Psykopatologia.munfoorumi.com

Säärikarvat, häpykarvat, kainalokarvat – Yhä useampi nainen lopettaa karvojensa ajelemisen, ja näin sillä kapinoidaan vanhoja kauneusihanteita vastaan

http://www.hs.fi/nyt/art-2000005250707.html

Helsingin Sanomien mukaan naiset kapinoivat, jos eivät ajele karvojaan. Häkellyttävä ajatus...

Karvojen kasvu on normaalia ja luonnollista, ja karvoista eroon pyrkiminen on ihmiskunnan historiassa aika uusi ilmiö. Eivätkä läheskään kaikki naiset ole milloinkaan edes yrittäneet päästä karvoituksestaan, vaan ovat eläneet sen kanssa sulassa sovussa - vaihtelevaisista kauneusihanteista piittaamatta. Varmaan hekin ovat kapinoitsijoita, jos karvoituksen jättäminen poistamatta nähdään kapinointina.

Pitää suorittaa tuheroiden kunnianpalautus.

Niin ei nää kauneusihanteen juuri vanhoja naisia koske.

Tyy kirjoitti:Niin ei nää kauneusihanteen juuri vanhoja naisia koske.

Kyllähän ne koskevat kaikkia. Kokonaan toinen juttu on, kuinka hyvin niitä vastaa.

Mutta kauneusihanteet ovat kuin yhteisön koodistoon kuuluvia.

Kyllä mun mielestä kuulostaa oudolta että kukaan välittäisi yhtään mitään siitä, sheivaavatko vaikkapa 50 vuotiaat naiset sääriään vai ei. Tai kainalokarvojaan. Muunlaiset ulkonäkönormit voivat koskea vanhempiakin naisia, mutta minusta karvojen ajelu ei.

Ja sitten nimenomaan jos jokin normi tai ihanne ei koskea jotain tiettyä osaa ihmisistä, niin eivät he voi silloin osallistua mihinkään kapinaankaan asian suhteen, koska se ei kosketa heitä.

Mihin ikään asti nuo kauneusihanteet pätevät sitten? (Tyy) *miettien koskettaako ne minun ikäisiäni vai eivät*

Tyy kirjoitti:Mutta kauneusihanteet ovat kuin yhteisön koodistoon kuuluvia.

Kyllä mun mielestä kuulostaa oudolta että kukaan välittäisi yhtään mitään siitä, sheivaavatko vaikkapa 50 vuotiaat naiset sääriään vai ei. Tai kainalokarvojaan. Muunlaiset ulkonäkönormit voivat koskea vanhempiakin naisia, mutta minusta karvojen ajelu ei...

Kyllä se karvojen ajelu (kuten muutkin kauneusihanteet ja -normit) koskevat yli 50-vuotiaitakin.

Mä olen itseasiassa sen verta epäkäytännöllinen etten edes tiedä miten intiimialueen karvat itsekseen pystyisi poistamaan ilman ikäviä äksidenttejä. Kaipa jossain netistä ohjeet siihen löytäisi jos asia kiinnostaisi tippaakaan. Lisäksi se pitäisi varmaan tehdä sitten suunnilleen päivittäin. Tuntuu vähän sellaisen ihmisen touhulta jolla on enemmän luppoaikaa käytössään kuin minulla - ehkä liikaakin. Mutta hyvä että voi kehitellä tuollaisia harrasteita joilla saa ajan kulumaan rattoisammin.

Miksei asia voisi olla noin kuin Tyy sanoo...
Jospa miehet 50v ja yli ovat elämää paljon nähneinä ja kokeneina tottuneet siihen, että nainen voi olla karvainen. Ikääntyvän naisen lienee turha kapinoida karvaisuudella, jos ikääntyvä mies vähät välittää naisensa karvoista.

Tarkoittanet 60-vuotiaat miehet. (Treffipalstoilla näkee kuinka ikääntyvät miehet etsivät aina 10-vuotta itseään nuorempia naisia. Minun ikäiseni ovat sopivaa riistaa 50-vuotiaille miehille.)

Mirri kirjoitti:Miksei asia voisi olla noin kuin Tyy sanoo...

Kaipa mikä tahansa voisi olla niin kuin Tyy sanoo, mutten ainakaan minä tuollaiseen
usko.

Liittyykö tämä "kapinointi"-ajatus jotenkin miehiinkin?

Psykopatologia kirjoitti:Liittyykö tämä "kapinointi"-ajatus jotenkin miehiinkin?

Niin, Tyy taitaa ajatella, että kaikki naisten ulkonäköä koskevat asiat liittyvät miehiin.
Mutta niinhän asia ei ole.

Minusta kapinointi on väärä termi. Hämärtyy se tosiasia, että oma intiimialue ja siihen liittyvät asiat kuten karvoitus on oma asia, joka ei kuulu muille. Ei edes omalle kumppanille. Kumppani joko tykkää tai ei ja saa mennä, jos ei tykkää ja haluaa jotain muuta kuin kropan haltija itse. Riippumatta iästä, sukupuolesta, kulttuurista kansallisuudesta tai muusta. Sen sijaan on täysin vapaaehtoista, jos haluaa itseään somistaa oletetusti viehättävämpään suuntaan jonkun pinnallisen asian osalta (siis ei-lääketieteellisestä ehostuksesta puhun nyt ainoastaan). Vapaaehtoinen on vapaaehtoista, ei pakollista eikä sellaista, jota vastaan olisi esimerkiksi kapinoitava. Koska ei ole sääntöjä ei ole kapinoitavaakaan.

Kuka muuten on syöttänyt (oletettavasti) nuorten päähän, että olisi jotain kapinoitavaa tai pakollista?

Psykopatologia kirjoitti:Liittyykö tämä "kapinointi"-ajatus jotenkin miehiinkin?

Karvojen ajelemiskulttuuri on ymmärtääkseni lisännyt suosiotaan nuorten miesten(kin) keskuudessa. On jokin nykyajan ilmiö, josta en tiedä, onko väistyvä vai suosiotaan edelleen kasvattava.

trisse kirjoitti:Mä olen itseasiassa sen verta epäkäytännöllinen etten edes tiedä miten intiimialueen karvat itsekseen pystyisi poistamaan ilman ikäviä äksidenttejä. Kaipa jossain netistä ohjeet siihen löytäisi jos asia kiinnostaisi tippaakaan. Lisäksi se pitäisi varmaan tehdä sitten suunnilleen päivittäin. Tuntuu vähän sellaisen ihmisen touhulta jolla on enemmän luppoaikaa käytössään kuin minulla - ehkä liikaakin. Mutta hyvä että voi kehitellä tuollaisia harrasteita joilla saa ajan kulumaan rattoisammin.

Normi parranajo päivittäin ja partavettä päälle, ettei tulehdu. Se on miehille arkipäivää.

Genitaaleillikin?

Ei oo kokemusta kuin parranajosta. Ehkä kannattaa noudattaa varovaisuutta.

Koskee myös vanhoja ihmisiä. Muistan aikoinaan järkyttyneeni, kun hoitaja tokaisi erään mummon parransängestä, että "ompa törkeen näkönen, tää pitäs muistaa aina suihkun jälkeen ajaa" ja otti höylän käteen. Jos mahdollista, laitan hoitotahtooni, että partaani ei sitten ajella ilman päteviä perusteita. Törkeän näköisyys ei mielestäni tällainen ole.

Aiotko todellakin elää niin kauan, että joudut jonkun toisen ihmisen hoidettavaksi johonkin laitokseen?