Psykopatologia.munfoorumi.com

Voiko koira tietää kuka rakastaa sitä ja kuka ei?

Tottakai. Sekä koiran että ihmisen rakkaus syntyy samalla tavalla.

Veikkaan, että koira arvostaa rakkautta, joka osoitetaan sille toiminnan kautta:
Rapsutuksia, puhetta ystävvällisellä äänellä, sopivasti virikkeitä, kunnon johtajuutta,
säännöllisesti ruokaa, kupissa vettä, lenkkejä, hyvää perushoitoa...

Vaikka kuinka rakastaisi, jos unohtaa hoitaa koiraa, rakkaudella ei ole merkitystä.

Koira toisin sanoen rakastaa sitä ihmistä joka huolehtii sen perustarpeista.

Niinpä.

Pinja kirjoitti:Voiko koira tietää kuka rakastaa sitä ja kuka ei?

Kyllä koira vaistoaa heti ihmisen kohdatessaan pitääkö tämä siitä vai ei. Ei ole vihaisia tai pahoja koiria, on vain sellaisia ihmisiä ja koirahan peilaa ihmisten tunteita.

Valkosiipi kirjoitti:Veikkaan, että koira arvostaa rakkautta, joka osoitetaan sille toiminnan kautta:
Rapsutuksia, puhetta ystävvällisellä äänellä, sopivasti virikkeitä, kunnon johtajuutta,
säännöllisesti ruokaa, kupissa vettä, lenkkejä, hyvää perushoitoa...

Vaikka kuinka rakastaisi, jos unohtaa hoitaa koiraa, rakkaudella ei ole merkitystä.

Juuri näin!

santra kirjoitti:

Pinja kirjoitti:Voiko koira tietää kuka rakastaa sitä ja kuka ei?

Kyllä koira vaistoaa heti ihmisen kohdatessaan pitääkö tämä siitä vai ei. Ei ole vihaisia tai pahoja koiria, on vain sellaisia ihmisiä ja koirahan peilaa ihmisten tunteita.

(lihavointi minun)

Santra, mielestäni esittämäsi väite ei ole totta.
Pahoja koiria toki ei ole, mutta vihaisia koiria voi hyvin olla. Jopa sellaisia, jotka ovat pysyvästi aggressiivisia ja pitävät ihmistä vihollisenaan.
Eivätkä koiran tunteet ole ihmisten tunteiden peilaamista, vaan ne ovat oikeasti koiran omia tunteita. Ihmiset luulevat itsestään liikoja, jos kuvittelevat koiran tunteiden olevan ihmisten tunteiden peilikuvaa.

Koira voi myös käyttäytyä niin, että 'pitäminen' on ensikohtaamisessa mahdotonta. Moniko ihminen pitää koirasta, joka tulee ensitapaamisessa vastaan vihamielisesti muristen ja hyökkäysvalmiudessa? Pitämisen sijaan sellainen koira yleensä synnyttää ihmisessä pelkoa. Niinpä tämäkin väite kuulostaa minusta käsittämättömältä: Kyllä koira vaistoaa heti ihmisen kohdatessaan pitääkö tämä siitä vai ei.
Ei auta, vaikka ihminen miten pitäisi tapaamastaan koirasta, jos koira pitää ihmistä epäluotettavana ja jopa vihollisena. Koira luottaa omiin tuntemuksiinsa ja omaan kokemukseensa; aivan sama miten sen kohtaama ihminen ensitapaamisella käyttäytyy.

Käsittääkseni kissojen kohdalla on sama juttu. Nekin oppivat pikkuhiljaa luottamaan ihmiseen, joka säännöllisesti ja uskollisesti huolehtii niiden tarpeiden tyydyttämisestä. Eivät ne rakastamista tunnista, vaan 'emon'.
Kissakaan ei vaistoa heti ihmisen kohdatessaan pitääkö tämä siitä vai ei. Kissan kokemusmaailma ja tunne-elämä sanelevat kissan reaktiot; sillä asialla on hyvin vähän tekemistä ihmisten tunteiden ja kissoista pitämisten kanssa.

Vastauksena otsikon kysymykseen: ei koiralla ole mitään syytä tunnistaa sitä rakastavaa ihmistä; sen täytyy tunnistaa sitä hoivaava ja siitä huolehtiva ihminen. Rakkaudella ei ole näiden asioiden kanssa mitään tekemistä - ihmisten välistä höpötystä, jolle koirat ja kissat viittaavat tassullaan.

Luulen, että ensikohtaamisessa, koiralle syntyy vaikutelma esim.
äänenpainosta, sen voimakkuudesta ja ihmisen asennoista onko hän uhkaava
vai ei.

Tuttavani ihmettelivät omaa koiraansa, joka on husky, kun tämä ei murissut minulle.
Sen sijaan tämä rupesi nuolemaan kasvojani.
Voi olla, että' äänenpainossani, sen käytössä ehkä, oli jotain, mitä se, ei kokenut
vihamieliseksi tai uhkaavaksi, vaan ystävällismieliseksi.

Tapaan puhua eläimille. Harakoillekin. Minusta ne ovat huvittavia.
Näin muuten ensimmäistä kertaa variksen ikäänkuin pesemässä järvessä itseään.
Se heilutti hullunkurisesti alapäätään ja pyrstöään vasten vettä.