Psykopatologia.munfoorumi.com

Te hyvät ruuanlaittajat täällä: antakaa hyvä vinkki ns. tillilihan kastikkeeksi. Siis jo ajatus tillilihasta on saanut pahoinvointiseksi vuosikymmenien ajan. Nyt päätin yrittää muuttaa nämä ennakkoluuloni tillilihaa kohtaan eli onko teistä kellään mitään hyvää ohjetta missä tillilihan kastikkeeseen ei käytetä lihan keitinlientä?

Onko sulle Kyllästynyt jäänyt traumoja koulumme tillilihakastikkeesta?

SADE kirjoitti:Onko sulle Kyllästynyt jäänyt traumoja koulumme tillilihakastikkeesta?

Ei ole jäänyt traumoja tillilihasta, maksakastikkeesta sen verran, etten vieläkään maksaa syö kuin maksalaatikossa ja -makkarassa.

Ruokatraumani ovat peräisin samassa rakennuksessa toimineesta lastentarhasta, eikä silloinkaan ongelma ollut ruoan laatu vaan sen määrä; pakko syödä lautanen tyhjäksi vaikka siellä ruoka oli etukäteen lautaselle annosteltu eikä itse otettu.

Koulumme keittäjä (minun aikanani) oli herttainen nainen joka mm. antoi minulle 10 mk rahaa, se oli suuri raha siihen aikaan, ja kauniin kukallisen silkkikankaan, jotta äitini olisi ommellut siitä minulle mekon (joka sivumennen sanoen on vieläkin ompelematta). Muistan häntä lämmöllä, maksakastikkeesta huolimatta.

Kyllästynyt kirjoitti:

SADE kirjoitti:Onko sulle Kyllästynyt jäänyt traumoja koulumme tillilihakastikkeesta?

Ei ole jäänyt traumoja tillilihasta, maksakastikkeesta sen verran, etten vieläkään maksaa syö kuin maksalaatikossa ja -makkarassa.

Ruokatraumani ovat peräisin samassa rakennuksessa toimineesta lastentarhasta, eikä silloinkaan ongelma ollut ruoan laatu vaan sen määrä; pakko syödä lautanen tyhjäksi vaikka siellä ruoka oli etukäteen lautaselle annosteltu eikä itse otettu.

Koulumme keittäjä (minun aikanani) oli herttainen nainen joka mm. antoi minulle 10 mk rahaa, se oli suuri raha siihen aikaan, ja kauniin kukallisen silkkikankaan, jotta äitini olisi ommellut siitä minulle mekon (joka sivumennen sanoen on vieläkin ompelematta). Muistan häntä lämmöllä, maksakastikkeesta huolimatta.

No annetaan tädille (keittäjälle) anteeksi. Ehkä hän ei pystynyt vaan parempaan tai sitten luuli tomivansa oikein.

Lihat oli täällä jo kiehumassa ja kun ei apua kastikkeeseen tullut niin oli kehiteltävä itse jotain. Laitoin siis rutkasti enemmän kermaa mitä kuuluu, mutta tuskin tämänkään päivän lapset olisivat yhtään ihastuneempia tillilihakastikkeeseeni kuin mitä itse olin silloin siellä.
Kamalaltahan tuo maistuu edelleen..

Ei kai tillilihan kastikkeeseen kerma kuulu... Vai kuuluuko?

Ratkaisevan tärkeä asia on käytetty liha. Tillilihahan pitäisi tehdä vasikanlihasta, mutta epäilen etteivät koulun määrärahat siihen riittäneet, vaan liha oli tavallista ns. soppalihaa, naudan lapaa ja etuselkää.

Tiililiha (vasikasta) on todella sikaherkullista.

Perheenäitinä ollessani kokkasin tillilihakastiketta, koska olen pitänyt siitä lapsuudestani lähtien. Muttei minulla ole enää muistikuvaa siitä miten valmistin sen. Vasikkaa tuskin kuitenkaan olen käyttänyt, vaan tavallista naudan soppalihaa. Ja luultavasti kypsensin lihan painekeittimessä; siinä lihasta tuli nopeasti ihanan mehevää ja mureaa, eikä liha juuttunut lapsillekaan purkaksi suuhun.
Kermaa en varmaankaan laittanut, koska siihen aikaan ei muutenkaan ollut tapana lorautella kermoja arkikastikkeisiin. Tilliliha oli arkiruokaa.

Tilliliha on niitä muutamia harvoja ruokia joita kohtaan tunnen ennakkoluuloja. Johtunee koulussa saamastani limaniljakkeisesta liimamaisesta ällöttävästä mössöstä. En ole itse tehnyt , alla olevaa reseptiä saattaisin kenties kokeilla.Äitini valmisti sitä omalla reseptillään , se oli vasikasta ja hyvää. En vaan millään muista mitä siihen kuului. kermaa varmaankin.
Mikäli haluaa kokeilla, tämä resepti vaikuttaisi käyttökelpoiselta:
http://www.makuja.fi/reseptit/tilliliha-2/

"Keitä liha kokonaisena palana juureksilla, laakerinlehdillä, pippureilla, sitruunaviipaleilla ja sokerilla maustetussa liemessä. Ota liha pois liemestä parin tunnin keittämisen jälkeen ja anna sen jäähtyä hieman. Pilko liha parin sentin kuutioiksi.

Anna liemen kiehua kokoon ja siivilöi se ennen suurustamista. Lientä tulisi olla loppuvaiheessa noin puoli litraa. Suurusta liemi kastikkeeksi kastikesuurusteella ja nosta lihakuutiot sinne. Mausta kastike suolalla ja tarkista muutkin maut samalla. Kaada kerma kastikkeen joukkoon ja mausta lopuksi runsaalla määrällä leikattua tilliä.

Syö tilliliha keitettyjen perunoiden kera.

Ota ohjeet mukaan keittiöön.
Huomasitko reseptissä jotain omituista?

Ehkä sittenkin ravintolaan? Katso vaihtoehdot!-"

tillin voi jättää pois ja käyttää mausteita mielikuvituksen mukaan.

Kyllästynyt kirjoitti:Ei kai tillilihan kastikkeeseen kerma kuulu... Vai kuuluuko?

Ratkaisevan tärkeä asia on käytetty liha. Tillilihahan pitäisi tehdä vasikanlihasta, mutta epäilen etteivät koulun määrärahat siihen riittäneet, vaan liha oli tavallista ns. soppalihaa, naudan lapaa ja etuselkää.

Ohjeessani luki, että 4 dl keitinlientä ja 1.5 dl kermaa. Laitoin 3 dl keitinlientä ja ainakin 3 dl kermaa.

En myöskään usko että tarjosivat meille kunnon vasikkaa, mutta omat määrärahani nyt riittivät siihen eli ostin palan vasikankinkkua, mutta kyllä tämä ennakkoluulojen poistoyritys tillilihakastiketta kohtaan jäi viimeiseksi (ja ensimmäiseksi) yritykseksi.

Mirri kirjoitti:Perheenäitinä ollessani kokkasin tillilihakastiketta, koska olen pitänyt siitä lapsuudestani lähtien. Muttei minulla ole enää muistikuvaa siitä miten valmistin sen. Vasikkaa tuskin kuitenkaan olen käyttänyt, vaan tavallista naudan soppalihaa. Ja luultavasti kypsensin lihan painekeittimessä; siinä lihasta tuli nopeasti ihanan mehevää ja mureaa, eikä liha juuttunut lapsillekaan purkaksi suuhun.
Kermaa en varmaankaan laittanut, koska siihen aikaan ei muutenkaan ollut tapana lorautella kermoja arkikastikkeisiin. Tilliliha oli arkiruokaa.

Mikä on painekeitin?

saara, ensimmäisenä kiinnitin huomion häränlihaan. Tuleeko tillilihakastikkeeseen häränlihaa? Häränliha on kyllä oikein hyvää, mutta tulee kallis tillilihakastike... toisaalta ehkäpä tässä on jutun juoni, liha pitää olla härkää.

Nyt en vaan enää uskalla tehdä uutta tillilihakastikeyritystä ja toisaalta jos on härkää kaapissa niin siitä täytyy tehdä kunnon pihvit?
Kiitos kuitenkin ohjeesta, säästän sen (never say ever..).

Painekeitin on erikoisrakenteinen kattila, joka kypsentää höyryssä ja kovassa paineessa. Paine ja höyry yhdessä saavat aikaan sen, että ruoka kypsyy monta kertaa nopeammin ja myös vähemmällä nesteellä kuin mitä tavallisen keittämisen avulla. Sen tarkemmin en osaa painekeittimen toimintaperiaatetta selvittää.

Painekeitin/painekattila on vanha keksintö. Menneiden vuosikymmenten painekeittimiä kuitenkin pidettiin vaarallisina, koska ne saattoivat 'räjähtää' liiallisen paineen seurauksena. Ei ollut mukavaa saada tulikuumaa hernekeittoa silmilleen... Tuotekehittelyn myötä painekeittimet/ -kattilat ovat jo pitkään olleet hyvin turvallisia ja käteviä keittoastioita. Mutta kalliita ne ovat, joten luulen niiden toimivan parhaiten monihenkisessä taloudessa, jossa keitetään paljon. Niin hernekeitto kuin soppalihakin kypsyy painekeittimessä paljon nopeammin ja paremmaksi tavalliseen keittämiseen verrattuna.
Googlailemalla löytyy kuvia ja lisää tietoa...

SADE, miksi haluat tillilihasi kastikkeen ilman lihan keitinlientä? Lihan keittoliemihän juuri antaa kastikkeelle herkullisen pohjan. Kysyn, vaikka keitoksesi on varmaan valmistunut jo aikapäiviä sitten...

Täytyy lueskella netistä lisää painekeittimestä, kuulostaa aika hyvältä vaihtoehdolta.

En lainkaan tykkää kastikkeista, joihin on käytetty esim. joulukinkusta irronnutta rasvaa. Kuvittelen / kuvittelin, että myös tillilihan ällöttävä maku koulussa johtui samasta syystä -> käyttivät lihakimpaleesta irronnutta nestettä itse kastikkeeseen.

Tillilihakastike on siitä mukavaa sapuskaa, että sen lihana voi olla oikeastaan mitä vain. Kana ei sovi sen miedon maun ja liian nopean kypsymisen vuoksi, mutta miltei kaikki muut lihalaadut käyvät. Suomessa on käytetty paitsi vasikkaa, myös lammasta ja nautaa. Possukin on kelvannut, ja vaikkapa karjalanpaistilihat - puolet nautaa ja toinen puoli sikaa.

Lihan pitää olla sellaista, että se vaatii hitaan kypsymisen - pitkää hauduttamista. Siinä asiassa painekeitin on tarjonnut perheenemännälle avun; liha on kypsennetty painekeittimessä, jolloin se on saatu haudutettua kypsäksi paljon tavallisessa kattilassa hauduttamista nopeammin.

Mirri kirjoitti:Tillilihakastike on siitä mukavaa sapuskaa, että sen lihana voi olla oikeastaan mitä vain. Kana ei sovi sen miedon maun ja liian nopean kypsymisen vuoksi, mutta miltei kaikki muut lihalaadut käyvät. Suomessa on käytetty paitsi vasikkaa, myös lammasta ja nautaa. Possukin on kelvannut, ja vaikkapa karjalanpaistilihat - puolet nautaa ja toinen puoli sikaa.

Lihan pitää olla sellaista, että se vaatii hitaan kypsymisen - pitkää hauduttamista. Siinä asiassa painekeitin on tarjonnut perheenemännälle avun; liha on kypsennetty painekeittimessä, jolloin se on saatu haudutettua kypsäksi paljon tavallisessa kattilassa hauduttamista nopeammin.

muuten hyvää kun jättää sen tillin pois:)

SADE kirjoitti:saara, ensimmäisenä kiinnitin huomion häränlihaan. Tuleeko tillilihakastikkeeseen häränlihaa? Häränliha on kyllä oikein hyvää, mutta tulee kallis tillilihakastike... toisaalta ehkäpä tässä on jutun juoni, liha pitää olla härkää.

Nyt en vaan enää uskalla tehdä uutta tillilihakastikeyritystä ja toisaalta jos on härkää kaapissa niin siitä täytyy tehdä kunnon pihvit?
Kiitos kuitenkin ohjeesta, säästän sen (never say ever..).

Vasikka itsessään on jotenkin liimamaista, mielestäni.Kunnon kastikkeen saa mureasta naudasta tai härän lihasta.

saara kirjoitti:

Mirri kirjoitti:Tillilihakastike on siitä mukavaa sapuskaa, että sen lihana voi olla oikeastaan mitä vain. Kana ei sovi sen miedon maun ja liian nopean kypsymisen vuoksi, mutta miltei kaikki muut lihalaadut käyvät. Suomessa on käytetty paitsi vasikkaa, myös lammasta ja nautaa. Possukin on kelvannut, ja vaikkapa karjalanpaistilihat - puolet nautaa ja toinen puoli sikaa.

Lihan pitää olla sellaista, että se vaatii hitaan kypsymisen - pitkää hauduttamista. Siinä asiassa painekeitin on tarjonnut perheenemännälle avun; liha on kypsennetty painekeittimessä, jolloin se on saatu haudutettua kypsäksi paljon tavallisessa kattilassa hauduttamista nopeammin.

muuten hyvää kun jättää sen tillin pois:)

Minä taisin jättää tillilihastani etikan pois. Tai jos joskus lorautin etikkaa joukkoon, niin se oli miedompaa viinietikkaa. Vasta nyt luin netistä, että 'oikeaoppiseen' tillilihakastikkeeseen olisi voinut käyttää sitruunaa etikan sijaan. En käyttänyt sitäkään, kun en tiennyt, että se olisi korvannut etikan. Tillistä en luopunut missään tapauksessa, koska sehän ehdottomasti kuuluu tillilihaan...

Näyttää siltä, että ruoka kuin ruoka taipuu moniin muotoihin, eikä ole mitään yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa valmistaa jokin tietty ruokalaji.

Tein tillilihan lisäksi valkoviinietikkaan yms. sekoitettuja kurkkuviipaleita, mutta ne unohtui jääkaappiin. Kastikkeeseen en laittanut etikkaa enkä sitruunaa.

Maistuiko tillilihakastikkeesi hyvältä ja tuliko se syötyä?

En tykännyt tillilihakastikkeestani ja en nyt sitten tiedä vaikuttaako tähän suuret ennakkoluuloni ko. ruokalajia kohtaan, mutta ihan rehellisesti sanottuna kyllä se oli parempaa kuin aikoinaan koulussa.

Gubbeni (joka ei myöskään ole tillilihakastikkeen ystävä ollut sitten lapsuuden) tuli äskön kotiin ja tarjosin kastikettani. Syötyään totesi, että hänen ennakkoluulonsa on nyt poissa, se oli hyvää. En kuitenkaan usko ihan 100%.sti mitä sanoo, haluaa olla kohtelias ehkä vaan, mutta veteli napaansa kyllä aika nopeasti koko lautasellisen minkä naamansa eteen läsäytin.