Psykopatologia.munfoorumi.com

Onko täällä jauhopeukaloita? Voiko itse tehdyn piirakkapohjan pakastaa joko raakana tai puolikypsänä (ilman täytteitä)? Jos niin miten ja miten se käyttäytyy pakastimesta otettuna? (Toivottavasti ei huonosti )

Tiedän että kokonaisen kypsän piirakan voi pakastaa mutta se vie enemmän tilaa. Toisaalta kun leipomaan ryhdyn tekisin samalla vaivalla isomman taikinan ja myöskin sitten se menisi samoilla sotkuilla.

Hiivataikinan pakastaminen ei välttämättä aina kovin hyvin onnistu, mutta muro- ym. taikinoiden pakastaminen ei ole ongelma. Onhan kaupoissakin valmiita pakastetorttutaikinoita, ei sen omatekoisen pakastaminen sen kummempaa ole.

Tekisin sipulipiirakan ja pohjaan vehnä- ja ruisjauhoja ja leivinjauhetta. Pakastaisiko sen ihan raakana vai uunissa esikypsennettynä? Jos raakana niin mönttinä vai kaulittuna?

En ole kokeillut. Äkkipäätä ajatellen ruista vähän sisältävä taikina saattaa muuttua pakastimessa paremmaksi, ikään kuin tekeytyä. Taikinan sulattaminen vie aikaa.

En ole alan ammattilainen tai muutenkaan asiantuntija - enkä ikimaailmassa edes leipoisi sipulipiirakkaa - mutta jos tuollaisen taikinapohjan pakastaisin, varmaankin pakastaisin sen raakana ja kaulittuna.

HA HA, Kyllästynyt on aina kertonut inhoavansa sipulia. Ällöttääkö sinua myös valkosipuli? itse rakastan paistettua sipulia ja raakaa valkosipulia ja purjosipuli, se on parasta.

Syön valkosipulia vain, jos ydin on poistettu kynnestä. Ainoastaan pestoon ja avokadopastaan laitan raakaa valkosipulia vähän. Muutoin käytän kypsennettävissäkin ruuissa hyvin maltillisesti. Sipuliakaan en laita, jos ei ohje erikseen mainitse. Meillä tehdään paljon Thai- ja muitakin itämaisia ruokia, eikä niihin tarvitse laittaa sipulia, kun on niin paljon makuja ja mausteita muutenkin. Eikä moniin niihin sovikaan sipuli.

Valkosipulia syön kohtuudella annosteltuna, mutta muita sipuleita en suuhuni laita. Pahin taitaa olla ruohosipuli jota jotkut ravintolakokitkaan tunnu sipuliksi ymmärtävän. Ei nimittäin ole yksi tai kaksi kertaa kun olen ravintolassa pyytänyt annokseni ilman sipulia - ja sitten joku ääliö menee sen päälle ripottelemaan, muka koristeeksi, ruohosipulia.

Luulen, että kyse on jostakin geneettisestä poikkeavuudesta, en vain pysty syömään sipulia. Se maistuu pahalta ja vatsaani alkaa sattua.
En edes ymmärrä miten ihmiset voivat pitää sipulista. Minä imeskelen mieluummin messinkiä tai muuta metallia sellaisenaan, koska maku on sama kuin sipulissa, mutta siitä ei sentään tule vatsa kipeäksi.

Ai niin, ja sitten se haju. Sipulia syöneiden ihmisten hengitys haisee kamalalta, eikä siihen tunnu auttavan edes hampaiden peseminen. Haju ei katoa ennen kuin sipuli on elimistöstä poistunut.

No jopas! Mä kun olin suunnitellut kutsuvani Kyllästyneen syömään kanssani tuon toisen sipulipiirakan mutta meni suunnitelmat nyt ihan uusiksi nirsoilun takia

Olipa duuni noiden sipuleiden pilkkomisessa ja paistamisessa - kun kahden piirakan edestä tein. Taikina oli tosi helppo. Ei tarttunut kiinni ja pysyi koossa. Söimme vieraan kanssa piirakan varttitunnissa pois kuleksimasta. En edes sotkenut liiemmin kuin tuo ruisjauho kai tekee (ja leivinjauho) ettei ole niin takertuvaa sorttia.

Kyllästynyt ei ymmärrä hyvän päälle...

Kiva kuulla että piirakka onnistui, nyt vaan sit alat opettemaan leipomista tän kotona olemisen aikana.
Mulla on muistikuva, että paistettu sipuli nuorena maistui minullekin ikäänkuin metallisena ja välttelin sitä, joo ja vatsa turposi ja oli kipeä. Nyt vasta vanhempana olen alkanut ymmärtää sipulin päälle ja se maistuu hyvältä. Tilli on toinen suosikki, syon sitä jokapäivä leivän päällä valkosipulin kanssa.