Psykopatologia.munfoorumi.com

Sorry, poistin. Julkinen keskustelu tulkinnoista "pilaa" ko. metodia.

******** psykoanalyytikko! Ihan kuin nuo tulkinnat olisivat jotain kiveen kirjoitettuja. Ja ihan kuin ihmiset eivät löytäisi netistä 'oikeita' vastauksia tai kirjallisuudesta infoa testien / vastausten tulkintaan. Voi jösses. Olisi ollut mukava kuulla, miten hienoja tarinoita / vastauksia ihmiset voivat saada noista rakennettua.

Onko WAIS-analyysit kielletty? Tai muut psykologiset testit? Kumma, kun on näin hieno foorumi olemassa, mutta itse asioista ei saa keskustella mitään. Ihan turhaan tänne siis ketään 'asiantuntijoita' kaipailet...

WAIS-analyysit (yms.) ovat sallittuja. Testien sisältöjen kuvauksissa voi olla rajoituksia.

Ryysy,

Minulla on se käsitys, että psykologi on sitoutunut pitämään salassa/omana tietonaan testin tekemiseen ja tulosten tulkitsemiseen kuuluvat periaatteet ja yksityiskohdat.
Psykopatologi ei siis voi kollegiaalisuuden/ammattietiikkaansa vuoksi osallistua avoimeen keskusteluun ko. testistä tai katsella sivusta sen "salaisuuksien" paljastamista.
Yllä oleva on siis vain ja ainoastaan henkilökohtainen käsitykseni asiasta.

Psykopatologia kirjoitti:WAIS-analyysit (yms.) ovat sallittuja. Testien sisältöjen kuvauksissa voi olla rajoituksia.

Testien tulkintojen kuvauksissa kenties myös? "Neuroottisesti ahdistuneilla osa X on osaa Y parempi..." tai "skitsofreeneillakin osa X on osaa Y parempi. A + B on alaisempi kuin C + D..." - kiellettyäkö?

Ei.

Ihan samalla kaavalla rorschach-analyysitkin kuitenkin kulkevat. Kai. "Tässä on kuva C, se on X-kortti, harmaa alue indikoi koiria ja skitsofreeniset vastaavat tyypillisesti kissoja." En oikeasti odottanut YP:n analysoivan tuloksia tai vastauksia, vaikka niin kirjoitin.

Lisäksi nuo testit voi tehdä miljoona kertaa itse ja nähdä niissä vaikka mitä. Olisi kiinnostanut, miten ihmeessä jossakin kuvassa voi nähdä jotakin, mitä itse siitä taas en mitenkään hahmota. Nou kän duu.

R-testiä kun käytetään eritoten pääsykokeissa (nyt on pääsykokeiden aika, siksi kai tuli mieleen)... että kyllä noista aika monet keskustelee. Testin kannalta tietysti on kai merkitsevää tekeekö sen ensimmäistä kertaa vai toista kertaa... Ainakin pääsykokeissa pitää merkata, mikäli on tehnyt testin aiemminkin. Siinä vaan ei kysytä "oletko nähnyt nämä kuvat aiemminkin, esim. intterneetissä".

Analysoinko liikaa?

Käytetyin psykiatrinen diagnostinen väline on - keskustelu.

Psykopatologia kirjoitti:Sorry, poistin. Julkinen keskustelu tulkinnoista "pilaa" ko. metodia.

Rorschachista löytyy kyllä paljon keskustelua sekä tietoa tulkinnoista ja ns. " oikeat" ja yleiset vastaukset kyseisessä testissä perusteluineen, sekä uudemmat että vanhemmat tulkintatavat. Itse olen opetellut ne, mutta en kyllä enää suostuisi Rorschach -testiin. Itse koin ettei psykologi ollenkaan ymmärtänyt millainen ihminen olen, ehkäpä juuri tuon testin takia. Toinen testi mitä hän käytti oli Wartegg -testi.

Kyllästynyt kirjoitti:Ryysy,

Minulla on se käsitys, että psykologi on sitoutunut pitämään salassa/omana tietonaan testin tekemiseen ja tulosten tulkitsemiseen kuuluvat periaatteet ja yksityiskohdat.
Psykopatologi ei siis voi kollegiaalisuuden/ammattietiikkaansa vuoksi osallistua avoimeen keskusteluun ko. testistä tai katsella sivusta sen "salaisuuksien" paljastamista.
Yllä oleva on siis vain ja ainoastaan henkilökohtainen käsitykseni asiasta.

Minusta sellainen testimenetelmä ei ansaitse tieteellisen testin asemaa, jonka metodit ovat salaisia. Tieteen kuuluu olla julkista ja julkisesti arvioitavissa, muun muassa tästä metodien ja tulkintojen salailusta Rorschach -testiä on arvostelu. Tuollainen asenne loukkaa ihmisten oikeusturvaa, kun kyseisellä testillä tehdään päätöksiä työpaikan tai koulutuspaikan saamisesta, tai arvioidaan jonkun mielenterveyttä. Ihmisillä on oikeus tietää, mihin heitä koskevat päätökset perustuvat.

Testin (myös haastattelu / keskustelu voi olla testi) tulkintaan vaikuttaa olennaisesti myös psykologin häiriintyneisyyden aste. Olisi tehnyt mieli osallistua tänäkin vuonna pääsykokeisiin ihan vain siksi, että olisin päässyt sen hullun psykologin kanssa juttelemaan. Olisi ollut mukava tietää onko hänellä tällä kertaa flunssa, huono kuulo vai vakavatasoinen keskittymishäiriö. En yhtään ihmettelisi vaikka se olisi pieraissut ja kysynyt "pieraisitko". Vaikka eiköhän se ole tuonkin jo käyttänyt. Olisin myös R-testiin vastannut tietysti kaikkein yleisimmät "häiriintyneet" vastaukset.

Flower:
Luulen minäkin, että testin jälkeen keskustelussa tulee ongelmaksi se, että potilaan puheesta
ja testistä pyritään saamaan jonkinlainen yhtenäinen toisiaan tukeva kokonaisuus. - Kyllä.

Jos testivaiheessa jokin ei ole toiminut ja tulos on jollain tapaa vaikeasti tulkittava tai virheellinen
niin keskustelustakaan ei tule mitään.
Tällöin keskustelun merkitys on erittäin suuri arvioitaessa testi-tuloksia. - Miten niin ei tule mitään?

9:36
Mikä sitten on keskustelu-metodin tieteellinen asema?

Miten lääkäri päätyy niistä oikeaan diagnoosiin yms?
Tavallista on, eri lääkärit voivat päätyä hyvinkin erilaisiin tuloksiin samasta aineistosta.

Vaikka nuo testit ja yleiset tulokset ovat luettavissa ja nähtävissä, niin pidän psykologeja (psykoanalyyttisesti / psykopatologisesti suuntautuneita) salatieteilijöinä. Heillä on jokaisella omat aarrearkkunsa, jotka ovat elämänsä aikana koonneet. Kokooman perusteella he sitten kutsuvat potilas/oppilasanalyysejaan 'tieteeksi'. Esim. jollakin psykologilla voi olla ajatusrakennelma, että hän jakaa ihmiset eri ihmistyyppeihin esim. reaktioiden suhteen ja näin pystyy päättelemään jotakin keskimääräistä.

Ihmiset voidaan testireaktioiden ja -responssien perusteella jakaa, esim.

häkeltyneet
aggressiiviset, hyökkäävät
yhteistyökykyiset, sopeutuvat
paranoidit
ym.

Tai 'perinteisemmin':

riippuvaiset
paaranoidit
epäkypsät
aggressiiviset
sosiopaatit
ei riittävästi piirteitä - normaali

Jos sitten reagoi psykologin pieraisuun ja pierusta syyttämiseen häkeltyneesti, voi psykologi tulkita tästä jotakin, kuten että 'henkilö on epäsopeutuva, epähuumorintajuinen (olettaen että huumori on hyvä ominaisuus ko. tilanteessa)' tai 'normaalisti pieruun reagoidaan häkeltymällä eli potilas on normaali'. Jos taas tutkittava reagoi esim. takaisinpieraisulla, niin voidaan päätellä, että henkilö reagoi aggressiivisesti KAIKKIIN uusiin tilanteisiin. Jos taas itse menisin pierutestiin ja kysyisin "miksi teit testipierun", niin psykologi voisi tulkita esim. 'paranoidi, auktoriteettiongelmainen, ylimielinen' - ihan mitä vain. Sen jälkeen rasti ruutuun.

Onneksi minustakin olisi tullut PÄTEVÄ psykoloogi!

Ryysy kirjoitti:... Onneksi minustakin olisi tullut PÄTEVÄ psykoloogi!

Niin olisi, eikä potilailla olisi tylsää hetkeä ollut.

Flower kirjoitti:Miten suhtaudutaan siihen/ tulkitaan se, että kieltäytyy kokonaan esim. musteläiskätestin tekemisestä?

En tiedä, mutta jos kertoo tietävänsä tulkinnasta ja yleisimmät ns. normaalit vastaukset, voi olla että psykologi ajattelee testin olevan turha. Ainakin minun psykologini kysyi että en kai ole ennen kuullut tästä testistä ja sen tulkinnoista. Wartegg taitaa olla jopa useimpien psykologien mielestä huuhaata.

Psykopatologia kirjoitti:9:36
Mikä sitten on keskustelu-metodin tieteellinen asema?

Miten lääkäri päätyy niistä oikeaan diagnoosiin yms?
Tavallista on, eri lääkärit voivat päätyä hyvinkin erilaisiin tuloksiin samasta aineistosta.

Mikä on järkyttävää myös oikeusturvan kannalta.

Niin, koska kyseessä on (vrt.) pikemminkin Psa:n tyyppinen kuin Wassermann-tyyppinen "testi".

Psykopatologia kirjoitti:WAIS-analyysit (yms.) ovat sallittuja. Testien sisältöjen kuvauksissa voi olla rajoituksia.

Miten muka voidaan käytännössä estää se, että noissa testeissä olleet eivät kertoisi toisilleen kokemuksistaan?

Tarkoitin täällä.