Psykopatologia.munfoorumi.com

Viinit kuuluvat hoivan hintaan – yömyssyt eivät

Attendo alkoi tarjoilla viinejä Ruotsissa omistamissaan hoivakodeissa muutama vuosi sitten. Nyt on sitten Suomen vuoro.
Vanhainkotien toimiluvat tulevat AVI:lta. Niinpä lasien kallisteluun kysyttiin myös aluehallintoviranomaisen kanta.
AVI:lla ei ollut valittamista, kunhan tarjoilua ei ole jatkuvasti eikä siitä peritä maksua.
– Halusimme tarkistaa AVI:n näkökulman tähän asiaan. Ruoka kuuluu hoivan hintaan, joten tässä ei ole kyse anniskelusta.

Hoivakodin arkeen kuuluvat myös yömyssyt. Jotkut vanhukset eivät saa unenpäästä kiinni ilman konjakkipaukkua. Sen pullon he joutuvat kuitenkin kustantamaan itse eikä se kuuluu viinitarjoilun piiriin.

Runo kirjoitti:Tuota resursiasiaa juuri ihmettelen, kyseisessä viiniä tarjoilevassa hoitopaikassa on muutenkin kaikki niin viimeisen päälle hyvin ja samalla henkilökunnallan kuin muuallakin. Tuo viiniasia ei ole kovin merkitsevä kokonaisuutta ajatellen, ei sen tarjoilemiseen halukkaille juhla-aterioilla vie sen enempää aikaa kuin mehunkaan. Mutta tietenkin osoittaa kivalla tavalla sen pohjimmaisen asian, että hoidettavista oikeasti välitetään.

Mirri kirjoitti:Sateentekijä, millä resursseilla kyseinen yksilöllinen tilannearviointi tehdään? Ja mikä taho kontrolloi, että yksityiset palveluntuottajat ovat arvioineet jokaisen vanhuksen kohdalla asiat oikein?
Samat kysymykset tietysti paitsi vanhusten myös kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien, sekä muiden palvelutalo-/hoitokotiasumista tarvitsevien kohdalla.

Attendo tarjosi olemattomia hoitopaikkoja – vanhuksia uhkaa lähtö hoivakodista

Kiteellä palveluasumisen kilpailutuksen voitti firma, jolla ei ollutkaan vanhuksille hoivapaikkoja.

Kiteellä palveluasumisen kilpailutuksen voitti firma, jolla ei ollutkaan vanhuksille hoivapaikkoja.
– Mihinkään täältä ei enää lähdetä kuin jalat edellä. Väkisin saavat viedä, jos vievät, Kiteen Mehiläisen hoivakodissa vaimonsa kanssa asuva Väinö Ketolainen, 85, puuskahtaa.
Hän on yksi hoivakodin noin 40 asukkaasta, joita saattaa uhata jopa lähtö omasta kodistaan Mehiläisen hävittyä Kiteen kaupungin tarjouskilpailun vanhusten tehostetusta palveluasumisesta.

Tarjouskilpailu on aiheuttanut paljon hätää hoivakodin vanhusten ja omaistensa keskuudessa.
Ymmällään on myös kaupunki. Kilpailun voittanut Attendo tarjosi hoivapaikkoja, joita sillä ei ole olemassakaan. Ongelman ratkaisulla on kiire, sillä kaupungin ja Mehiläisen sopimus päättyy helmikuun lopussa.
– Ainoa hyvä puoli tässä sotkussa on, että suurin osa asukkaista ei itse enää ymmärrä olla edes huolissaan, Ketolainen sanoo.

Hän ei puhu vain itsensä ja 80-vuotiaan muistisairaan Helmi-vaimonsa asiassa.
– Kaikkia meitä tämä huoli koskee, ymmärsimme sitä tai emme.

Kilpailutuksen seuraus
Ketolaisten tarina on tyyppitapaus tämän päivän Suomessa. Kunnat pyrkivät palveluja kilpailuttamalla pääsemään vastuistaan hoidon järjestämisessä mahdollisimman halvalla.
Ketolaiset sinnittelivät pitkään omakotitalossaan, kunnes Helmi sairastui eikä pärjännyt enää kotona.
Terveyskeskuslääkäri olisi lähettänyt hänet kotiin, mutta toisen lääkärin mielestä hän ei olisi tullut siellä toimeen. Helmi joutui tilapäisen hoivakotipaikan jälkeen terveyskeskuksen osastolle. Väinö jäi yksin kotiin kaatuilemaan.
– Aina vaan sanottiin, että kyllä paikka on tilauksessa, mutta jonohoitajalla ei ollut lupaa tehdä uusia sijoituksia Mehiläiseen. Vasta kun tytär puuttui asiaan, paikka järjestyi. Mutta tiukassa se oli.

Ketolaiset ovat asuneet hoivakodissa nyt neljä kuukautta ja ovat tyytyväisiä.
– Täällä on hyvä olla. Henkilökunta on kohteliasta ja hoito sekä ruoka hyvää. Tyttöjä voi joskus halatakin, vaikka ei se taida olla oikein luvallista.


”Lain henki ei toteudu”
Hoivakodin asukkaille ja omaisille järjestetyssä tilaisuudessa kerrottiin, että kaupunki saattaa ottaa hoivakodin vastuulleen kolmen vuoden kilpailutuskauden ajaksi.
– Parempi sekin kuin ei mitään. Toivottavasti olosuhteet vain säilyvät nykyisellään.

Omaiset muistuttavat pari vuotta sitten voimaan tulleesta vanhuspalvelulaista. Sen mukaan vanhusten hoito on järjestettävä niin, että iäkäs henkilö voi tuntea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi.
– Nykymenolla lain henki ei toteudu. Vanhukset ovat pelinappuloita kilpailutuksessa, jossa heitä pompotellaan muutaman vuoden välein. Se ei ole lain tarkoittamaa turvallista ja arvokasta elämää, Helmin ja Väinön tytär, Mervi Ketolainen sanoo.

Launo Päivätie, Kitee

A niin kuin Attendo e niin kuin etiikka
2.11.2013 3:00

Monikansallisten sijoitusyhtiöiden omistamien konsernien soluttautumisessa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoille ei ole kyse nykyisten lakiemme vastaisesta toiminnasta vaan etiikasta ja yhteiskuntamoraalista. Kun puhutaan veroista, ei tässä yhteydessä tarkoiteta henkilökunnan itsensä ja yritysten maksamia yhteisöveroja. Kyse on konsernien liikevoiton verottamisesta, mistä on virinnyt aiheellinen julkinen keskustelu.

Meillä on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto järjestettävänämme. Sen kustannukset kerätään suomalaisten yhteisistä varoista. Toiminta on syytä toteuttaa laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja rahoitukseltaan yksikanavaisesti. Meillä ei ole varaa äyskäröidä näitä hiellä ja vaivalla ansaittuja rahoja veroparatiiseihin turhuuden markkinoille.
Kuulen sieltä täältä väitettävän, että ko. yhtiöiden toteuttamana palveluiden kustannukset pienenevät. Kyllähän se on näennäisesti mahdollista, kun hyödynnetään synergiaedut, minimoidaan henkilökunta ja toiminnan laatu, toteutetaan nykylainsäädännön mahdollistamaa verosuunnittelua ja jätetään huomiotta yhteiskunnan kokonaisvelvoitteet.

Miltäpä näyttää todellisuus?
Jyvässeudulla Attendo on perinyt kunnilta lääkärin päivätyöstä 27 000 e/kk. Lääkäreille on tilitetty ruhtinaalliset 12 000 e/kk. Hurjemmistakin summista on kantautunut viestejä Itä-Suomen köyhimmistä kunnista. Viitasaarella pyöritetään pienen väestöpohjan päivystystä sellaisella rahamäärällä, millä voimassa olevien työehtosopimusten mukaisesti saisi teoreettisesti kymmenkunta lääkäriä. Attendo houkuttelee lääkäreitä veroneuvoilla osakkaiksi tytäryhtiöönsä Terveyden Tuottajat Oy:hyn. Suora lainaus heidän esitteestään: ”Tarjoaa laajat työsuhde-edut, helpon ja motivoivan tavan työskennellä, hallita talouttaan ja kerryttää varallisuutta”.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja näyttää keksivän aina jotakin myönteistä kommentoitavaa kerrotusta toiminnasta. Moista en aio enää kauan katsella. Toivon, että julkisen toimialan lääkärit perustavat oman liittonsa lääkäritoimen ammatti- ja yhteiskuntaeettiselle perustalle, millä se alkujaan jykevästi lepäsi.

Taloudessa ei tehdä taikatemppuja. Kun palvelu ulkoistetaan kuvaamallani tavalla, tulee mukaan aina lisätoimija, jonka on tietenkin toteutettava kannattavaa liiketoimintaa. Haluammeko todella, että sosiaali- ja terveydenhuoltomme alistetaan tuloksen tekijäksi markkinoille, joilla ulkomaiset sijoittajat keräävät voittoja alati köyhtyvien kuntiemme perustoiminnoilla? Yhteiskuntamoraalimme taso on meidän suomalaisten itsemme päätettävissä. Se koskee myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta (ARA).

Tapani Kiminkinen, maalaislääkäri, Saarijärvi