Tuhoaako palsta systeemiälykkyyden?
Lähetetty: 19.09.2016 06:48http://www.talouselama.fi/tyoelama/olet ... ia-6582848
Oletko systeemiälykäs? Se on menestyksen avain - ja sitä voi oppia
Moni taloyhtiö on kokenut, millaista putkiremontti pahimmillaan voi olla.
Kun remontti on tilattu, hankkeen kilpailutuksen voittanut yritys pilkkoo sen alihankkijoille. Aikataulu ei pidä ja kustannukset kasvavat, kun alihankkijat keskittyvät vain omaan osuuteensa. Lopulta taloyhtiön maksettavaksi jää kallis lasku, vaikka alkuperäinen aikataulu ja kustannusarvio eivät pitäneet. Epäonnistuneet putkiremontit ovat esimerkki rakennusalan hankkeista, joita ei tehdä systeemiälykkäästi.
Rakennusyhtiö Fira haluaa muuttaa mallin. Kun yritys voitti Lahden Toriparkin rakennuskilpailun, se pystyi säästämään kustannusarviosta kahdeksan miljoonaa alkuperäisen arvion 23 miljoonasta. Myös aikataulu piti. Rakennusprojekti onnistui, koska Fira on opetellut työskentelemään systeemiälykkäästi.
Fira on kouluttautunut filosofi Esa Saarisen oppien mukaan ajattelemaan työpaikkansa systeemiälyä. Kaikki yrityksen asiantuntijat ovat mukana suunnittelemassa kokonaisuuksia, eivät vain osuuttaan.
"Ei niin, että insinööri piirtää yhden viivan ja toinen ihmettelee ratkaisua, mutta piirtää seuraavan viivan. Lopulta asiakas ihmettelee, ettei hän tällaista tilannut", toimitusjohtaja Jussi Aho kuvaa.
Työelämässä on jo pitkään tutkittu tunneälyä ja sen vaikutuksia työyhteisöön. Tunneäly keskittyy ihmisen kykyyn tunnistaa tunteita ja hyödyntää tätä toiminnassaan. Se ei huomioi laajempaa kokonaisuutta, jossa ihmiset toimivat.
Tämän tutkimista varten professorit Esa Saarinen ja Raimo Hämäläinen perustivat systeemiälyn tutkimusryhmän Aalto-yliopistoon. Tutkimusryhmän tulosten mukaan systeemiälykkyys vaikuttaa siihen, kuinka työyhteisöt voivat ja työntekijät suoriutuvat työstään.
Systeemiälykäs ihminen on tehokas työntekijä, sillä hän ymmärtää, miten jokin systeemi, kuten työpaikka, toimii. Hän pystyy myös suunnittelemaan työtään siten, että se hyödyttää organisaatiota pitkällä aikavälillä.
"Systeemiälykkäät ihmiset pystyvät arvioimaan toimintaansa. He eivät vain tee eteen tulevia työtehtäviä, vaan pystyvät suunnittelemaan työtään pitkällä aikavälillä", tohtorikoulutettava Juha Törmänen kuvailee.
Systeemiäly ilmenee kahdeksalla tavalla. Niitä ovat muun muassa kyky nähdä kokonaisuuksia, lähestyä ihmisiä positiivisesti, suhtautua asioihin innostuneesti ja arvioida työskentelyään kriittisesti. Systeemiälykäs työntekijä osaa etsiä uusia lähestymistapoja ongelmiin eikä lamaannu niiden edessä. Hän keksii uusia lähestymistapoja vaikeisiin tilanteisiin ja pystyy ottamaan vastaan neuvoja hermostumatta.
Seuraavaksi Aalto-yliopistossa tutkitaan, voiko myös systeemeillä, kuten työtiimeillä, olla kollektiivista älykkyyttä yksilöiden älykkyyden lisäksi.
"Tutkimme, ovatko menestyneimmät tiimit niitä, joilla on korkea systeemiälykkyys", sanoo tohtorikoulutettava Suvi-Tuuli Helin.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että parhaiten suoriutuvat työtiimit ovat tunneälykkäitä. Esimerkiksi tuore tutkimus Googlessa todisti, että parhaiten suoriutuvissa tiimeissä on voimakas psykologinen turvallisuus. Työntekijät uskaltavat kertoa työkavereilleen ja esimiehilleen henkilökohtaisia asioita ja olla oma itsensä.
"Kun esimies pystyi kertomaan alaisilleen sairastavansa syöpää, työntekijät osasivat huomioida tämän toiminnassaan. Työntekijät kokivat, että uskaltavat itsekin kertoa henkilökohtaisista asioistaan, jotka voivat vaikuttaa työskentelyyn", Helin selittää.
Tutkijat lohduttavat, että systeemiälyä on mahdollista oppia. Kun Aalto-yliopiston tutkimuksessa vertailtiin opiskelijoiden ja työntekijöiden systeemiälykkyyttä, työntekijät saivat korkeammat tulokset. Tulos viittaa siihen, että työelämä opettaa systeemiälykkyyttä.
Työntekijä voi kehittää systeemiälyään hyvin yksinkertaisilla toimilla. Esimerkiksi negatiivinen asenne leviää työpaikoilla nopeasti. Jos työntekijät keskittyvät kohtaamaan toisensa positiivisesti, se auttaa luomaan työpaikalle hyvän ilmapiirin.
"Nykyinen työelämä perustuu ihmisten välisille suhteille, joten suhteiden kehittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota", Helin vinkkaa.
Oletko systeemiälykäs? Se on menestyksen avain - ja sitä voi oppia
Moni taloyhtiö on kokenut, millaista putkiremontti pahimmillaan voi olla.
Kun remontti on tilattu, hankkeen kilpailutuksen voittanut yritys pilkkoo sen alihankkijoille. Aikataulu ei pidä ja kustannukset kasvavat, kun alihankkijat keskittyvät vain omaan osuuteensa. Lopulta taloyhtiön maksettavaksi jää kallis lasku, vaikka alkuperäinen aikataulu ja kustannusarvio eivät pitäneet. Epäonnistuneet putkiremontit ovat esimerkki rakennusalan hankkeista, joita ei tehdä systeemiälykkäästi.
Rakennusyhtiö Fira haluaa muuttaa mallin. Kun yritys voitti Lahden Toriparkin rakennuskilpailun, se pystyi säästämään kustannusarviosta kahdeksan miljoonaa alkuperäisen arvion 23 miljoonasta. Myös aikataulu piti. Rakennusprojekti onnistui, koska Fira on opetellut työskentelemään systeemiälykkäästi.
Fira on kouluttautunut filosofi Esa Saarisen oppien mukaan ajattelemaan työpaikkansa systeemiälyä. Kaikki yrityksen asiantuntijat ovat mukana suunnittelemassa kokonaisuuksia, eivät vain osuuttaan.
"Ei niin, että insinööri piirtää yhden viivan ja toinen ihmettelee ratkaisua, mutta piirtää seuraavan viivan. Lopulta asiakas ihmettelee, ettei hän tällaista tilannut", toimitusjohtaja Jussi Aho kuvaa.
Työelämässä on jo pitkään tutkittu tunneälyä ja sen vaikutuksia työyhteisöön. Tunneäly keskittyy ihmisen kykyyn tunnistaa tunteita ja hyödyntää tätä toiminnassaan. Se ei huomioi laajempaa kokonaisuutta, jossa ihmiset toimivat.
Tämän tutkimista varten professorit Esa Saarinen ja Raimo Hämäläinen perustivat systeemiälyn tutkimusryhmän Aalto-yliopistoon. Tutkimusryhmän tulosten mukaan systeemiälykkyys vaikuttaa siihen, kuinka työyhteisöt voivat ja työntekijät suoriutuvat työstään.
Systeemiälykäs ihminen on tehokas työntekijä, sillä hän ymmärtää, miten jokin systeemi, kuten työpaikka, toimii. Hän pystyy myös suunnittelemaan työtään siten, että se hyödyttää organisaatiota pitkällä aikavälillä.
"Systeemiälykkäät ihmiset pystyvät arvioimaan toimintaansa. He eivät vain tee eteen tulevia työtehtäviä, vaan pystyvät suunnittelemaan työtään pitkällä aikavälillä", tohtorikoulutettava Juha Törmänen kuvailee.
Systeemiäly ilmenee kahdeksalla tavalla. Niitä ovat muun muassa kyky nähdä kokonaisuuksia, lähestyä ihmisiä positiivisesti, suhtautua asioihin innostuneesti ja arvioida työskentelyään kriittisesti. Systeemiälykäs työntekijä osaa etsiä uusia lähestymistapoja ongelmiin eikä lamaannu niiden edessä. Hän keksii uusia lähestymistapoja vaikeisiin tilanteisiin ja pystyy ottamaan vastaan neuvoja hermostumatta.
Seuraavaksi Aalto-yliopistossa tutkitaan, voiko myös systeemeillä, kuten työtiimeillä, olla kollektiivista älykkyyttä yksilöiden älykkyyden lisäksi.
"Tutkimme, ovatko menestyneimmät tiimit niitä, joilla on korkea systeemiälykkyys", sanoo tohtorikoulutettava Suvi-Tuuli Helin.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että parhaiten suoriutuvat työtiimit ovat tunneälykkäitä. Esimerkiksi tuore tutkimus Googlessa todisti, että parhaiten suoriutuvissa tiimeissä on voimakas psykologinen turvallisuus. Työntekijät uskaltavat kertoa työkavereilleen ja esimiehilleen henkilökohtaisia asioita ja olla oma itsensä.
"Kun esimies pystyi kertomaan alaisilleen sairastavansa syöpää, työntekijät osasivat huomioida tämän toiminnassaan. Työntekijät kokivat, että uskaltavat itsekin kertoa henkilökohtaisista asioistaan, jotka voivat vaikuttaa työskentelyyn", Helin selittää.
Tutkijat lohduttavat, että systeemiälyä on mahdollista oppia. Kun Aalto-yliopiston tutkimuksessa vertailtiin opiskelijoiden ja työntekijöiden systeemiälykkyyttä, työntekijät saivat korkeammat tulokset. Tulos viittaa siihen, että työelämä opettaa systeemiälykkyyttä.
Työntekijä voi kehittää systeemiälyään hyvin yksinkertaisilla toimilla. Esimerkiksi negatiivinen asenne leviää työpaikoilla nopeasti. Jos työntekijät keskittyvät kohtaamaan toisensa positiivisesti, se auttaa luomaan työpaikalle hyvän ilmapiirin.
"Nykyinen työelämä perustuu ihmisten välisille suhteille, joten suhteiden kehittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota", Helin vinkkaa.