Ainoa mahdollinen rikosnimike voisi koskea sukupuolisiveellisyyden julkista loukkaamista, mutta rikoksen edellytykset eivät tapauksessa täyty.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005795130.html
Ainoa mahdollinen rikosnimike voisi koskea sukupuolisiveellisyyden julkista loukkaamista, mutta rikoksen edellytykset eivät tapauksessa täyty.
Hyvinkääläisen Hannan paljaista rinnoista nousi kohu: Nyt puhuvat lainoppineet – Saako rannalla olla yläosattomissa?
Ainoa mahdollinen rikosnimike voisi koskea sukupuolisiveellisyyden julkista loukkaamista, mutta rikoksen edellytykset eivät tapauksessa täyty.
Hanna Tammisen uiskentelu rinnat paljaana Hyvinkään Usmin uimarannalla on aiheuttanut keskustelua. Uimavalvojat olivat käskeneet naista pukemaan yläosan päällensä, mutta Tammisen mielestä rannalla pitäisi saada oleskella rinnat paljaana.
Hän oli kuitenkin päätynyt peittämään rintansa rantakasveilla, mutta tämä ei uimavalvojille kelvannut, ja paikalle kutsuttiin poliisit.
Poliisit olivat olleet Tammisen mukaan rauhallisia.
– Keskustelimme kahden miespoliisin kanssa siveyslaista ja selvisi, että koko siveyslaki on aika vanhanaikainen. Siinä lukee, ettei ihminen saa aiheuttaa pahennusta. Mietimme poliisien kanssa, että onpas aika tulkinnanvarainen juttu, Tamminen kertoo.
Lopulta nainen ystävineen päätti poistua rannalta.
Lue lisää: Häkeltynyt uimavalvoja käski rinnat paljaana uineen Hannan pukemaan paidan – luova ratkaisu ei kelvannut: Poliisi paikalle
OLIKO kyseessä rikos?
Kaksi oikeustieteen professoria ovat sitä mieltä ettei, ja Tammisen olisi pitänyt saada jäädä rannalle.
Suomen laki on kuitenkin hieman tulkinnanvarainen Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen sekä Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan.
Rikoslaissa on säädös sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta, tuomion on sakkoa tai vankeutta maksimissaan kuusi kuukautta. Alastomuus yleisellä paikalla voi rikkoa lakia, mikäli se katsotaan sukupuolisiveellisyyden julkiseksi loukkaamiseksi. Tuolloin sen tulee herättää paheksuntaa.
Yksittäisen ihmisen, kuten uimavalvojan, paheksunta ei kuitenkaan riitä, vaan teon pitää olla yleisesti paheksuttavissa.
– Alastomuus ei itsessään kuitenkaan ole laitonta. Alastomuuteen pitää liittyä jotain seksuaalista, esimerkiksi itsensä tarkoituksenmukaista esittelyä, esimerkiksi seksuaalisessa merkityksessä. On vaikea ajatella, että uimaan meneminen yläosattomissa täyttäisi mitään vaatimusta, Tolvanen toteaa.
Sen sijaan alasti tanssiminen voisi jo täyttääkin sukupuolisiveellisyyden julkisen loukkaamisen tunnusmerkit.
Myös Nuotio arvelee yläosattomuuden uimarannalla olevan niin normaali ilmiö, ettei poliisi siihen puutu, eikä ole syytä puuttuakaan.
– On mielenkiintoinen filosofinen kysymys, että voiko alastomuus itsessään olla jotenkin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa. Henkilökohtaisesti näen, että alastomuus pitää kyetä erottamaan seksuaalisesta, loukkaavasta ja häiritsevästä toiminnasta, Nuotio toteaa.
PERIAATTEESSA uimarannan säännöissä alastomuus voidaan kieltää, mutta sääntöjen rikkomisesta ei seuraa rikosoikeudellista vastuuta. Nuotion mukaan yleinen järjestyslaki säädettiin 2000-luvun alussa kitkemään kunnallisen sääntöjen eroavaisuuksia.
– Ymmärtääkseni alastomuuden kielto edes säännöissä olisi hieman ongelmallista, eikä sillä voisi olla mitään virallista asemaa esimerkiksi kunnallisessa mielessä.
Esimerkiksi Hyvinkään uimarannalla alastomuus on kaupungin liikuntapalveluiden mukaan kielletty, joskin yläosattomissa on sallittua ottaa aurinkoa.
Rannalla ei myöskään ole yläosattomuutta kieltävää kylttiä.
Nuotion mukaan kylttikään ei olisi tehnyt säännöstä velvoittavaa, ellei asiassa oltaisi tehty sopimusperusteista, kuten osasta pysäköinninvalvontaa on tehty.
PROFESSORIT muistuttavat, ettei ole yksiselitteistä, onko yläosattomuus edes alastomuutta.
– Alastomuutta ei määritellä lakitekstissä, Tolvanen toteaa.
Nuotion mukaan edes ilman alaosaa rannalla oleminen ei yksiselitteisesti johda rangaistukseen. Tällöin kuljetaan kuitenkin harmaammalla alueella, josta ei ole olemassa paljoa ennakkotapauksia.
Nuotion mukaan laki on kuitenkin yleisesti ottaen säädetty puuttumaan vain silloin, kun toiminta on selvästi yleisestä siivellisyyskäsityksestä poikkeavaa. Tällaista toimintaa on esimerkiksi itsensä paljastelu ja julkinen seksi.
– Pitää muistaa, että sukupuolisiveellisyyden rikkominen on latautunut ja epämääräinen termi, jota saatetaan tulkita eri tavalla ajasta ja paikasta riippuen. Siksi on hyvä, että näistä asioista keskustellaan julkisuudessa.
Suhtautuminen yläosattomuuteen onkin vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Suomessakin yläosattomuus 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa naisten yläosattomuus uimarannoilla oli hyvin yleistä.
Osassa Euroopan maita yläosattomuus on yhä hyvin yleistä.
Jesse Kuparinen
Siirry kommentteihin
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa