellainen huolestuttaa.

Illusia kirjoitti:Ei se kuorsaus vielä mitään, mutta jos se lakkaa yhtäkkiä, samoin kuin hengittäminenkin... Sellainen huolestuttaa.

Uniapneasta voi olla kysymys, eli kannattaa käydä lääkärillä.

Kuorsaamiseen voi auttaa myös kirurgin veitsi. Joillakin kun kitalaki on sellainen, että sitä puukottamalla pääsee kuorsauksesta eroon.

Taidanpa heti kokeilla.

Kyllästynyt kirjoitti:Pitkäaikaisseurannassa on kuorsausleikkausten tulokset todettu vähäisiksi.

Harmillista, koska kysymyksessä lienee varsin simppeli operaatio.

Tuosta leikkauksesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Joillekin leikatuille on jäänyt pysyvästi kiristävä tunne suulakeen.

Muutama vuosi sitten kuuntelin korva- nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri ja dosentti Leif Bäckin yleisöesitelmän kuorsaamisesta. Se oli kaikenkattava selvitys hoidoista, oireista ja tutkimuksista. Aivan kaikkia yksityiskohtia en enää muista. Mutta. Kuorsaaminenhan ei ole sairaus eikä siihen näinollen myöskään yleensä hoitoja kustanneta. Tosin tutkimuksissa on havaittu, että kuorsaaminen aiheuttaa terveydellistä haittaa unikumppanille, mikä ei tosin ole syy hakea hoitoa (kitapurjeleikkaukseen) kuorsaajalle. En muista myöskään kuorsaajien prosenttilukuja, osuuksia väestöstä, mutta kymmenissä lienevät. Mielenkiintoista oli se, että kuorsaaja on useimmiten komea, pitkä (pitkäkaulainen), siis näyttävän näköinen yli 40-vuotias mies tai nainen. Ylipaino ei läheskään aina ole syy kuorsaamiseen.

Sen sijaan uniapnea on sairaus, jonka hoitokeinoja on myös monia, toiset enemmän toiset vähemmän tehokkaita. Uniapneaa luennolla ei varsinaisesti käsitelty, ainoastaan sivuttiin, koska kuorsaamiseen toisinaan liittyy.

Ennen kitapurjeleikkauksia useimmille suositellaan painon pudottamista, mikä on ensisijainen keino. Myös kaikenlaisia vempaimia on olemassa, jotka estävät kuorsaajan nukkumisen selällään, mikä lisää efektiä. Muut keinot todettiin enemmän tai vähemmän tehokkaiksi. Jos joku saa niistä avun, kokeilla kannattaa, mutta tieteelistä näyttöä ei ole.

Luennoitsijan tyyli oli lennokas ja mukaansatempaava. Hän kertoi tyypillisestä vastaaotolleen hakeutuvasta asiakkaasta. Pariskunta, jonka vaimo kertoo ongelmasta ja että pitäisi saada se ja se leikkaus (siis puolisolle), jotta ääntely loppuisi ja hän saisi nukkumisrauhan. Dosentti Bäck kohteliaasti kehoitti jättämään nämä parisuhdeasiat jonnekin toisaalle ja vihjasi, että vastaanotolle olisi parempi saapua yksin.

Kuorsaan kuulemma itte, joten muut ovat uhreja, en mä. Saatan myös huutaa ja puhua ja kävellä unissani.

Sehän siinä noloa onkin, että itse ei aina tiedä pitävänsä meteliä.

Muiden konfrontaatio voi olla hirmuinen sokki varsinkin naisille.