Psykopatologia.munfoorumi.com

Rakkaussoturi kirjoitti:Aina noista sairaanhoitajista jauhetaan. Lastenhoitajat, lähihoitajat, perushoitajat, laitoshuoltajat ja toimitilahuoltajat saavat paljon pienempää palkkaa, vaikka tekevät todella raskasta työtä.

Hilppa kirjoitti:Sinähän tietysti olet tämän alan paras asiantuntija ja varmasti tiedät, miten on viisainta toimia.

Mirri kirjoitti:

Hilppa kirjoitti:Sinähän tietysti olet tämän alan paras asiantuntija ja varmasti tiedät, miten on viisainta toimia.

Kiitos kohteliaisuudesta, muttei asia sentään noin ole. Mielipiteitäni ja näkemyksiäni vain esitän aivan kuten sinäkin.

En ymmärrä: jos laitoshuoltajien kouluttaminen ja hankkiminen on helppoa, miksi niin moni hoitolaitos teettää nykyisin heidän työnsä kalliisti hoitohenkilökunnalla. Ja miksi entisten sairaala-apulaisten/laitoshuoltajien aseptiikkataitoja vaativia töitä on siirretty sairaanhoitajien tehtäväksi.

Ja vielä: moniko hoitoalan ammattilainen vaihtaa alaa, koska yhä useammin työ on kaikkea muuta kuin varsinaista hoitotyötä, ja hoitotyölle jää olematon määrä aikaa?

Kysely: "Sairaanhoitajat tekevät lääkärin töitä sekä siivoavat ja luovat lunta"
Sairaanhoitajaliitto huolestui: "Muihin töihin käytetty aika on potilailta pois."

Suurin osa sairaanhoitajista tekee vähintään silloin tällöin lääkärin, laitoshuoltajan tai osastosihteerin tehtäviä, kertoo Sairaanhoitajaliiton kysely. Jopa lumenluonti tai postitus saattaa kaatua sairaanhoitajan vastuulle.
–  On huolestuttavaa, että sairaanhoitajan työajasta suuri osa menee muille kuuluviin tehtäviin. Se vähentää aikaa, jonka sairaanhoitaja voi käyttää potilaan hyväksi, sanoo Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Teija Korhonen.
Korhosen mukaan ongelma on ollut tiedossa aiemminkin, mutta sen laajuudesta ei ole ollut kovin selkeää käsitystä.

Kyselyn mukaan lähes puolet potilastyötä tekevistä sairaanhoitajista tekee vähintään viikoittain lääkärin töiksi katsottuja tehtäviä. Viidennes kyselyyn vastanneista kertoi tekevänsä näitä töitä joka päivä.
–  Sairaanhoitajalla ei ole lääkärin tehtäviin koulutusta, mutta hän saattaa silti joutua hoitamaan niitä, Korhonen toteaa.
Näin käy esimerkiksi silloin, kun pienen paikkakunnan terveyskeskuksessa ei ole lääkäriä paikalla lainkaan.

Lisäksi yli puolet hoitajista kertoi tekevänsä joka viikko laitoshuoltajan tehtäviä, kuten siivoamista, pyykkäystä ja roskien vientiä. Yli neljä viidestä kertoi tekevänsä säännöllisesti osastosihteerin tehtäviä, kuten arkistointia.
Osa vastaajista kertoi myös tekevänsä ylipäätään hoitoalalle kuulumattomia töitä, kuten lumenluontia ja postitusta.

Hyväksi hoitajat kokivat sen, että heidän ammattiaan arvostetaan. Potilastyössä olevista hoitajista peräti 94 prosenttia koki, että potilaat arvostivat heitä. Noin 92 prosenttia vastaajista oli ylpeitä ammatistaan.
Valtaosa vastaajista koki muun muassa työmäärän ja henkilöstön niukkuuden kuormittavana. Silti lähes neljä viidesosaa oli työhönsä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Sairaanhoitajaliiton kyselyyn vastasi vajaat 1  700 sairaanhoitajaa julkiselta, yksityiseltä ja järjestösektorilta.

Sinähän tietysti olet tämän alan paras asiantuntija ja varmasti tiedät, miten on viisainta toimia.

Sinun kannattaisi kysyä sairaanhoitajilta, kun heitä tapaat.

Hoitajien mielestä ammattia pilaavat sekalaiset tehtävät – "En opiskellut hoitoalaa päästäkseni siivoamaan tai tiskaamaan"
Hoitajien mielestä varsinaiseen hoitotyöhön on saatava lisää aikaa, jos alasta halutaan kiinnostavampi

Keskustelu hoitajapulasta käy kuumana, mutta mitä hoitajat itse ajattelevat tilanteesta? Miksi alalta paetaan muihin töihin?

Pirita Heino työskentelee Helsingin kaupungin vanhuspalveluissa Kustaankartanon palvelukeskuksessa. Hän on valmistumassa lähihoitajaksi mutta on tehnyt vastaavaa työtä jo pitkään.
Heinon mukaan hoitajilla 1990-luvulla oli enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.
– Silloin oli enemmän avustavia työntekijöitä. Nykyään meillä on kiire pitkälti siksi, että pitää ehtiä laittaa tiskit ja muut vastaavat.

Heinon mukaan aika menee työssä nyt vääriin asioihin.
– Olen opiskellut sen takia, että pääsen hoitamaan ihmisiä. En päästäkseni siivoamaan tai tiskaamaan.
Heino on työskennellyt myös yksityisella puolella mutta viihtyy paremmin julkisen puolen yksikössä.

Helsingissä Meilahden sairaalan kirurgisella osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Jenni Kanto kertoo myös, että hoitajan pitää olla myös siivooja ja sihteeri.
– Sairaanhoitajana haluat hoitaa potilasta, mutta yhtäkkiä hoidat siivouspuolta tai pyykkejä tai varastotilauksia tai erilaisten tutkimusten tilauksia tai toimituksia.
Hänen mukaansa todellisuus iskee työelämään tuleviin opiskelijoihin, kun työ ei olekaan potilaiden hoitamista.
– Se on monelle shokki tai käy niin raskaaksi, että hakeudutuaan pian pois.

Molempien mielestä varsinaiseen hoitotyöhön pitää saada lisää aikaa, jos hoitoalalle halutaan lisää väkeä. Silloin myös avustavaa henkilökuntaa pitäisi palkata lisää.

Jenni Kanto on työskennellyt sairaanhoitajana myös Arabiemiraateissa. Maan sairaaloissa avustavaa henkilökuntaa oli huomattavan paljon.
Kanto ei usko, että Suomi saa kovin helposti hoitajista paluumuuttajia.
– Jos viihtyy ulkomailla eikä maassa tapahdu suurempia muutoksia, niin välttämättä Suomi ei houkuttele.
Kanto huomauttaa, että palkat ovat muualla parempia ja eläminen yleensä halvempaa. Perheelliset tosin haluavat usein lapsensa Suomeen kouluun.

Pirita Heino uskoo, että jotkut ulkomaille lähteneet tai muille aloille loikanneet voivat palata hoitajiksi. Palkalla ala ei pysty kilpailemaan.
– Harva tähän työhön palkan takia tulee.

Jenni Kannon mielestä palkan eteen saa tehdä paljon töitä.
– Mieheni on leipuri. Hänen peruspalkkansa on kaksi sataa euroa pienempi kuin minun, joka hoidan ihmisiä. Leipää ilmeisesti syö jokainen, mutta jokainen tarvitsee sairaanhoitoakin.

Mirri kirjoitti:Pari näytettä Hilpan (netti)keskustelutaidoista:

Sinähän tietysti olet tämän alan paras asiantuntija ja varmasti tiedät, miten on viisainta toimia.

Sinun kannattaisi kysyä sairaanhoitajilta, kun heitä tapaat.

Hilppa kirjoitti:Sinähän tietysti olet tämän alan paras asiantuntija ja varmasti tiedät, miten on viisainta toimia.

Laitospulaisia ja -huoltajia on huomattavasti helpompi kouluttaa lisää kuin sairaanhoitajia esimerkiksi ulkomaalaisesta työvoimasta. Laitoshoitajan ei tarvitse puhua potilaiden kanssa, joten vieraskielisyys ei haittaa samoin kuin varsinaisessa hoitotyössä. On päivänselvää, että hoitajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää, kun väestö ikääntyy ja heidän houkutteleminen tänne on ainakin tähän asti ollut vaikeampi juttu.

Laitospulaisia ja -huoltajia on huomattavasti helpompi kouluttaa lisää kuin sairaanhoitajia esimerkiksi ulkomaalaisesta työvoimasta. Laitoshoitajan ei tarvitse puhua potilaiden kanssa, joten vieraskielisyys ei haittaa samoin kuin varsinaisessa hoitotyössä. On päivänselvää, että hoitajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää, kun väestö ikääntyy ja heidän houkutteleminen tänne on ainakin tähän asti ollut vaikeampi juttu.