Psykopatologia.munfoorumi.com

Kaatuneiden muistopäivä https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaatuneid ... A4iv%C3%A4

Von Kothenin hymni

Virsikirja; 551 Sinua, Kristus, kiitämme (Wir dancken dir, Herr Jesu Christ) http://evl.fi/Virsikirja.nsf/0/528e8a4d ... enDocument

Talvisodan 1939 - 40 aikana vakiintui radion ohjelmiin sotilasiltahartaus, jollainen lähetettiin aina muutamana iltana viikossa. Sotilasiltahartauteen sisältynyt soittokunnan esittämä ns. Kothenin hymni tuli kuuntelijoille pian tutuksi.

Axel von Kothenin (1871 - 1927) teosluettelossa kyseinen sävelmä mainitaan nimellä Suomen Armeijan Rukous. Hän oli sillä voittanut itsenäisyytemme aamunkoitossa 1918 järjestetyn sävellyskilpailun, jolla puolustusvoimat etsi kenttähartaudessa soitettavaksi sopivaa sävelmää. Säveltäjällä oli mielessä Runebergin isänmaanvirsi "Sun kätes, Herra, voimakkaan", ja sen tekstiin liitettynä hymni on julkaistu myös yksinlauluna. Edellisessä, vuoden 1938 virsikirjassa se oli merkitty sekä tuon Runebergin virren että Julius Krohnin virren "Oi kuningasten kuningas" vaihtoehtoiseksi sävelmäksi, mutta se taisi jäädä niissä yhteyksissä käyttämättömäksi. Varsinaisesti "Kothenin hymni" on iltavirren 551 Sinua, Kristus, kiitämme sävelmä.
(- -)
Virren Sinua, Kristus, kiitämme saksalainen kirjoittaja Nicolaus Selnecker (1530 - 1592) puolestaan oli uskonpuhdistuksen vuosisadan eli 1500-luvun virsirunoilijoita. (- -)
(- -)

Von Kottenin hymnin sävel, ks. seuraava vastausta alla.

1. Sinua, Kristus, kiitämme,
oi Herra, armahtajamme,
kun tänään jälleen varjelit,
soit suojaksemme enkelit.

2. Taas saamme käydä levolle.
Huojenna, Herra, mielemme,
kirkasta meille armosi
ja synnit anna anteeksi.

3. Jokaisen meidän turvaksi
lähetä taivaan enkeli.
Hän öin ja päivin varjelkoon
ja kiusaajalta suojelkoon.

4. Varjele meidät pahasta,
tulen ja veden vaarasta.
Nimeesi, Jeesus, turvaamme,
haltuusi kaiken annamme.

5. Kun meidät, Jeesus, lunastit
ja lapsiksesi omistit,
sinulle yksin kuulumme,
jos elämme tai kuolemme.

6. Me aamen, aamen sanomme.
On Jeesus aina suojamme.
Rauhassa saamme levätä,
nukkua hänen nimeensä.

Nicolaus Selnecker 1578. Ruots. viim. 1640. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1984.
16.5.2016

Kenttähartaus Niinisalosta 15.5.2016 http://areena.yle.fi/1-3142479 (44:12)

Kaatuneiden muistopäivän kenttähartaus Niinisalosta. Saarna sotilaspastori Pasi Hakkarainen. Avustava pappi Juha Koivulahti ja varusmiespappi [upseerikokelas] Lotta Saarenmaa. Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta, johtajana kapteeni Henry Perälä.

Von Kothenin hymni (myös rukous) (3:40 - 4:29)

Ko. Kothenin hymni on ollut mielivirteni jo 1970-luvulta, mutta vasta tänään Hietaniemessä - kun kysyin sävelmästä kapellimestarilta, sain sen nimen selville (ks. alla).

Presidetti Sauli Niinistö laskee seppeleen Hietaniemen hautausmaan sankariristille Helsingissä kello 15

Kun saavuin Hietaniemen portille titaani-pyörälläni, sangen hyväkuntoiselta näyttänyt ulkoasiainministeri (alikersantti) Soini, joka myöhemmin laski valtioneuvoston seppeleen, oli jo kongissä odottamassa keskustellen kahden kenraalin kanssa. Ministerillä oli täysin musta puku, jonka takissa oli kaksi halkiota. Housut lököttivät toistakymmentä senttiä liian pitkinä, ja oikea puntti laahasi jo rispaantuneena maata. Jaloissa oli läskipohjakengät.

Niinistön saattue saapui portille kolmea vailla kolme, ja lähdimme - Niinistö spittareissa - kävelemään kohti sankariristin aukiota, jossa myös Mannerheim lepäsi. Aukiolla odotti orkesteri ja n. 50 hengen kadetti-vartiosto (läskipohjissaan; joukossa yksi nainen). Ylemmillä upseereilla oli miekat; muilla oli rynnäkkökiväärit, joissa pistimet olivat kiinnitettyinä. - Kaikkiaan kuusi seppelettä laskettiin. Tilaisuus, joka oli juhlallinen mutta samalla herkkä, kesti parikymmentä minuuttia.

Kiinnitin huomiota turvallisuus-aukkoihin: ristin takana ei ollut kukaan kytiksellä. Sabotaattori olisi voinut siellä rauhassa viritellä pommejaan. (MTV3:n uutissa oli vajaan minuutin pätkä tilaisuudesta.)