Parhaat lastenkirjat kautta aikojen

[Hilppa]

Miksi minun pitäisi vastata sinulle Mirri kysymykseen, jonka esität tarkoitushakuisesti, ja jota aihetta en ole ajatellut enkä käsittänyt lainkaan sinun tavallasi?

[Mirri]

Hilppa, ei toki tarvitse. Oikein hyvin voit jättää vastaamatta, jos niin haluat. Kuten viesteistäni näkyy, en ole esittänyt sinulle minkäänlaista vastausvaatimusta.

Esitin kysymykseni sinulle, koska käsittääkseni sinä olet toinen, joka tässä ketjussa on tuonut julki kovan ihmettelyn Gabrielin kerrottua Lajien synnyn lukemisestaan.

[Kyllästynyt]

Hilppa, ketkä ovat ihmetelleet kovasti?

Ainakin minä ihmettelin kovasti - ja ihmettelen edelleen.

Hieman ihmetystäni laimentaa se, että jos kyse on Gabrielin linkittämästä kirjasta, se on lyhennelmä. Sivumäärältään vain 236 sivua (ja kuvitettu), kun taas alkuperäinen kirja on 684 sivua.

Lisäksi pitäisi tietää, onko Gabriel lukenut kirjan - vai kirjaa.

[Helmenkalastaja]

Mitä tarkoitusta varten "pitäisi tietää"?

[Kyllästynyt]

Mitä tarkoitusta varten "pitäisi tietää"?

Jotta tietäisi onko syytä kummastella vai ei.

[Ryysy]

.

[Hilppa]

Täysin häpeämättömästi kysyn, että onko kirjassa Lajien synty paljon joitakin logiikan käppyröitä tai muuta, mikä ei mene tekstinä läpi? ...

"Kyllä sinun nyt pitäisi ymmärtää edes hävetä kysymystäsi." Joo sillä tavalla on "logiikan käppyröitä" että teos on osin eräänlainen biologian perusteos, jonka sisältämiä klassisia esimerkkejä käytetään vieläkin biologian opetuksessa. Darwin kokosi mittavat aineistot tutkimusmatkoillaan ja niiden perusteella loi teorian lajien kehittymisestä evolutiivisesti ja todistusaineiston pohjan sille, että muutosta lajeissa tapahtuu koko ajan. Toisaalta aikalaisten esimerkiksi Linnén antama kasvitieteellinen nimistö on osin vanhentunutta, koska modernein molekyylibiologian menetelmin tutkitut kasvien kehityshistorialliset sukulaisuussuhteet ja nomenklatuuri ovat osoittaneet toisin. Suurimman nimistömuutoksen ovat saaneet mikrobit.

Jännä juttu tuo, mitä otit esille eli häpeä tässä yhteydessä. Minulle sattui lapsuudessani sillä tavalla oudosti, että koin eräänlaista häpeää aikuisten kirjoista, joten en niihin kokenut mielekkääksi tarttua. Koska olin tiedonhaluinen, kyselin aina kaikenlaista vanhemmiltani. Muistan erään tapauksen. Kysyin isältäni, mikä on geeni ja hän siihen tokaisi, että ei sinun sellaista tarvitse tietää. Muistan pelästyneenä kovasti kysymykseni aiheuttamaa tokaisua ja yhdistin sanaan geeni jonkinlaista pahaa ja häpeällistä enkä uskaltanut enää siitä mitään kysyä tai puhua. Luultavasti isäni oli vain ärtynyt, koska ei itse osannut selittää sanaa geeni ja siksi halusi minut hiljentää.
Korjaus: osoittaneet toisin

[Ryysy]

En usko, että jaksaisin lukea sitä, eikä lukemisessa olisi varmaan järkeä, jos en siitä kuitenkaan mitään tajuaisi. Mutta kiva, jos siinä on kuvia.

Tänään tulee lastenkirjojen kirjoittajasta elokuva Friiltä, en ole nähnyt enkä tiedä onko mistään kotoisinkaan:

Enid 20:30 - 22:10 (Enid, draama, Iso-Britannia, 2009) Elämänkertaelokuva legendaaristen Viisikko-lastenkirjojen luojasta, Enid Blytonista (Helena Bonham Carter), joka kamppaili saadakseen sekä perheen että uran 1900-luvun alussa. 82 min. Ohjaus: James Hawes. Pääosissa: Helena Bonham Carter, Matthew Macfadyen, Denis Lawson, Claire Rushbrook, Joseph Millson. (Telsu.fi)

[Hilppa]

En usko, että jaksaisin lukea sitä, eikä lukemisessa olisi varmaan järkeä, jos en siitä kuitenkaan mitään tajuaisi. Mutta kiva, jos siinä on kuvia.

Tänään tulee lastenkirjojen kirjoittajasta elokuva Friiltä, en ole nähnyt enkä tiedä onko mistään kotoisinkaan:

Enid 20:30 - 22:10 (Enid, draama, Iso-Britannia, 2009) Elämänkertaelokuva legendaaristen Viisikko-lastenkirjojen luojasta, Enid Blytonista (Helena Bonham Carter), joka kamppaili saadakseen sekä perheen että uran 1900-luvun alussa. 82 min. Ohjaus: James Hawes. Pääosissa: Helena Bonham Carter, Matthew Macfadyen, Denis Lawson, Claire Rushbrook, Joseph Millson. (Telsu.fi)

Toi Enid-draama voisi olla ihan jännä juttu. Lapsena ajattelin aina, että Enid on mies ja minulle oli jotenkin hämmentävä ajatus, että ne kirjat olikin kirjoittanut nainen. Toisaalta Harry Potter on myös naisen luoma.

Jos haluat lukea jotain kiehtovaa biologian alalta, suosittelen Viestejä saarilta (Ilkka Hanski). Siinä on modernin ekologian teoriapohjaa, sovellustietoa ja luonnonsuojelutietoutta tiiviissä paketissa, joka vie mukaansa. Darwin on niin basic juttu, että lukion käyneenä olet jossain määrin biologian oppimäärän perusteella joutunut evoluutioteoriaan jossain määrin tutustumaan.

[Ryysy]

Ainakin 'myyntipuheen' (http://www.gaudeamus.fi/hanski-viesteja-saarilta/) perusteella vaikuttaa ihan oikeasti mielenkiintoiselta kirjalta.

[Mirri]

Anni Polvan Tiina-sarja kuuluu kiistämättä parhaisiin lastenkirjoihin kautta aikojen. Tiina-sarjaa on kirjoitettu peräti kolmenkymmenen vuoden ajan, joten Tiinan tarinassa riittää asiaa niin lapsille kuin nuorillekin ja sukupolvesta toiseen; aivan sama, pidetäänkö Tiina-kirjoja lasten vai nuorten kirjoina.

Ensimmäinen Tiina-kirja (Tiina) on syntynyt vuonna 1956, ja viimeinen (Taitaa olla rakkautta, Tiina) vuonna 1986. Olen lukenut vain 60-luvulla syntyneet Tiina-kirjat, enkä niistäkään kaikkia. Olisi kiva lukea, mitä kaikkea rakkaalle Tiinalle ystävineen on tapahtunut vuoteen 1986 mennessä. Rakastuiko Tiina lopulta Juhaan vai ei...

[logia]

Pidin Tiina-kirjoista paljon, mutta ihmettelen, miksi inhoan Anni Polvan aikuisten kirjoja.

[Kyllästynyt]

Minä en ihmettele sitä lainkaan.

[Mirri]

Pidin Tiina-kirjoista paljon, mutta ihmettelen, miksi inhoan Anni Polvan aikuisten kirjoja.

Minullekin lapsuuteni Tiina-kirjat olivat rakkaita, mutta aikuisuudessa en innostunut Polvan aikuisille suunnatuista kirjoista alkua pitemmälle. Olen kyllä lukenut niitä joskus 70-luvulla, mutta vähäiselle lukemiselle jäivät.
Sen sijaan Polvan Tiina-sarja on mielestäni mestariteos. Tai ainakin ne 60-luvun kirjat, jotka omassa lapsuudessani luin.

Vasta aikuisena tajusin, että Tiina-sarja jatkui yhä, ja Tiinasta kasvoi tarinan edetessä nuori nainen. Nyt jälkikäteen kaduttaa, etten lukenut sarjaa loppuun asti. Eiväthän Tiinat sentään olleet aikuisilta kiellettyjä teoksia. Viimeisen Tiinan ilmestyessä olen ollut jo 29-vuotias; juuri siinä älyttömässä iässä, jolloin en tietysti olisi kehdannut hankkia Tiina-kirjoja itseäni varten.

[Mirri]

Kaikkiko olet lukenut; Tiina-sarjan ja Lotta-sarjankin alusta loppuun?

Olen, ja melkein kaikki useampaan kuin yhteen kertaan.
Lotta-sarjan kirjat eivät ole koskaan olleet suosikkejani.

Olet ilmiselvä Tiina-fani, koska viimeinen Tiina-kirja on ilmestynyt vuonna 1986.

https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin ... nni-polvan

[Kyllästynyt]

Myönnän, etten ole ainakaan viimeista lukenut. En nimittäin ole tiennyt sarjan jatkuneen tuohon saakka.

Mutta voin minä vielä tämän aukon sivistyksessäni parsia, ja lukea vielä loputkin.

[logia]

Saattaa olla, että olen lukenut "Tiinakin ratsastaa" (1974), mutta loppuja en. Pitäisiköhän käydä kirjastossa... Voiko siinä olla vaarana, että taantuu, jos rupeaa lukemaan Tiina-kirjoja vanhoilla päivillään?

[Mirri]

Myönnän, etten ole ainakaan viimeista lukenut. En nimittäin ole tiennyt sarjan jatkuneen tuohon saakka.
Mutta voin minä vielä tämän aukon sivistyksessäni parsia, ja lukea vielä loputkin.

Tiina-kirjoja on ilmestynyt 1980-luvulla peräti seitsemän teosta alkaen vuodesta 1980.

https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin ... nni-polvan

[Mirri]

Saattaa olla, että olen lukenut "Tiinakin ratsastaa" (1974), mutta loppuja en. Pitäisiköhän käydä kirjastossa... Voiko siinä olla vaarana, että taantuu, jos rupeaa lukemaan Tiina-kirjoja vanhoilla päivillään?

Minuakin houkuttelee Tiina-kirjojen lukeminen 'vanhoilla päivilläni', enkä pelkää taantuvani. Tietääkseni olen lukenut vain 60-luvulla ilmestyneet kirjat, joten olisi kiva tietää, kuinka Tiinan ja hänen ystäviensä elämä jatkui siitä eteenpäin. Haluaisin myös tietää, miten kirjailija on onnistunut kannattelemaan hyvää tarinaa vuosikymmenestä toiseen niin, että siitä kokonaisuutena on syntynyt hyvä teos.

Se, että kirjailija aloittaa tarinansa kertomisen 1950-luvulla ja lopettaa sen kolmekymmentä vuotta myöhemmin, on aikamoinen saavutus. Etenkin, kun kirjasarja ilmeisesti on säilyttänyt kiinnostavuutensa alusta loppuun asti.

[logia]

Tiina-kirjoja on myös kokoomateoksina, joissa on kolme osaa yksissä kansissa. Osat eivät ole julkaisujärjestyksessä vaan aihepiirin mukaan. Tympeää. Kävin kirjastossa katselemassa, mutta en lainannut. Haluaisin lukea vain ne uusimmat Tiinat, joita en ole vielä lukenut, mieluiten e-kirjoina. Mistähän ne kaikki löytäisi?