vaikka yleensä olen parhaiten; silti söin erittäin hyvin, ja sapusta oli kympin arvosta, mitä en etukäteen tiennyt
enkä osannut arvata, kun liki parikymmentä vuotta myös rahvas oli ollut paikalla mutta nyt ei, kun oltiin palattu
ikään kuin juurille, ihan ensimmäiseen kertaan, jolloin Helsingin silmäätekeviä tuli oikein ikään kuin juhlasaatossa
sisään. Nyt lähituttuja ei näkynyt, mitä nyt potilaita (kuten aina), mutta yhden ministerin ja yhden kansanedustajan
kyllä bongasin. - No, mutta jatketaan huomenna...
