Psykopatologia.munfoorumi.com

Ranskalaisissa viiva-merkki on pitkä ( — ); foorumilla pitkät(kin) kuitenkin lyhenevät yhdysmerkin pituisiksi ( - ).

Mun mielest ranskalaisia viivoja käytetään vain omissa muistiinpanoissa, eikä virallisissa papereissa tai esseissä.
Nykyään mua nuoremmat käyttää ranskalaisten viivojen sijaan mind map-tekniikkaa eli piirtää ison ympyrän, jonka keskellä on aihe/keskeinen ajatus ja siitä tulevat assosiaatiot tai asiaan liittyvät seikat laitetetaan niin, et vedetään viiva siitä isosta ympyrästä ja sen loppupäähän kirjoitetaan se asiaan liittyvä juttu.
Ranskalaisia viivoja käyttäisin näin:
Kauppalista
-------------
-maitoa, piimää, vissyä
-leipää, muroja, kinkkua
Tsekkaan vielä ammattikirjallisuudesta viralliset suositukset. Eli siis Osmo Ikola: Pieni nykysuomen opas.
Tässä siis virallinen esimerkki Ikolalta: (alkaa sanalla lisäksi tossa vähän alempana).. Ajatusviivoja käytetään ns. luetelmaviivoina eli ns. ranskalaisina viivoina rivin alussa osoittamaan luettelon uutta kohtaa:
Lisäksi presidentillä on oikeus antaa asetuksella säännöksiä
-asioista, jotka ennestään ovat hallinnollisilla säädöksillä järjestetyt
-lakien soveltamisesta
-valtion omaisuuden hoidosta
-> eli Ikolakin kirjoittaa ranskalaisen viivan jälkeen pienellä ja luettelomaisesti ja ilman pisteitä

- Etkö käytä ranskalaisen jälkeen tyhjää lyöntiä?

Rakkaussoturi kirjoitti:Mun mielest ranskalaisia viivoja käytetään vain omissa muistiinpanoissa, eikä virallisissa papereissa tai esseissä.
Nykyään mua nuoremmat käyttää ranskalaisten viivojen sijaan mind map-tekniikkaa eli piirtää ison ympyrän, jonka keskellä on aihe/keskeinen ajatus ja siitä tulevat assosiaatiot tai asiaan liittyvät seikat laitetetaan niin, et vedetään viiva siitä isosta ympyrästä ja sen loppupäähän kirjoitetaan se asiaan liittyvä juttu.

Mind Map, miellekartta, minulla oikeastaan pyörikin mielessäni, siitä sitten päädyin ranskalaisiin viivoihin ja tähän ketjuun. Ensin ajattelin kysyä, että käytättekö miellekarttaa; onko se hyödyllinen ja toimiiko teillä. Mutta kun en ole kuuna päivänä oppinut käyttämään sitä, ja saan sillä vain pääni pyörälle, päätin pysytellä ranskalaisissa viivoissa. Olen toisten nähnyt piirustavan miellekarttaa suurelle fläppitaulupaperille hyvin sujuvasti, ja minä hiljaa mielessäni ihmettelen, että miten he pystyvät hahmottamaan kuvan lopulta niin, että siitä syntyy jonkinlainen sanallinen esitys ilman että eksyvät oman karttansa/mielensä sokkeloihin.

Miellekarttaa kuitenkin käytetään ja myös suositellaan käytettäväksi, joten ilmeisesti moni hahmottaa asioita paremmin sen avulla kuin sanoina vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas. Ranskalaiset viivat lienevät vaihtoehto meille, joille ajatusten pukeminen karttamaisen kuvan muotoon tuntuu ylivoimaisen vaikealta.

Tosiaan ranskalaisen viivan toinen nimitys on ajatusviiva, ja ajatusviivan kuuluisi olla pitkä - välilyöntien kera. Näppiksillä ei taida olla ajatusviivaa, on ainoastaan se lyhyt väliviiva?

Windowsin PowerPoint -ohjelmaan on sisäänrakennettuna automatisoitu ranskalaisten viivojen käyttötapa. Esitelmissä yleistynyt tapa on tällainen:
– Luettelot
– Alaotsikot
– Asiayhteyteen kuuluvat pääaiheet
– jne.

Yleensä en käytä pistettä, kun esitän aiheet/sanomiseni/luettelon esitelmän yhteydessä ranskalaisin viivoin. Toisinaan, kun tekstiä on pidempi pätkä, käytän pistettä lopussa, mikäli viivan sisältö muodostuu useammasta virkkeestä.

Otsikossa ajatusviivaa voisi käyttää esimerkiksi näin: "Tauot ovat tärkeitä – ajatukset selkiytyvät niiden myötä".

[Poistettu harmillinen toisto.]

Ehtoota! En ole tehnyt virallisia kirjoitushommia (opinnot) 10 vuoteen, joten en ole kiinnittänyt viivojen pituuteen ym. huomiota. Vielä 2013 tein toimintakeskuksen lehteä eli epävirallisempaa hommaa, mutta siinä sit taittovaiheessa fiksattiin juttujen ulkoasu (taittoa tein harvoin) ja kielentarkastuksen tein minä itse (lukemalla lehden läpi ennen painamista ja korjaamalla käsin esim. yhdyssanavirheet ja valmiiseen lehteen ne korjas se joka ehti) (yhden lehden pituus oli 40 sivua ja niitä ilmestyi 1-3 lehteä vuodessa). Lehdentekotiimissä meitä oli n. 3-7 hlöä tilanteesta riippuen ja se oli palkatonta työtoimintaa. Sittemmin lehti on lopetettu.
Power-Pointia en osaa käyttää. Kun opiskelin oli käytössä vielä piirtoheittimet sekä liitutaulut. Moderni juttu olivat tussitaulut.

Jotkut kirjoittavat ajatusviivan "--": Suomi--Ruotsi-maaottelu; Suomi -- Ruotsi-maaottelu.

Jaa-a, enpä tiedä.

Varsinaisten omien tehtäviensä lisäksi yhdysmerkkiä voidaan käyttää ajatusviivan tehtävissä, ellei käytettävissä ole varsinaista ajatusviivan merkkiä; tällöin yhdysmerkin molemmin puolin tulee välilyönti.

https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkki-