Psykopatologia.munfoorumi.com

Säilyy kuten vastaavista aineksista tehty lehtitaikina. Tuoretuote tarkoittaa mitä tahansa elinarviketta, jota ei säilytetä pakasteessa - tässä tapauksessa lehtitaikinaa.

Tämän otsikon alla varmaan voin kertoa eilen töissä syöneeni Ingmanin jugurttia, jonka parasta ennen -päiväys oli 21.2. Hyvältä haisi ja maistui. Jugurtti oli avatussa litran tölkissä, jossa oli kätevä ja uudelleen suljettava kierrekorkki. Oliko koostumus muuttunut; sitä en tiedä, koska ravistin tölkkiä hyvin. Kaataessani jugurttia tölkistä ulos, ei mitään muutosta ollut nähtävissä.

Tosi pitkään näköjään säilyy ihan hyvänä ja syöntikelpoisena. Jopa sellaisessa isossa avatussa tölkissä, kunhan on kunnollinen sulkemissysteemi. Luulen, että 'vanhentunut' jugurtti on ainakin vielä muutamia päiviä aivan käyttökelpoista.

Beth kirjoitti:Sulatin lehtitaikinan jo 2 vrk sitten mutten jaksaa tänäänkään leipoa.

Pakkauksessa lukee säilyy "jääkaapissa (n.+5C) ja huoneenlämmössä kun vastaava tuoretuote". Siis säilyy kuten valmiksi leivottu piirakka lehtitaikinasta vai mitä?

Piirakka tietenkin säilyy kauemmin, koska se on paistetttu.

Minulla oli jääkaappiin eksynyt sellaisia yksittäin pakattuja sulatejuustoviipaleita, päiväys 22.1. Niitä ei saanut enää kunnolla irti pakkauksista joten meni roskiin.

Beth kirjoitti:Kertokaa minulle myös margariinista, 40% Kevyt Levi, umpeutui jo eilen..uskallanko syödä loput? Ja kauan?

Ei tuollaiseen kysymykseen täällä pystytä vastaamaan luotettavasti, joten viisainta turvautua omiin aisteihin.

Margariinirasian merkintä on parasta ennen -päiväys, eli margariini voi hyvin olla käyttökelpoista ja hyvän makuista ties miten pitkään merkinnän umpeutumisen jälkeen - tai sitten ei.
Kuinka kauan pakkausta on säilytetty avattuna, kuinka usein se on ollut huoneenlämmössä, ja moniko siitä on veitsellään ronkkinut leivänpäällistä; vai onko pakkaus ollut täysin avaamaton, huolella jääkaapissa säilytetty, ja otetaan käyttöön nyt vasta parasta ennen -päiväyksen umpeuduttua...

Tärkeitä kysymyksiä arvioitaessa 'vanhentuneen' elintarvikkeen turvallisuutta ja käyttökelpoisuutta. Kotona omat aistit ovat paras apuväline, joten ei muuta kuin tarkastelemaan, haistelemaan ja maistelemaan - jos tuote näyttää käyttökelpoiselta, haisee asiaankuuluvalta, eikä maistu muulle kuin pitäisi, voidaan todeta sen olevan käyttökelpoista. Pääsääntöisesti noin. Jotkut elintarvikkeet ovat pilaantumisen suhteen salakavalia, mutta margariini ei taida kuulua niihin. Luulen...

Margariinissa on niin paljon lisäaineita ettei se heti härskiinny vaikka päiväys menee umpeen.
Kyllä sen haistaa, jos on pilalla. Niin kauan voi margariinia käyttää, kun haju on normaali. Luulen.

Ei kai meitä vedetä oikeuteen näistä jutuista, jos joku saa ruokamyrkytyksen?

asko kirjoitti:Ei kai meitä vedetä oikeuteen näistä jutuista, jos joku saa ruokamyrkytyksen?

Siinä pelossa minäkin olen niin varovainen jutuissani tässä ketjussa...
Muuten aika surutta rohkaisisin haistelemaan ja maistelemaan ja syömään kotioloissa; päiväyksistä viis. Tämä ohje ei oikeastaan ole minun, vaan jossakin vaiheessa ammattiopintojen yhteydessä olen suorittanut ns. hygieniapassin. Sen lyhyen koulutuksen aikana opettaja kertoi monenlaista mielenkiintoista ja kotikeittiöönkin arvokasta tietoutta ruuan säilyvyydestä päiväysmerkintöineen. Yksi tärkeä tieto oli, että pääsääntöisesti päiväysmerkinnät ovat sillä tavoin 'epäluotettavia', että kotioloissa hyvin voi käyttää elintarviketta vielä päiväysmerkinnän jälkeen. Etenkin parasta ennen -päiväyksen kohdalla. Viimeinen käyttöpäivä on tiukempi, mutta senkin noudattamisesta voidaan kotikeittiössä lipsua - kun ei olla järjestämässä pitoja. Viimeinen käyttöpäivä -tuotteen kohdalla kuumennus voi olla tärkeää, jos haluaa syödä sen pikkuisen vanhentuneena.

Elintarvikkeiden pilaantuminen on prosessi, joten ne eivät ole hetkessä käyttökelvottomiksi pilaantuneita. Prosessin alkupäässä ei välttämättä ole tapahtunut mitään sellaista, etteikö voisi syödä tai käyttää jossakin muodossa. Ja pääsääntöisesti elintarvike ei pilaannu syömä- ja käyttökelvottomaksi niin, ettei siinä olisi havaittavissa mitään pilaantumisen merkkejä. Siksi kotioloissa aistit ja havaintokyky on hyvä mittari.

Se hygieniapassin suorittaminen sai minut rohkeammaksi ruuan käytön suhteen, ei ollenkaan aremmaksi ja päiväyksiä kunnioittavammaksi. Siinä kun ennen hylkäsin kaikki päiväyksen vanhentuneiksi osoittamat tuotteet nykyisin tiedän hämmästyttävän monen elintarvikkeen olevan käyttökelpoista ties miten pitkään päiväyksen ohitse.
Sen sijaan esim. vieraille tarjotessa en ehkä uskaltaisi ottaa riskejä, vaan huolehtisin siitä, että pilaantumisprosessinsa alkupäässä oleva elintarvike käytetään - jos käytetään - vain kunnollisesti kuumennettuna.

Jos margariinin parasta ennen -päiväys on umpeutunut vasta muutama päivä sitten ja rasia on säilytetty avaamattomana jääkaapissa, niin kyllä luottaisin siihen, että on ihan hyvää ja käyttökelpoista. Minulla on avattu ja käytössä oleva margariini, jota en vielä ole saanut kulutettua loppuun, ja sen päiväys on 10.2. Vasta muutama päivä sitten ostin uuden tilalle, mutta tätä vanhempaa käytän vielä paistamiseen.

Kiva, että lehtitaikinasta tuli hyvää vaikka olikin vähän 'vanhentunut'.

Löysin kaapista kuus vuotta vanhaa ruisleipäainesta. Nakkasin pakastepussiin ja suolaa... Sitten päättömät peratut pikkumuikut perään. Ravistin ja paistoin paksussa voissa valurautapannulla ja nautin rosamundaperunamuussin kera. Omena-etikkapunajuuriraasteen kera. Huomenna teen lopuista raasteista lisäpunajjuren kera pamixilla lindströmin pihvipohjan, sitten vaan kaprista ja naudan jauhelihaa perään. Hyvää tulee.

Siis jauhotkaan eivät olleet menneet miksikään

En hakannut mitään. Outo kysymys.
Voissa paistoin ruisleivitetyt pikkumuikut rapeiksi ja kullanruskeiksi. Kalakukon teen ystävättäreltä saatuun ruisjuureen. Monena talvena tehnyt useasti, mutta tänä talvena en vielä kertaakaan. Kalakauppiaani lopetti toimintansa enkä ole uutta löytänyt tilalle. Vielä.

Uskallatko syödä - kysymykseen en osaa vastata. Sen tiedät vain sinä

Tein rakuunaporkkanoita. Porkkanat viimekesän luomutuotantoa ja rakuuna vuodelta 1997. Säin ja hengissä olen. Myös yrtissä oli makua. Miksi viljellä joka vuosi tilliä, kun vuorovuosinkin riittää?