Psykopatologia.munfoorumi.com

Noh, Ozzy, vedä nyt ees henkee välillä. Ei kenenkään tarvitse eikä kuulukaan ottaa vastaan mitään käskyjä ja määräyksiä keneltäkään päälleen pudonneelta.

.

Aussi yrittää, Kyllästynyt, ihan oikeasti selvittää välejänne.
Onko ihan mahdoton ajatus tulla edes vähän vastaan...

Pöh, ausistinen on niin tuulella käyvä pölhö, että sehän nyt kujertaa mitä milloinkin sattuu, ihan lämpimikseen mitä päähän milloinkin pälkähtää. Ei sen hourailuissa ole ennenkään ollut päätä eikä häntää. Kärpäsen surinaa ikkunalla.

Monet ovat (hetkittäin) ihan tosissaan uskoen siihen itsekin.
Mutta asenne ei välttämättä kestä esimerkiksi pettymysten
vuoksi yms, tai sielu on muuten vaan heikko.

On tietysti pettymys kenelle tahansa, jos yrittää selvittää sotkuja
ja vastaan nousee kerta toisensa jälkeen saavillinen vanhoja syntejä,
joita ei pysty sovittamaan, vaikka lausuisi miten monta avemariaa.
Ja enkelikuoro laulaa taustalla.
Täälläkin.

Mutta olennaista on usein selvittelyn vaivalloisuus, jossa toisen
osapuolen kohtalona voi olla korjaamisen kaksijakoisuus:

1) "Syytösten" korjaaminen, eli mitä tapahtui todella.

2) Varsinainen selvittely.

Täällä jotkut ovat niin lantusta lahoja, että motivaatio
kaikenlaiseen selvittelyyn on kadoksissa. Tulee vain
lisää haukkumista.

Mielestäni asia on juuri niin kuin PP tuossa yllä kuvaa. Tämän ketjun otsikko ja Kisin harhaiset ja sekavat viestit jo kertovat siitä, että jos on jotakin selvitettävää, se on tehtävä ensimmäisenä Kisin päässä, ja siihen emme ole pystyneet me, eikä varmaan kis itsekään pysty. Ajan hukkaa yrittää osoittaa kuuhullulle missä kuu on.

Jos selvittely on liian vaivalloista,
eikö silloin voisi ajatella, että jossain vaiheessa vanhoista synneistä muistuttelun voisi lopettaa.
Ja tyytyä ainakin sillä hetkellä vilpittömään anteeksipyyntöön.
Edellyttäen tietenkin, että kämmäilyjään anteeksi pyytävä siivoaa jälkensä,
mikäli on tullut räiskineeksi muualla kuin täällä.
Uusi riita on sitten uusi riita, johon ei vedetä mukaan vanhoja juttuja.

No joo... Taidan olla sinisilmäinen hölmö...

Syntämähumalaisten ja syntymäkrapulaisten, saatikka päälleen pudonneiden, kanssa on mahdotonta neuvotella ja sopia yhtään mistään. He eivät muista mitään, eivätkä hahmota tulevaakaan. Se on kuin keskustelisi viisivuotiaan kanssa taloudesta.

Joutuisin avautumaan julkisesti/YV:lla (eivät aina pysy sellaisina) turhan intiimisti, jos haluan ja aion selvittää asioita.
En tunne teistä ketään, joten tuntuu oudolta avautua niin syvällisesti.

Hävettää muutenkin.
-

PP tiedät kyllä, että haukkumisten lisäksi voi tulla päinvastaistakin.
Keskitien oppiminen ei ole aina kovinkaan helppoa ja nopeaa.
Voi vaihdella voimakkaan ihannoinnin ja rajun mitätöinnin välillä - joidenkin ihmisten käyttäytyminen.
On helppoa suojautua diagnoosin taakse, muttei se tee asiasta vähäpätöisempää, eikä oikeuta käyttäytymään ns. huonosti.
Kaikilla ei ole mm. persoon.häiriötä, eikä kenenkään tarvitse sietää tietynlaista käytöstä.

Onhan se toivottavaa, selvittää, mutta joudun taas myöntämään että eipä siihenkään taida pakkoa/velvollisuutta olla.

aussi on siivonnut ihan itse; sasha ei (muuta kun joskus osoitettuna).

Usein vielä selvittämistä haluava on kokenut suurempaa vääryyttä,
ja hän lähtee liikkeelle siitä, mitä hänelle on tehty, eikä päin vastoin.

Kissiä ei ainakaan voi syyttää siitä, että hänen lähtökohtansa olisi valittaa, mitä hänelle on tehty.
Eikä häntä voi syyttää siitäkään, että hän väistelisi omia tekemisiään.

Kyllästynyt kirjoitti:On niin tavattoman helppo olla laupias silloin kun ei ole itse joutunut rääkkäämisen kohteeksi.

Sinisilmäinen hölmö voin olla, mutta laupiasta minusta ei oikein saa.
Mistä sinä, Kyllästynyt, tiedät, millaisen rääkkäämisen kohteena olen elämässäni ollut...