Psykopatologia.munfoorumi.com

n.27 min
https://youtu.be/Tp4q7RY61tI?si=xUom2R_7y0vv8WAO

Elisenvaaran pommitus on tuttu asia perheessämme.
Puolisoni suku on kotoisin Kurkijoelta, näköyhteyden päässä Elisevaaran asemalta.

Tapahtuma-aikaan 14-vuotias appeni lähti pommituksen jälkeen polkupyörällä katsomaan mitä asemalla oli sattunut. Matkalla häntä vastaan tuli hänen setänsä, joka sanoi, ettei kannata jatkaa edemmäs. Appeni oli kuitenkin jatkoi matkaansa, mutta kun häntä vastaan tuli surkeasti itkevä pieni tyttö, ja pommin tekemästä kuopasta törrötti naisen irtonainen alaruumis, hän kääntyi takaisin.

Appeni ei sanojensa mukaan koskaan unohtanut näkyä, ja vielä 73 vuotta myöhemmin, kuolemaansa edeltävänä iltana hän puheissaan palasi Elisevaaran asemalle.

Olen itsekin käynyt paikalla suvun taannoisella "kotiseuturetkellä". Eipä siellä tarvinnut tilausbussin kovin kauan viivähtää, kun paikalle pelmahti venäläistä virkakuntaa kieltämään kuvaamisen.

Mitään muistolaattaa tai mainintaa tuhoisasta pommituksesta ei paikalla tietenkään ole.

Ryssä teki ihan samaa mitä se tekee nyt Ukrainassa.

Yövyin Kurkijoella toisella kotiseutumatkallani. Siinä Lauri Kristian Relanderin kotitalon nurkalta poikettiin rantaan. Elisevaaran kautta mentiin ja jatkettiin entistä rautatien pohjaa pitkin tehtyä tietä länteen.

Ryssät oli polttaneet Kurkijoen vielä pystyssä olleen kirkon, hautausmaat oli häväisty. Viipurissa taskuvarkaat pyöri iäkkään äitini ympärillä, mutta häipyivät, kun huomasivat minun tarkkailevan.