Psykopatologia.munfoorumi.com

Olen ensimmäistä kertaa luopumassa meikin käytöstä. Aloitin meikkaamisen teininä. Olen jo liikuskellut päiväsaikaan ulkona ilman pakkelia. Tuntuu, että kaupassa kassalla katsovat vähän halveksivasti. Pitäisiköhän antaa periksi ja jatkaa naamavärkin värittämistä. Olisi kiva, jos voisi mennä ulos milloin tahtoo eikä tarvitsisi käyttää puolta tuntia turhamaisuuteen. En tiedä. Tuntuu, että kiusaan ihmisiä olemalla ilman meikkiä. Olen röyhkeä.

Rohkeasti ilman pakkelia vaan, suihkunraikkaana.

Ei ihmiset mitään katso, sinusta tuntuu vain siltä.

"Onpa tuossa raikas ihminen!"

Rane, harjoitus tekee mestarin. Aikasi treenattuasi ihastelet ulos lähtemisen helppoutta ja kauhistelet aikaa, jolloin et päässyt mihinkään ilman pakkelia.

Annoin periksi. Meikit naamalla mentiin.

Savolaiset ajattelee, että "onpa haaskan näköinen nainen".

Haaskan näkönen mies?

Kyllä mieskin voi olla haaskan näköinen, mutta se on rumaa, jos mies on kaunis.

Omaa ulkonäköään saa haukkua.

Niin. Se on vähän niin kuin kerjäisi kehuja.

Tai lohdutusta.