Psykopatologia.munfoorumi.com

Kahvi kirjoitti:Varautukaa siis siihen, että ravintolailtanne yökerhossa päättyy tänään tuntia aikaisemmin: pilkku tulee jo 02:30!

Monille ihmisille kellon siirtämisestä on suorastaan fyysistä ja psyykkistä haittaa.

EU:n komissio tiedustelikin 2008 jäsenmaidensa unitutkijoilta, aiheuttaako lepoaikojen vaihtelu kahdesti vuodessa kansalaisille terveyshaittoja. Tutkijat vertasivat kesäaikaa jatkuvan vuorotyön vaikutukseen etenkin ikääntyville työntekijöille.

Toisen, Ruotsin Karoliinisessa instituutissa toteutetun tutkimuksen mukaan sydänkohtausten määrä lisääntyi niinä päivinä, jolloin kelloja siirrettiin.

Suomessakin unitutkijat uskovat, että kesä- ja talviajan vaihtelemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

"Ihmisellä on sisäinen kello, jonka siirtämisestä on seurauksia, joillekuille enemmän kuin toisille", sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Jussi Virkkala.

"Mutta pienikin haitta kumuloituu, kun se koskee suuria ihmismääriä. Kellon siirtely aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia ja huonontaa unen laatua. Me unitutkijat emme pitäisi pahana, jos siitä luovuttaisiin kokonaan."

Samaa mieltä ovat Virkkalan kollegat.

Ajan lyhyt historia, Stephen Hawking

Kirjan luvut lyhyesti

Ihmisen maailmankuva
Ihmisen maailmankuvan kehitys maailmankaikkeudesta
Avaruus ja aika
Aika-avaruus Galileo Galilein ja Isaac Newtonin ajasta Albert Einsteinin kehittämään suhteellisuusteoriaan asti
Laajeneva maailmankaikkeus
Edwin Hubblen todistus maailmankaikkeuden laajenemisesta sekä taustasäteily
Epätarkkuusperiaate
Heisenbergin epätarkkuusperiaate
Alkeishiukkaset
Brownin liike ja alkeishiukkaset
Mustat aukot
Mustien aukkojen synty ja toiminta
Mustan aukon säteily
Hawkingin säteily
Maailmankaikkeuden synty ja kehitys
Alkuräjähdys ja inflatorinen eli laajeneva maailmankaikkeus
Ajan suunta
Absoluuttinen ja suhteellinen aika sekä niiden erot
Madonreikä ja aikamatkat
Madonreikien toimintamalli ja aikamatkailu
Fysiikan yhtenäistäminen
Säieteoria, M-teoria ja kaiken teoria
Yhteenveto
Mainittujen lukujen ohella kirja kertoo lyhyesti omissa jaksoissaan Albert Einsteinista, Galileo Galileista ja Isaac Newtonista.

Aika-avaruus on neliulotteinen avaruus, jossa on kolme avaruudellista ulottuvuutta (pituus, leveys ja syvyys) ja yksi aikaulottuvuus. Maailmankaikkeus on efektiivisesti aika-avaruus. Suhteellisuusteoriassa aika-avaruus on keskeinen käsite kuten intervalli, joka kuvaa tapahtumien välistä 'etäisyyttä' tässä aika-avaruudessa. Suhteellisuusteoriassa aika-avaruutta voidaan kuvata valokartiolla, jossa origon alapuolella on menneisyys, yläpuolella tulevaisuus ja origossa nykyisyys. Menneen valokartion ulkopuoliset tapahtumat eivät ole voineet vaikuttaa origon tapahtumaan, eikä origon tapahtuma voi vaikuttaa tulevan valokartion ulkopuolisiin tapahtumiin, sillä tämä vaatisi informaation etenemistä valoa nopeammin.

Ajan ja avaruuden filosofia on metafysiikan ja fysiikan filosofian rajalle sijoittuva filosofian osa-alue, joka käsittelee ajan ja avaruuden luonnetta sekä niihin liittyviä ontologisia ja tietoteoreettisia kysymyksiä. Siihen liittyviä kysymyksiä ovat muun muassa, ovatko aika ja avaruus olemassa mielen ulkopuolella tai ovatko ne olemassa toisistaan itsenäisinä; mikä selittää sen, että aika vaikuttaa virtaavan yhteen suuntaan; onko muita ajanhetkiä kuin nykyhetki olemassa; ja mikä on olioiden identiteetin luonne yli ajan.

Antiikin ja keskiajan taitteessa kirkkoisä Augustinus pohti ajan luonnetta laajasti teoksensa Tunnustukset yhdennessätoista kirjassa. Hän kysyy: ”Mitä on siis aika? Minä luulen sen tietäväni, jos ei kukaan sitä minulta kysele. Mutta jos joku sitä kysyy ja tahtoisen sen selittää hänelle, minä en sitä tiedä.”[2]

Hyperkuutio tarkoittaa kolmiulotteisen kuution n -ulotteista kuvausta. Se on suljettu säännöllinen monitahokas. Myös tavallinen kuutio on hyperkuutio, jossa n = 3. Neljässä ensimmäisessä ulottuvuudessa hyperkuutiot ovat seuraavanlaisia:
0 – Nollaulotteinen hyperkuutio on piste.
1 – Yksiulotteisella hyperkuutiolla on myös pituus, eli kyseessä on jana.
2 – Kaksiulotteisella hyperkuutiolla on myös leveys, eli kyseessä on neliö.
3 – Kolmiulotteisella hyperkuutiolla on myös syvyys, eli kyseessä on tavallinen kuutio.
4 – Neliuloitteinen hyperkuutio on myös neljänteen tilaulottuvuuteen laajentunut tesserakti.

Tesserakti eli 4-hyperkuutio on kuution neliulotteinen kuvaus.[1] Tesseraktissa on kahdeksan kuutiota, kuusitoista kärkeä, 24 neliötä ja 32 särmää.[1] Se muodostuu kahdeksasta solusta eli hypertasosta.