Masennuksen hoito voi mullistua
.MASENNUKSEN hoito saattaa mullistua lähivuosina. Masennuslääkkeiden ja psykoterapian rinnalle on nousemassa hoitotapa, jossa aivojen toimintaa stimuloidaan heikon sähkövirran avulla.
Käänteentekevää on se, että masennusta poteva voi saada lääkäriltä kotiinsa laitteen, jonka avulla hän voi toteuttaa hoidon kotonaan.
Tasavirtastimulaatio aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia kuin lääkkeet tai psykoterapia. Toisaalta hoidon teho kasvaa, jos se yhdistetään lääkehoitoon, psykoterapiaan tai molempiin
Koronapoikkeustila on antanut hoitomenetelmän kehittämiselle uutta pontta.
Tuomas Neuvonen
Tuomas Neuvonen
”Joissakin hoitopaikoissa tämä on ollut ainoa hoito, jota koronapoikkeustilan aikana on pystytty tarjoamaan”, kertoo suomalaisen tasavirtastimulaatiolaitteen kehittäjän Sooman toinen perustaja Tuomas Neuvonen.
Pandemian arvioidaan myös lisäävän masennusta maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Britanniassa koronan arvioidaan kaksinkertaistaneen masennusoireista kärsivien määrän, Italiassa koronan ja sitä seuraavan talouskriisin uskotaan lisäävän masennusta.
Tero Taiminen
Tero Taiminen
Turun yliopistollisen keskussairaalan osastonylilääkäri, psykiatrian dosentti Tero Taiminen vertaa uutta menetelmää uniapnean hoitoon, jossa potilas saa käyttöönsä oireita lievittävän CPAP-laitteen.
”Laitteen ansiosta monen potilaan elämänlaatu on olennaisesti parantunut ja riski saada esimerkiksi sydänkohtaus on alentunut”, hän sanoo.
Taiminen uskoo, että masennuspotilaiden hoidossa on mahdollista toteuttaa samanlainen harppaus.
”Väittäisin, että masennus on kansanterveyden kannalta vielä uniapneaa suurempi ongelma”, Taiminen sanoo.
Masennus on Suomessa suurin yksittäinen syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.
TURUN yliopistollisessa keskussairaalassa erilaisia aivojen stimulointiin perustuvia hoitomenetelmiä masennukseen on kehitetty kymmenen vuoden ajan. Yhteistyökumppanina on vuonna 2013 perustettu kasvuyritys Sooma.
Käytännössä potilas voidaan opettaa yhdellä käynnillä käyttämään laitetta, hän voi lainata sen ja toteuttaa hoidon kotonaan. Potilaan tilaa seurataan sekä digitaalisin laittein että lääkärin etävastaanotolla.
Masennuksen oireet helpottavat tavallisimmin toisella hoitoviikolla. Tyypillisesti hoito kestää vähintään kolme viikkoa ja enintään neljä kuukautta.
Yksittäisen hoitojakson hinnaksi tulee tyypillisesti noin viisisataa euroa. Laite maksaa vuokrattuna joitain satoja euroja kuussa tai ostettuna ”muutaman tuhat euroa”, Neuvonen kertoo.
KOKEMUKSET tasavirtastimulaatiosta ovat olleet Taimisen mukaan pääosin hyviä. Osalla masennuksen oireet ovat lieventyneet, osa pääsee niistä eroon kokonaan.
Suomessa tasavirtastimulaatio liitettiin masennuksen Käypä hoito -suositukseen tämän vuoden alusta.
Menetelmä on jo nyt käytössä Turun, Oulun, Kotkan ja Kouvolan seudulla. Hoitomuotoa tarjoaa yhteensä 42 julkisen terveydenhuollon toimipistettä.
Hoitoa on tarjolla myös pääkaupunkiseudulla, ja sen tarjonta laajenee Neuvosen mukaan lähiaikoina.
Neuvonen kertoo, että puolet Sooman myynnistä kohdistuu Suomen ulkopuolelle, pääasiassa Ranskaan, Sveitsiin ja Itävaltaan. Kaiken kaikkiaan Sooman laitteilla on Suomessa ja ulkomailla hoidettu yli viisituhatta potilasta.
Sooma sai äskettäin EU:lta 1,6 miljoonan euron tuen hoitomenetelmän edelleen kehittämistä varten.
MIHIN tasavirtastimulaation vaikutus perustuu?
Tutkijat ovat havainneet, että masentuneen ihmisen aivoverkostojen toiminta on häiriintynyt.
”Masennusta on olemassa monta eri tyyppiä. Yhteinen nimittäjä on kuitenkin se, että aivojen etuosien vasen puoli toimii ikään kuin alikierroksilla, oikea puoli taas ylikierroksilla”, Taiminen kertoo.
Tarkkaa syytä siihen ei tiedetä. Kuvantamalla on kuitenkin pystytty osoittamaan, että masentuneen ihmisen aivojen etuosien toiminta vasemmalla vaimentuu, mutta korjaantuu taas, kun potilas paranee. Aivojen vasemman puolen aivoinfarktin on puolestaan todettu aiheuttavan potilaassa masennusta.
Uudessa hoitomuodossa aivojen vasemman etuotsalohkon toimintaa kiihdytetään alhaisella sähkövirralla, oikean etuotsalohkon toimintaa puolestaan jarrutetaan.
SÄHKÖÄ on Taimisen mukaan käytetty masennuksen hoidossa jo antiikin aikaan. Muinaiset egyptiläiset ja roomalaiset käyttivät Niilin kissakaloja ja sähkörauskuja tuottaakseen sähkövirtaa masennuksen hoitamiseen.
Vanhin ja tunnetuin moderni sähköhoitomuoto on vaikean masennuksen hoitoon tarkoitettu ECT-hoito, jota aiemmin kutsuttiin sähkösokiksi. Suomessa sitä on annettu 1940-luvulta alkaen. Nykyisin potilas nukutetaan hoitoa varten. Hänen aivoihinsa johdetaan sähkövirta, joka on voimakkuudeltaan jopa ampeerin. Näin saadaan aikaan epileptinen kohtaus, jonka on todettu lievittävän tehokkaasti masennusta.
Uusia sähköhoitomenetelmiä ovat esimerkiksi syväaivostimulaatio DBS, magneettikonvulsio MST ja epiduraalistimulaatio.
Uusi tasavirtastimulaatio tDCS poikkeaa näistä siinä, että se on teholtaan vähäisempi, mutta vastaavasti sitä on helppo käyttää useammin. Käytettävä sähkövirta on kaksi milliampeeria, eli noin 500:s osa siitä määrästä, jota ECT-hoidossa annetaan. Tasavirtastimulaatiota käytetään myös kroonisen kivun ja fibromyalgian hoidossa.
Tulokset ovat kuitenkin yksilöllisiä ja riippuvat masennuksen asteesta.
Hoidon hyvä puoli on se, että se ei aiheuta sivuoireita eikä riippuvuutta, joita jotkut lääkkeet voivat aiheuttaa, jos niiden käyttö lopetetaan liian nopeasti. Menetelmä sopii myös niille, jotka eivät voi käyttää lääkkeitä esimerkiksi raskauden tai jonkin muun sairauden takia.
Huono puoli on se, että päähän kiinnitettävät elektroidit voivat aiheuttaa lievää kutinaa tai ihottumaa päänahkaan.
ERITYISEN hyvin tasavirtastimulaatio sopii Taimisen mukaan alkavan ja lievän masennuksen hoitoon.
Sen avulla voitaisiin Taimisen mukaan purkaa nopeasti masennushoidon jonoja sekä ehkäistä pitkiä sairauslomia ja ennenaikaista eläkkeelle jäämistä. Hänen mielestään hoitoa voitaisiin toteuttaa myös perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa.
JOS HOITO on näin helppoa, miksi ei laitetta voi ostaa vaikkapa internetistä ja hoitaa masennusta itse?
Sitä Taiminen ei suosittele. ”Ensinnäkin osa internetissä myytävistä laitteista saattaa olla humpuukia”, hän huomauttaa. Vastuulliset laitevalmistajat eivät edes myy laitteita yksityishenkilöille, Taiminen sanoo.
Toiseksi masennuksen hoito vaatii Taimisen mukaan aina lääkärin asiantuntemusta. ”Oireet, jotka potilas itse tulkitsee masennukseksi, voivat liittyä johonkin muuhun sairauteen tai psykiatriseen häiriöön.”
Masennuksen keskeiset oireet ovat alakuloinen tai surullinen mieliala, joka kestää katkeamatta vähintään kaksi viikkoa. Toinen oire on toimintatarmon ja aloitekyvyn heikkeneminen: Ihminen ei jaksa tehdä mitään eikä kiinnostua mistään. Kolmas oire on kyvyttömyys tuntea mielihyvää tai nautintoa.
”Jos näistä oireista on vähintään kaksi, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen puheille varmistamaan, mistä on kyse”, Taiminen sanoo.
Masentunut ei aina tiedosta sairastavansa masennusta.
”Varsinkaan nuoret miehet eivät yleensä tunnista alakuloa tai surullisuutta. Sen sijaan heidän hallitseva mielialansa voi olla ärtynyt tai aggressiivinen”, Taiminen sanoo.
Moni yrittää myös lääkitä tiedostamatonta masennustaan tai ahdistustaan alkoholilla.
”Se on petollista. Alkoholi voi tuoda helpotusta muutamaksi tunniksi, mutta jo muutaman viikon aikajänteellä runsas alkoholinkäyttö ylläpitää ja voimistaa oireita”, Taiminen sanoo.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006621510.html