Psykopatologia.munfoorumi.com

Meissä kuhisee hyödyllinen bakteeristo, joka ylläpitää terveyttä. Oman bakteeriston puutteet tai heikkeneminen voivat kuitenkin altistaa esimerkiksi välikorva- tai virtsatietulehduksille, lihavuudelle, munuais-kiville, allergioille ja syöville.

Hilppa kirjoitti:Norjalaiset taannoin kokeilivatkin jotain vähän tuontapaista. Vaikeille ripulitapauksille annettiin suoraan suoleen terveiden luovuttajien ulostetta korjaamaan sairastuneen tilannetta, kun mikään kokeiltu hoitomenetelmä ei ollut auttanut ja potilas oli jo lähes kriittisessä tilassa. Moni jo epätoivoinen oli kuulemma suostunut kokeeseen ja saanut avun. Tuosta kertoi siis Helsingin Sanomat vuosia sitten. En tiedä, onko tuo vaikean vatsataudin hoitokummallisuus jäänyt pysyväksi menetelmäksi.

Elimistöä suojaavat mikrobit ovat ihmiselle välttämättömiä. Ne varjelevat taudinaiheuttajilta ja vaikuttavat immuniteetin kehittymiseen. Suolistomikrobit vaikuttavat myös suoliston kehitykseen ja ovat keskeisiä ravintoaineiden ja mahdollisesti lääkeaineidenkin metaboliassa. Todennäköisesti niillä on roolinsa myös eräiden autoimmuunitautien ja syövän kehittymisessä. Tietämyksemme suolistomikrobeista on kuitenkin edelleen puutteellista. Huomattava osa tunnetuista suolistobakteereista on löydetty vasta molekyylibiologisten menetelmien avulla, eikä niiden toiminnasta tai mahdollisesta merkityksestä taudinaiheuttajina ole tietoa. Yksittäistä mikrobiakin haastavamman tutkimuskohteen tarjoaa suolistomikrobien ekologia, jonka tutkimus on vasta alkutaipaleellaan. Lisääntyvä tietämys siitä saattaa edistää monien arvoituksellisten tautien patogeneesin ymmärtämistä.

Ihmisen elimistössä on omien solujen lukumäärään verrattuna kymmenkertainen määrä bakteereita. Valtaosa niistä on suolistossa, jossa bakteerimassaa on noin puolentoista kilogramman verran. Tämän bakteerijoukon koostumus ja toiminta tunnetaan edelleen huonosti.

Suolistobakteerit vaikuttavat aivoihin

Hiiren suolistossa elävät bakteerit voivat suoraan vaikuttaa aivojen reseptoreihin ja käyttäytymiseen, raportoivat irlantilaistutkijat Pnasissa.

John Cryan kollegoineen Corkin yliopistosta havaitsi, että hiirillä, joiden ravinto sisälsi Lactobacillus rhamnosus JB-1 –bakteereja, esiityi huomattavasti vähemmän stressin, ahdistuksen ja masennuksen kaltaisia oireita kuin verrokeilla.

Bakteerimaito pitää hammaspeikon loitoilla

Maitohappobakteereillä ryyditetyn maidon säännöllinen juominen vähentää jonkin verran hampaiden reikiintymistä lapsilla, kertoo tuore suomalaistutkimus. Maitohappobakteerit estävät todennäköisesti kariesbakteerien kasvua.

Tutkimukseen osallistui 594 lasta 18:sta helsinkiläisestä päiväkodista. Puolet joukosta seitsemän sai kuukauden ajan kolmeesti päivässä Lactobacillus GG-bakteeria sisältävää Gefilus-maitoa ja puolet tavallista ykkösmaitoa. Keskimääräinen maidon kulutus oli 2,6 desilitraa päivässä. Bakteerimaitoa nauttineiden lasten hampaiden reikiintymisriski putosi kuudella prosentilla, kun se sen sijaan vertailuryhmässä jonkin verran lisääntyi.

Riidankylväjä kirjoitti:Tiesittekö, että terveen ihmisen suolistossa on n. 1,5 kg bakteereja?

Riidankylväjä kirjoitti:Tiesittekö, että terveen ihmisen suolistossa on n. 1,5 kg bakteereja?

Ihmisessä elää yli kymmenentuhatta eliölajia