Kirjoittaja Biancaliina » 27.06.2011 17:26
Piirteet mitä pidin aiemmin hyvinä puolinani, ovat kuin kääntyneet minuuttani vastaan.
Eli avoimuus, rehellisyys, kyky ja halu myöntää tehdyt virheet (jopa ne kaikista kauheimmat), kyky ja halu hyvittää/sopia asioita, tunteellisuus/herkkyys (syyllisyys, suru, katumus, pelko...).
Meni luotto ja usko, lisänä miljoona muistoa; mistä ei ota mitään selvää (kun en tiedä tämän Tristanmaisen minuuteni toimia; juuri lainkaan).
Joten en aio rekkautua enää yhdellekään mt-palstalle.
Kaikki voi olla niin järjestelmällistä, vuosikausien hyväksikäyttöä.
Siis voi. Harvemmin sitä ajattelee, että mihin kuseen joutuukaan, kun puhuu itsestään.