Psykopatologia.munfoorumi.com

METRO-lehdet ovat Manhattanin alepassa liki säännöllisesti nurinpäin telineessä.
Käännän aina yhden kädellisen oikein päin. (Henkilökuntakaan ei piittaa ko.
väärinkäytöksestä.)

Täten ei ole sama, kenet palkaa töihin. Varsinkin vammainen on yrittäjälle aina
riski. Pahimmassa tapauksessa kapitalistin täytyy tehdä vammaisen työt
uudestaan.

miket puhu mulle mitään?

Puhunhan minä, (varsinkin) jos on asijaa.

Taannoin itse osallistuit keskusteluun ihan ilman asiaa,
puhuttelin sinut banniin.

Entäs me psyykevammaiset sitten? Ollaanko me riskejä?
Ajattelin kyl ekaks, et täs topicis puhuttais metrohousuista.
http://www.easymarket.fi/bdu-housut-urb ... p-919.html
-> siis armeijahousut/maastohousut
t. haller

Palkkaisinko sinut töihin vai sairauslomalle?

Psykopatologia kirjoitti:Palkkaisinko sinut töihin vai sairauslomalle?

Hyvä kysymys mietittäväksi, jos ja kun tällä foorumilla ihmetellään, että miksei tämä tai tuo ihminen ole töissä, vaan 'loisii veronmaksajien kustannuksella'.

Työnantajat pohtivat asioita juuri niin: tuleeko palkattavasta työntekijästä enemmän hyötyä kuin haittaa, ja kuinka kalliiksi hän mahtaa käydä työnantajalleen. Moniko työnantaja oikeasti huolisi työntekijän, jonka työkykyisyys on kyseenalainen, ja jonka työtehosta ei ole mitään takeita? Edes siivousfirmat (tai ehkä varsinkaan ne) eivät palkkaa riesakseen ihmisiä, joiden työkyky ja työteho eivät ole varmoja ja todistettavissa olevia asioita.

Työntekijän palkkaaminen sairauslomille on työnantajan kannalta luultavasti vähintään yhtä inhottavaa kuin äitiyslomalle palkkaaminen; ei sellaiseen sijoitukseen olla valmiita eikä halukkaita. Ymmärrettävistä syistä työnantajat haluavat pelata varman päälle: palkataan vain ihmisiä, jotka mahdollisimman suurella todennäköisyydellä ovat sataprosenttisen työkykyisiä ja työtehoisia mahdollisimman pitkään.

Mirri kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti:Palkkaisinko sinut töihin vai sairauslomalle?

Hyvä kysymys mietittäväksi, jos ja kun tällä foorumilla ihmetellään, että miksei tämä tai tuo ihminen ole töissä, vaan 'loisii veronmaksajien kustannuksella'.

Työnantajat pohtivat asioita juuri niin: tuleeko palkattavasta työntekijästä enemmän hyötyä kuin haittaa, ja kuinka kalliiksi hän mahtaa käydä työnantajalleen

Aivan, tästähän on ollut aiemminkin puhe. Minulla oli yksi hyvä työkokemus 2006 kun aloitin työkokeilussa yhdessä firmassa ja olin 2kk työkokeilussa siellä ja sitten jäin kesätyöksi ja vähän ylikin projektin keston mukaan. Olin alunperin puhunut että haluan työelämävalmennukseen sinne mutta sitten veinkin allekirjoitettavaksi paperin työkokeilusta. Pomo ei heti allekirjoittanut - sanoi että jos ei lakimiehenä olemista muuta opi niin ainakin olemaan allekirjoittamatta papereita sokkona! Selvittivät työkkäristä että se on sama kun työelämävalmennus mutta että minulla ei ole karenssin uhkaa. Seuraavassa haastattelussa pomo kysyi "Mutta sulla ei ole mitään terveysongelmia?" Mikrosekunnin pohdinnan jälkeen vastasin "Ei". Hassua että tuolloin helmikuussa kesätyöni mahdollisuus sinetöityi. Eivät olisi ottaneet riskillä terveysongelmaista vaativaan projektiin.

Se meni hyvin ja sain suunnilleen ainoan kiittävän työtodistuksen joka mulla on mutta olisi voinut mennä huonostikin. Riskillähän sitä aina mennään. Mutta tuntuu että jotkut haluavatkin että mt-ongelmaiset työllistetään palkattomiksi vessasiivoajiksi. Mt-ongelmaisena nuo ovat aina "Damn if you do - damn if you dont" -tilanteita.

Nyt METROt olivatkin oikein päin, mistä sanoin myyjällekin,
joka totesi, että se on vaikea juttu laittaa oikein päin.

Miksi lehden väärinpäin oleminen häiritsee niin kovin? Tiedätkö, oliko lehden hyllyyn laittanut vammainen henkilö?

Ei häiritse. "Jumala asuu yksityiskohdissa."

Pertti-honey, olen jo valmiiksi kuntoutustuella, joten saisin tienata jonkin verran sen päälle.
Sen sijaan työkykyni on vissiin aika olematon, kun oon elämäni aikana ollu töissä vain 2 viikkoa, ja molemmat kerrat psykoosin jälkeen. Kestän viikon töissä, ja sit pitääkin jo hakea sairauslomaa.
Niin, ja nyt on viimein vakavasti harkinnassa se pysyvä eläke.
Huomasin kyl, et vitsailit, mut mul on tapana vastata vakavasti.
Lehtien parissa olen kyl työskennelly paljon, ku tein vuodet 2007-2013 toimintakeskuksen lehteä (kirjoitin artikkeleita, tein oikolukua, taittoa ym.).
t. haller

Psykopatologia kirjoitti:Nyt METROt olivatkin oikein päin, mistä sanoin myyjällekin,
joka totesi, että se on vaikea juttu laittaa oikein päin.

Hä?

Myyjä varmaan aatteli, että siinä taas yksi pilkunnussija liikkeellä ja kehitteli jonkun vastauksen kun ei kehannut sanoa suoraan.

No ei. alepan myöjät ovat tuttujani, ja jokaisen kanssa on erilainen show.

Hauskin on filippiino, joka kyselee mm. että "mitä sedälle kuuluu?".

On tuo vanhusten yksinäisyys vakava ongelma...

tris kirjoitti:On tuo vanhusten yksinäisyys vakava ongelma...

Toisaalta suhde kauppaan olisi sama, vaikka olisin säännöllisessä virkatyössä.

Kyse on enemmän mentaliteetista ja uteliaisuudesta sekä ihmisten individuaalisesta
havainnoinnista (Aichhornin tyyliin) yms. Miksi tavallisesti epäpersoonallinen suhde ei
voisi olla persoonallisempi? (Sanotaan, että isoissa kaupungeissa ihmiset eivät tunne
tunne toisiaan.)

Esimerkiksi lyhyt puhelinkeskustelukin tuntemattoman kanssa voi olla persoonallinen
tai hauska yms.

miten tuollainen aloitellaan ( kaupassa)?

Vaikkapa huomauttamalla jostain seikasta myymälässä
tai sanomalla myyjälle jotain osuvaa hänestä.

Olenhan näitä esimerkkejä täällä tuonut esiin varsin usein.

13:53
Tärkeintä ei ole alku vaan loppu.

enpa keksi mitaan? kai mun pitaa hakea elamalle tarkoitus jostain muusta toiminnasta (kun viela keksisi mista).

Ehkäpä jaarittelu Alepan kassalla pidentää sitä?