A-Talk: sairaanhoitajien palkat.

[Psykopatologia]

A-Talk: sairaanhoitajien palkat.
TV1 klo 21.05 - 21.45.
Areena

[Rakkaussoturi]

Aina noista sairaanhoitajista jauhetaan. Lastenhoitajat, lähihoitajat, perushoitajat, laitoshuoltajat ja toimitilahuoltajat saavat paljon pienempää palkkaa, vaikka tekevät todella raskasta työtä.

[Kyllästynyt]

Aina noista sairaanhoitajista jauhetaan. Lastenhoitajat, lähihoitajat, perushoitajat, laitoshuoltajat ja toimitilahuoltajat saavat paljon pienempää palkkaa, vaikka tekevät todella raskasta työtä.

Nykyään ei enää taida edes olla perushoitajia, nykynimike lienee lähihoitaja.

Toimitila- ja laitoshuoltajat eivät suoranaisesti ole vastuussa ihmisten hengestä, eikä heidän koulutuksensa ole yhtä pitkä kuin sairaanhoitajilla.

Lastenhoitajienkin palkka on pieni ja vastuu suuri, mutta ei se tarkoita sitä etteikö sairaanhoitajat olisi palkkakuopassa.

Toimitilahuoltajiakin tietenkin tarvitaan, mutta suurempi pula on sairaanhoitajista - joita ilman terveydenhuolto ei toimi.

Ja "aina niistä sairaanhoitajista jauhetaan" niin kauan kuin heistä on pulaa. Ja niin kauan kuin palkkaus on liian matala suhteutettuna työn kuorimittavuuteen, koulutuksen pituuteen sekä vastuuseen, heistä on pulaa .

[Rakkaussoturi]

Juu, lähihoitajakoulutuksessa on eri suuntautumisvaihtoehtoja, kun taas ennen opiskeltiin erikseen lastenhoitajaksi, mielisairaanhoitajaksi jne.
Ja noi huoltajat ovat siis käytännössä siivoojia. Just kuulin läheiseltäni, että työpaikalla oli ollut sijainen ku vakituinen toimitilahuoltaja oli sairaana. No, sijainen ei osannu hommaansa ja kaikki työpaikalla saivat vatsataudin (tuli tavaraa kummastakin päästä). Siivoojien tärkeys huomataan usein vasta sitten ku he eivät ole paikalla ja kaikki on hujan hajan.
Ja kun puhutaan, että pitäis olla töissä 68-vuotiaaksi, niin noissa hommissa ei tosiaankaan pysty oleen. Pettää fysiikka jo aiemmin ja mahdollisesti psyyke.

[Mirri]

Pulaakin taitaa olla sairaanhoitajia enemmän ammattitaitoisista laitoshuoltajista. Siitä asiasta vain ei puhuta, vaikka ongelma on etenkin sairaaloissa erittäin vakava. On vaikea tuoda julki, että sairaalahygienia on vaarassa ja sairaalabakteerit rehottavat työnsä osaavien laitoshuoltajien puutteen vuoksi. Ennen sairaala-apulaiset eli laitoshuoltajat hoitivat sairaaloiden vaativan siivoustyön. Nykyisin samaa hommaa voivat sairaanhoitajat joutua tekemään, koska ei ole saatavilla tarpeeksi ammattitaitoisia laitoshuoltajia sairaaloiden tarpeisiin.

https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Infekt ... vous(48476)

[Hilppa]

Sairaanhoitajia ilman ei sairaala eikä vanhusten hoitolaitoksen vuodeosasto toimi. Myös kotisairaanhoitajia tarvitaan. On ollut uutisia, että hoitajat vaihtavat alaa, suorastaan kaikkoavat alalta, kun valmistuvat. Huono asia. Miksi niin käy? Esimerkiksi siinä kahvilassa, jossa usein käyn, eräs tarjoilija on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta siirtynyt opiskelemaan muuta alaa ja tekee toisinaan kahvilasijaisuuksia. Onko syynä siirtymiin työilmapiiri ja vastuullisen työn suuri määrä, mikä ei vastaa palkkaa? Meillä on ollut maan tapa, että vanhustenhoitotyötä ei arvosteta ja työntekijöiden määrä on mitoitettu minimiin. Nyt kannetaan hedelmää tuosta poliitikkojen ja yhteiskunnan yleisestä väärästä asenteesta. Sairaanhoidon alalla on syntynyt myös sellainen ilmiö, että eläkkeelle jääneet hoitajat jatkavat keikkatyöläisinä. Koska palkka ei ole suuri, he paikkaavat eläkettään tekemällä keikkaa. Vanha hyvä työntekijä on pidetty ja kutsuttu eläkkeelläkin töihin. Tilanne on ihan katastrofi, jos ei ole sijaistajia, kun työntekijöitä sairastuu. Sitten heitä haalitaan vaikkapa ihan eläkkeeltä takaisin. Tuo ei ole pidemmän päälle kestävä toimintatapa. Eikä kaikista ole jatkamaan työuraa vielä eläkkeelläkin.

[Mirri]

Eivät sairaalat toimi myöskään ilman laitoshuoltajia. Ei ole mitään järkeä sellaisessa, että esimerkiksi leikkaussalihoitaja huolehtii leikkaussalin puhdistuksesta, jota varten pitäisi olla oma henkilöstönsä - ammattitaitoiset laitoshuoltajat.
Erilaisissa hoitolaitoksissa taas nykyiset vakavat ongelmat johtuvat paljolti siitä, että laitoshuoltajien töitä on alettu teettää hoitohenkilöstöllä. Ei yhtään auta, että hoitajamitoitus on kohdallaan, jos hoitajien aika kuluu laitoshuoltajien tehtäviä hoitaen.

Palkkausta ja arvostusta pitäisi kohdentaa sinne, missä koulutetuista ja ammattitaitoisista työntekijöistä on huutavin pula. Tässä tapauksessa laitoshuoltajiin. Tulisi halvemmaksikin teettää sairaaloiden ja hoitolaitosten puhdistusalan työt laitoshuoltajilla, sairaanhoitaja siivoojana on turhan kallis lysti yhteiskunnalle. Laitoshuoltajien kouluttamattomuus ja ammattitaidottomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että sairaalat ja hoitolaitokset joutuvat panostamaan entistä enemmän siivouksen ohjaamiseen ja valvontaan. Ei ole sekään järkevää eikä halpaa.

[Hilppa]

Sinähän tietysti olet tämän alan paras asiantuntija ja varmasti tiedät, miten on viisainta toimia.

Laitospulaisia ja -huoltajia on huomattavasti helpompi kouluttaa lisää kuin sairaanhoitajia esimerkiksi ulkomaalaisesta työvoimasta. Laitoshoitajan ei tarvitse puhua potilaiden kanssa, joten vieraskielisyys ei haittaa samoin kuin varsinaisessa hoitotyössä. On päivänselvää, että hoitajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää, kun väestö ikääntyy ja heidän houkutteleminen tänne on ainakin tähän asti ollut vaikeampi juttu.

[Mirri]

Sinähän tietysti olet tämän alan paras asiantuntija ja varmasti tiedät, miten on viisainta toimia.

Kiitos kohteliaisuudesta, muttei asia sentään noin ole. Mielipiteitäni ja näkemyksiäni vain esitän aivan kuten sinäkin.

En ymmärrä: jos laitoshuoltajien kouluttaminen ja hankkiminen on helppoa, miksi niin moni hoitolaitos teettää nykyisin heidän työnsä kalliisti hoitohenkilökunnalla. Ja miksi entisten sairaala-apulaisten/laitoshuoltajien aseptiikkataitoja vaativia töitä on siirretty sairaanhoitajien tehtäväksi.

Ja vielä: moniko hoitoalan ammattilainen vaihtaa alaa, koska yhä useammin työ on kaikkea muuta kuin varsinaista hoitotyötä, ja hoitotyölle jää olematon määrä aikaa?

[Hilppa]

Sinähän tietysti olet tämän alan paras asiantuntija ja varmasti tiedät, miten on viisainta toimia.

Kiitos kohteliaisuudesta, muttei asia sentään noin ole. Mielipiteitäni ja näkemyksiäni vain esitän aivan kuten sinäkin.

En ymmärrä: jos laitoshuoltajien kouluttaminen ja hankkiminen on helppoa, miksi niin moni hoitolaitos teettää nykyisin heidän työnsä kalliisti hoitohenkilökunnalla. Ja miksi entisten sairaala-apulaisten/laitoshuoltajien aseptiikkataitoja vaativia töitä on siirretty sairaanhoitajien tehtäväksi.

Ja vielä: moniko hoitoalan ammattilainen vaihtaa alaa, koska yhä useammin työ on kaikkea muuta kuin varsinaista hoitotyötä, ja hoitotyölle jää olematon määrä aikaa?

Sinun kannattaisi kysyä sairaanhoitajilta, kun heitä tapaat.

[Mirri]

Aamulehti 9.1.2018.

Kysely: "Sairaanhoitajat tekevät lääkärin töitä sekä siivoavat ja luovat lunta"
Sairaanhoitajaliitto huolestui: "Muihin töihin käytetty aika on potilailta pois."

Suurin osa sairaanhoitajista tekee vähintään silloin tällöin lääkärin, laitoshuoltajan tai osastosihteerin tehtäviä, kertoo Sairaanhoitajaliiton kysely. Jopa lumenluonti tai postitus saattaa kaatua sairaanhoitajan vastuulle.
–  On huolestuttavaa, että sairaanhoitajan työajasta suuri osa menee muille kuuluviin tehtäviin. Se vähentää aikaa, jonka sairaanhoitaja voi käyttää potilaan hyväksi, sanoo Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Teija Korhonen.
Korhosen mukaan ongelma on ollut tiedossa aiemminkin, mutta sen laajuudesta ei ole ollut kovin selkeää käsitystä.

Kyselyn mukaan lähes puolet potilastyötä tekevistä sairaanhoitajista tekee vähintään viikoittain lääkärin töiksi katsottuja tehtäviä. Viidennes kyselyyn vastanneista kertoi tekevänsä näitä töitä joka päivä.
–  Sairaanhoitajalla ei ole lääkärin tehtäviin koulutusta, mutta hän saattaa silti joutua hoitamaan niitä, Korhonen toteaa.
Näin käy esimerkiksi silloin, kun pienen paikkakunnan terveyskeskuksessa ei ole lääkäriä paikalla lainkaan.

Lisäksi yli puolet hoitajista kertoi tekevänsä joka viikko laitoshuoltajan tehtäviä, kuten siivoamista, pyykkäystä ja roskien vientiä. Yli neljä viidestä kertoi tekevänsä säännöllisesti osastosihteerin tehtäviä, kuten arkistointia.
Osa vastaajista kertoi myös tekevänsä ylipäätään hoitoalalle kuulumattomia töitä, kuten lumenluontia ja postitusta.

Hyväksi hoitajat kokivat sen, että heidän ammattiaan arvostetaan. Potilastyössä olevista hoitajista peräti 94 prosenttia koki, että potilaat arvostivat heitä. Noin 92 prosenttia vastaajista oli ylpeitä ammatistaan.
Valtaosa vastaajista koki muun muassa työmäärän ja henkilöstön niukkuuden kuormittavana. Silti lähes neljä viidesosaa oli työhönsä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Sairaanhoitajaliiton kyselyyn vastasi vajaat 1  700 sairaanhoitajaa julkiselta, yksityiseltä ja järjestösektorilta.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/kysely ... -200656461

[Mirri]

Pari näytettä Hilpan (netti)keskustelutaidoista:

Sinähän tietysti olet tämän alan paras asiantuntija ja varmasti tiedät, miten on viisainta toimia.

Sinun kannattaisi kysyä sairaanhoitajilta, kun heitä tapaat.

[Mirri]

Aamulehden jutussa mainittiin lääkärin työt, sekä siivous, postitus, ja pyykkihuolto. Luultavasti myös välinehuoltajan tehtävät ovat pikkuhiljaa hivuttautuneet sairaanhoitajien työksi sairaaloiden ja hoitolaitosten pihistellessä tukitoimien kustannuksista. Ruokahuolto sentään on sairaaloissa vielä oma kokonaisuutensa, joten sairaanhoitajien ei tarvitse ryhtyä kokkaamaan.
Hoitolaitoksissa tilanne voi olla toinen; mitä pienempi (ja yksityisempi?) hoitolaitos sitä suurempi vaara saattaa olla, että hoitohenkilökunta joutuu huolehtimaan lumenluonnin ja pyykkihuollon lisäksi myös ruuanlaitosta.

Nämä ongelmatko ratkaistaan sairaanhoitajien palkkoja korottamalla; maksetaan heille siitä, että toimivat yleismies Jantusina ja hoitavat niin asiantuntijoiden kuin tukihenkilöstönkin työt hoitotyönsä ohessa - tai sen kustannuksella?

[Mirri]

Yle 19.7.2019.

Hoitajien mielestä ammattia pilaavat sekalaiset tehtävät – "En opiskellut hoitoalaa päästäkseni siivoamaan tai tiskaamaan"
Hoitajien mielestä varsinaiseen hoitotyöhön on saatava lisää aikaa, jos alasta halutaan kiinnostavampi

Keskustelu hoitajapulasta käy kuumana, mutta mitä hoitajat itse ajattelevat tilanteesta? Miksi alalta paetaan muihin töihin?

Pirita Heino työskentelee Helsingin kaupungin vanhuspalveluissa Kustaankartanon palvelukeskuksessa. Hän on valmistumassa lähihoitajaksi mutta on tehnyt vastaavaa työtä jo pitkään.
Heinon mukaan hoitajilla 1990-luvulla oli enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.
– Silloin oli enemmän avustavia työntekijöitä. Nykyään meillä on kiire pitkälti siksi, että pitää ehtiä laittaa tiskit ja muut vastaavat.

Heinon mukaan aika menee työssä nyt vääriin asioihin.
– Olen opiskellut sen takia, että pääsen hoitamaan ihmisiä. En päästäkseni siivoamaan tai tiskaamaan.
Heino on työskennellyt myös yksityisella puolella mutta viihtyy paremmin julkisen puolen yksikössä.

Helsingissä Meilahden sairaalan kirurgisella osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Jenni Kanto kertoo myös, että hoitajan pitää olla myös siivooja ja sihteeri.
– Sairaanhoitajana haluat hoitaa potilasta, mutta yhtäkkiä hoidat siivouspuolta tai pyykkejä tai varastotilauksia tai erilaisten tutkimusten tilauksia tai toimituksia.
Hänen mukaansa todellisuus iskee työelämään tuleviin opiskelijoihin, kun työ ei olekaan potilaiden hoitamista.
– Se on monelle shokki tai käy niin raskaaksi, että hakeudutuaan pian pois.

Molempien mielestä varsinaiseen hoitotyöhön pitää saada lisää aikaa, jos hoitoalalle halutaan lisää väkeä. Silloin myös avustavaa henkilökuntaa pitäisi palkata lisää.

Jenni Kanto on työskennellyt sairaanhoitajana myös Arabiemiraateissa. Maan sairaaloissa avustavaa henkilökuntaa oli huomattavan paljon.
Kanto ei usko, että Suomi saa kovin helposti hoitajista paluumuuttajia.
– Jos viihtyy ulkomailla eikä maassa tapahdu suurempia muutoksia, niin välttämättä Suomi ei houkuttele.
Kanto huomauttaa, että palkat ovat muualla parempia ja eläminen yleensä halvempaa. Perheelliset tosin haluavat usein lapsensa Suomeen kouluun.

Pirita Heino uskoo, että jotkut ulkomaille lähteneet tai muille aloille loikanneet voivat palata hoitajiksi. Palkalla ala ei pysty kilpailemaan.
– Harva tähän työhön palkan takia tulee.

Jenni Kannon mielestä palkan eteen saa tehdä paljon töitä.
– Mieheni on leipuri. Hänen peruspalkkansa on kaksi sataa euroa pienempi kuin minun, joka hoidan ihmisiä. Leipää ilmeisesti syö jokainen, mutta jokainen tarvitsee sairaanhoitoakin.

(kursivointi minun)
https://yle.fi/uutiset/3-10886852

[Hilppa]

Pari näytettä Hilpan (netti)keskustelutaidoista:

Sinähän tietysti olet tämän alan paras asiantuntija ja varmasti tiedät, miten on viisainta toimia.

Sinun kannattaisi kysyä sairaanhoitajilta, kun heitä tapaat.

Tuosta ensimmäisestä lainauksesta on jätetty pois osa viestistäni, eikä ole kerrottu, että viestiäni on muokattu.

Onko jotenkin väärin ilmaistu, että sairaanhoitajan koulutus on pidempi kuin toimitila- ja välinehuoltajien?

[Mirri]

Sinähän tietysti olet tämän alan paras asiantuntija ja varmasti tiedät, miten on viisainta toimia.

Laitospulaisia ja -huoltajia on huomattavasti helpompi kouluttaa lisää kuin sairaanhoitajia esimerkiksi ulkomaalaisesta työvoimasta. Laitoshoitajan ei tarvitse puhua potilaiden kanssa, joten vieraskielisyys ei haittaa samoin kuin varsinaisessa hoitotyössä. On päivänselvää, että hoitajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää, kun väestö ikääntyy ja heidän houkutteleminen tänne on ainakin tähän asti ollut vaikeampi juttu.

Tuossa Hilpan viesti kokonaisuudessaan. Mitään en muokannut.

[Hilppa]

Tekstin pois jättäminen on muokkaamista. Sinä Mirri jätät pois tekstejä ja lainailet, kuten kulloinkin omien tarpeittesi kannalta on edullista. Sellainenko on mielestäsi hyvää keskustelutaitoa?

[Mirri]

Hilppa, keskustelu ei olisi menettänyt mitään vaikka olisit jättänyt minuun kohdistamasi asiattoman heiton pois viestistäsi. Tästä olisi ollut hyvä jatkaa ajatustenvaihtoa ja yhteistä pohdintaa:

Laitospulaisia ja -huoltajia on huomattavasti helpompi kouluttaa lisää kuin sairaanhoitajia esimerkiksi ulkomaalaisesta työvoimasta. Laitoshoitajan ei tarvitse puhua potilaiden kanssa, joten vieraskielisyys ei haittaa samoin kuin varsinaisessa hoitotyössä. On päivänselvää, että hoitajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää, kun väestö ikääntyy ja heidän houkutteleminen tänne on ainakin tähän asti ollut vaikeampi juttu.

Syystä tai toisesta sinä halusit aloittaa viestisi hyökkäyksellä, keskustelukumppaniin kohdistamallasi asiattomuudella. Miksi teit niin, sitä en käsitä. Aivan kuin et olisi pärjännyt keskustelussa ilman keskustelukumppanin kimppuun käymistä.

[Hilppa]

Koska en usko tuohon Mirrin esittämään minään ainoana ratkaisuna:

Palkkausta ja arvostusta pitäisi kohdentaa sinne, missä koulutetuista ja ammattitaitoisista työntekijöistä on huutavin pula. Tässä tapauksessa laitoshuoltajiin. Tulisi halvemmaksikin teettää sairaaloiden ja hoitolaitosten puhdistusalan työt laitoshuoltajilla, sairaanhoitaja siivoojana on turhan kallis lysti yhteiskunnalle. Laitoshuoltajien kouluttamattomuus ja ammattitaidottomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että sairaalat ja hoitolaitokset joutuvat panostamaan entistä enemmän siivouksen ohjaamiseen ja valvontaan. Ei ole sekään järkevää eikä halpaa.

Joko niin, että ongelmia on useita:
— sairaanhoitajia, lääkäreitä ja välinehuoltajia on liian vähän —> korjaus: palkataan kaikkia lisää
— sairaanhoitajien palkat ovat pienet ja välinehuoltajia on liian vähän —> korjaus: sairaanhoitajien palkat suuremmiksi ja koulutetaan lisää välinehuoltajia
Tai niin, että on vain yksi ongelma ratkaistavaksi:
— välinehuoltajia on liian vähän —> korjaus: koulutetaan ja palkataan lisää välinehuoltajia (tämä on ehkä halvin korjausliike, mikä tuskin riittää sairaanhoitajille, jotka vertaavat palkkojaan insinöörien palkkoihin)