Psykopatologia kirjoitti:eikä räplää puhelinta siinä sivussa kaikenaikaa.
Kyllä. - Itselläni oli mielessä ajattelun l i i k k u v u u s yms.
Esimerkiksi luovassa ajattelussa ajattelun moodi on (myös) aika paljon
"harhailevaa" yms. (toisin kuin mekanistisessa suorittamisessa, jossa
tarvitaan nimen omaan fokusointia).
P.S.
Rynnnäkkökiväärilläkin ammuttessa yksittäiset laukaukset ovat
useimmiten taistelutilanteissakin preferoituja. (Patruuden
kulutuskin asettaa rajoituksia.)
Rynnäkkökiväärimiehelle kuitenkin se ympäristön tarkkailu, havainnointi missä on muutakin liikettä, on tärkeää. Myös etäisyys asettaa vaatimuksia. Käsittääkseni myös tähtäinrakennetta on muutettu sen takia ympäröivän liikkeen havainnoimisen paremmin mahdollistamiseksi.
Ajatuksen liikkuvuus on tärkeää. Luovat hetket tekemättä yhtikäs mitään tai ilman päämäärää. Antaa vain ajatuksen lentää. Tiukat rutiinit on usein se "luovuuden tappaja". Vaan luovuuttakin on niin montaa sorttia, semmosta spontaania, mutta myös kurinalaista. Muusikkokin voi olla työteliäs ja samalla luova, se tuotos vaan "väkisin puristetaan" ulos, joku taas venttaa sitä inspistä ja sieltä se sitten tulee jos on tullakseen.
Liki kaikesta voi puhua niin tai noin ja aina löytää esimerkkejä kulloisenkin kantansa tueksi.
Adaptaatio aina kyseiseen tilanteeseen on välttämätöntä.