Astronominen pustle

[Psykopatologia]

......... ..................................................................

<----------------------------------Kumpaan suuntaan pyrstötähti liikkuu?------------------------------------->

[Kahvi]

En pysty sanomaan.

[Psykopatologia]

on (Natural Geograhy, TV-kanava) satua sikäli, että pyrstötähdet saivat Newtonin ajattelemaan painovoiman luonnetta.
Nimittäin vuonna 1680 taivaalle ilmestyi komeetta ja sitten taas uusi komeetta vuonna 1681. Newton tuumaili, että
jos se onkin sama tähti! Sitten katsoi historiallisia nootteja ja ennusti ko. komeetan paluun ajankohdan, mitä jännättiin.
Ennustus osui oikeaan: myös komeetat kiertävät aurinkoa elliptisillä radoilla.

[Kahvi]

Putoavan omenan tarina

Isaac Newtonin uskotaan keksineen painovoimalain vuoden 1666 kesällä, kun hän näki omenan putoavan puusta, joka kasvoi hänen synnyinpaikallaan. Tälle tarinalle on olemassa historiallista todistusaineistoa.[33] Useat ensimmäiset Isaac Newtonin elämäkertojen kirjoittajat, kuten William Stukeley ja David Brewster, mainitsevat omenan vaikuttaneen Newtonin ajatuksiin painovoimasta. Tarinasta on olemassa eri versioita, jotka eroavat vain hieman toisistaan. Newton kertoi tarinan vasta myöhempinä elinvuosinaan neljälle läheiselle ystävälleen Catherine Bartonille, Martin Folkesille, John Conduittille ja William Stukeleylle. Vaikka tapahtumasta oli kulunut jo pitkän aikaa, ei ole syytä epäillä, etteikö Newton olisi muistanut sitä riittävän tarkasti. On kuitenkin ihmetelty, miksei hän kertonut asiasta aiemmin.[33]
...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaac_Newton

[Kahvi]

...

Itse asiassa koko painovoimateorian idea oli peräisin Hookelta. Hooke ja Newton olivat kirjeenvaihdossa, ja eräässä kirjeessä Hooke esittelee hypoteesin, jonka mukaan Aurinko vetää planeettoja puoleensa voimalla, joka on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Hooken mielestä tämä aiheutti planeettojen elliptisen radan. Newton mainitsee vastauksessaan, ettei ole koskaan kuullutkaan moisesta ajatuksesta. Pian hän kuitenkin alkoi työskennellä ongelman parissa, ja vähän ajan kuluttua hän pystyikin todistamaan, että elliptinen rata voi johtua Auringon vetovoimasta. Hän alkoi pitää Hookea kilpailijanaan muttei uskonut Hooken matemaattisten taitojen olevan kyllin hyvät, jotta hän pystyisi todistamaan hypoteesinsa. Newton ei halunnut kertoa löytämästään todistuksesta kenellekään, varsinkaan Hookelle. Samoihin aikoihin brittiläinen astronomi Edmond Halley aloitti vanhojen komeettoja koskevien merkintöjen tutkimisen, ja vuonna 1682 hän havaitsi kirkkaan komeetan. Halley kokosi keräämänsä tiedot, ja kun Newton kuuli niistä, hän pyysi niistä kopioita. Muutama vuosi myöhemmin Hooke väitti Halleylle, että hänellä oli todisteita hypoteesinsa tueksi. (Nykyään uskotaan, ettei hänellä todella ollut niitä.) Halley piti tätä haasteena. Pian hän kuitenkin ymmärsi, että tarvitsisi Newtonin apua, ja alkoi vierailla säännöllisesti Newtonin luona. Vierailujen aikana Newton esitteli todistuksensa sekä muita tutkimuksia. Halley ymmärsi todistuksen olevan todellinen kultakaivos ja vaati Newtonia julkaisemaan tulokset. Newton oli haluton, mutta Halley ei antanut periksi, ja lopulta Newton julkaisi ajatuksensa Principiassa.[25] Ennen Principia-teosta Newton julkaisi pääteoksensa esiteoksen nimeltä De motu, joka valmistui vuonna 1684.

...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaac_Newton

[Kahvi]

Omppu kojautti Newtonia 1666 ja sai aikaan älynväläyksen painovoimalaista. Halley hokasi taas 1682 kirkkaan komeetan, ja hänen havaintojensa pohjalta Newton pystyi julkaisemaan pelkkää mutua parempaa tietoa 1684.

[Kahvi]

Putsleen lisävinkkejä / vastaus?

[huu]

-

[Psykopatologia]

Tervetuloa taas, huu!

Noinhan se on. Jos komeetta rientää poispäin auringosta, se menee pylly edellä.

Linnut taas lentävät pääsääntöisesti nokkansa suuntaan.

[huu]

-

[Kahvi]

Valokuvasta ei käy ilmi kumpaan suuntaan komeetta liikkuu.

Pyrstö muodostuu Auringon lämmittäessä komeetan ("likaisen lumipallon") jäät (vesi- ja metaani-) sulaksi kaasumuotoon ja kuumentaessa koko kasan näkyväksi.

Pyrstö siis osoittaa aina Auringosta pois päin, joten komeetta voi olla tulossa Aurinkoon päin tai menossa pois päin.

Joo tiesin tuon, ja koitin kysellä lisävinkkiä putslen ratkaisemiseen niin, etten paljastaisi jippoa muille

[Kahvi]

Kun tuolla "Kahvilla" on pari haitallista korvamatoa tyrkyllä niin tungen jatkoksi hieman tieteenhistoriaa, jotta saatte ne pois:

...

Kiitoksia, paljon tuttua tuossa oli ja uuttakin tietoa tuli. Ympyrämuotoista rataa tungettiin tosiaan ihan väen väkisin planeettojen liikeradoiksi just tolla perusteella, että se on täydellinen muoto - eikä Jumala ikuna loisi mitään epätäydellistä. Kepleriltäkin otti aikansa tehdä aikaansa nähden aivan järkyttävän tarkat havainnot, että pystyi toteamaan ratojen olevan ellipsin muotoisia.

Aikanaan pöljät ei tajunnu, että ellipsi voi myös olla "täydellinen muoto". Olis riittäny vilkaisu kananmunaan ja todeta, että onpa sekin Jumalan luoma.

Newtonin ja Herr Doctorin kränää differentaalilaskennan keksimisestä en muista lukeneeni/kuulleeni. Voi olla kysymys selektiivisestä tiedonjanosta, astronomia ym kyllä kiinnostaa mutta differentiaalilaskenta ei. En ole edes varma, että olenko joskus koulussa laskenut sitä.

Enqvistin kirjan voisi kyllä lukaista. Herra lienee (lähes) ihan yhtä kansantajuinen kirjoittaja kuin maestro Esko Valtaoja.

[Psykopatologia]

Minulla on tuo Penrose (2005) - kuten tietysti teillä muillakin
- mutta en ole sisäistänyt sitä. - xxviii + 1099 p.

[huu]

-

[Kahvi]

Enqvistin kirjan voisi kyllä lukaista. Herra lienee (lähes) ihan yhtä kansantajuinen kirjoittaja kuin maestro Esko Valtaoja.

Tämän kirjan suhteen ei tosin kansantajuistamisesta ole kysymys: kirja on ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoille, vaikkakin tekijä väittää kirjan pureksinnan onnistuvan myös lukiolaisilta. No mikä ettei, kun differentiaaligeometriaan ei tukeuduta.

Pitää tutustua, uskoisin ajukoppani vieläkin selviävän lukiotasoisesta materiaalista.

[Kahvi]

Minulla on tuo Penrose (2005) - kuten tietysti teillä muillakin
- mutta en ole sisäistänyt sitä. - xxviii + 1099 p.

No tunnustan olevan moukka kun minulla ei ole tuota hyllyssäni, enkä ole edes lukenut sitä.

Stephen Hawkingsin "Ajan lyhyt historia" on kyllä luettu. Vaikka on meille moukille tarkoitettu, niin kyllä siinä oli muutama kohta, jota joutui ihan tosissaan pureksimaan.

[Kahvi]

Mr. huu taisi todeta jotain sellaista, että Newton esitti jatkuvuuden lakinsa ratkaisuna sille, miksi planeetat kiertävät huimaa vauhtia radoillaan: Jumala oli tönäissyt ne liikkeelle.

Tuon ajan tieteessä tuntuu Jumala olevan useinkin esillä hyvinkin tieteellisissä kirjoituksissa. Joskus tietenkin Jumalalla selitettiin asioita, joita ei muuten osattu selittää. Mutta uskon, että fiksuimmat (kuten Newton) osasivat esittää asiansa kirkolllispoliittisesti korrektilla tavalla: kirkon asema oli tuolloin hyvinkin huomattava ja jotta pääsisi hyväksyttyyn asemaan, piti tietysti Jumala laittaa juttuihin mukaan.

[huu]

Mr. huu taisi todeta jotain sellaista, että Newton esitti jatkuvuuden lakinsa ratkaisuna sille, miksi planeetat kiertävät huimaa vauhtia radoillaan: Jumala oli tönäissyt ne liikkeelle.

Tuon ajan tieteessä tuntuu Jumala olevan useinkin esillä hyvinkin tieteellisissä kirjoituksissa. Joskus tietenkin Jumalalla selitettiin asioita, joita ei muuten osattu selittää. Mutta uskon, että fiksuimmat (kuten Newton) osasivat esittää asiansa kirkolllispoliittisesti korrektilla tavalla: kirkon asema oli tuolloin hyvinkin huomattava ja jotta pääsisi hyväksyttyyn asemaan, piti tietysti Jumala laittaa juttuihin mukaan.

Tämähän on pitkiä tekstejäni, joten minulla on se tallella. En väittänyt Newtonin esittäneen Jumalan tönäisyä, vaan "Tämä selvitti Brahen liikuntatieteellisen ongelman: Jumala oli tietysti tönäissyt systeemin käyntiin ennen lepotaukoaan."

Keskustelua liikkeen syntymisestä käytiin aikanaan laajalti ja tämä oli oma tölväisyni asiasta, joka siis jarrutti Tycho Brahen ymmärrystä.

Tychon mielestä, kun Maa oli sen verran jämäkkä kappale, että se todennäköisesti ei liikkunut ollenkaan, vaan ne muut. Newtonin jatkuvuuden laki kertoi, että kun massa liikkuu, niin sitten se liikkuu edelleen ellei joku voima poikkeuta sitä. Siis jatkuvuus oli osoitettu ja liike ei tarvinnut enkelikööriä palloa jatkuvasti työntämään ja taas alkuperäinen liike oli saatu aikaan jo luomisessa.

Newtonin omia ajatuksia ei ole kaiveltu niin kuin luulisi hänen merkityksensä huomioonottaen, vaan esimerkiksi ystäväni, joka opettaa kosmologiaa eräässä yliopistossa, oli nähnyt Cambridgen kirjastossa vielä 1970-luvulla narulla sidotun nipun Newtonin kirjeitä, joita ei oltu viitsitty kolmeen sataan vuoteen tutkia.

Newtonhan ei selitä Principiassa mitään, vaan ainoastaan toteaa: näin on. Tästä häntä kovasti kritisoitiin: lukijat halusivat tietää painovoiman syyn.

Newton oli uskomattoman älykäs ihminen, joka älysi myös sen, mistä juttu klaffaa. Tämä klaffauksen pureksinnan tulos oli vuonna 1704 julkaistu teos Optics.

Albertin ratkaisu olikin sitten aivan muuta: painovoimaa ei ole! Massa vain käyristää neliulotteisen avaruuden.

[Kahvi]

Mr. huu taisi todeta jotain sellaista, että Newton esitti jatkuvuuden lakinsa ratkaisuna sille, miksi planeetat kiertävät huimaa vauhtia radoillaan: Jumala oli tönäissyt ne liikkeelle.

Tuon ajan tieteessä tuntuu Jumala olevan useinkin esillä hyvinkin tieteellisissä kirjoituksissa. Joskus tietenkin Jumalalla selitettiin asioita, joita ei muuten osattu selittää. Mutta uskon, että fiksuimmat (kuten Newton) osasivat esittää asiansa kirkolllispoliittisesti korrektilla tavalla: kirkon asema oli tuolloin hyvinkin huomattava ja jotta pääsisi hyväksyttyyn asemaan, piti tietysti Jumala laittaa juttuihin mukaan.

Tämähän on pitkiä tekstejäni, joten minulla on se tallella. En väittänyt Newtonin esittäneen Jumalan tönäisyä, vaan "Tämä selvitti Brahen liikuntatieteellisen ongelman: Jumala oli tietysti tönäissyt systeemin käyntiin ennen lepotaukoaan."

Joo noin olikin. Ajatus vaan lähti minulla pohtimaan (taas) tuota, että miksi se Jumala aina noissa tuon ajan tieteellisissä jutuissa on sitkeästi mukana. Vahvasti veikkaan, että kysymys oli kirkollispoliittisesti korrektista tavasta ilmaista asia - Galileo Galilei taisi toimia tässä hyvänä varoittavana esimerkkinä.

[Kahvi]

Newtonhan ei selitä Principiassa mitään, vaan ainoastaan toteaa: näin on. Tästä häntä kovasti kritisoitiin: lukijat halusivat tietää painovoiman syyn.

Vissiin vieläkin tiede yrittää selvittää tuskaisesti painovoiman syyn. Melko varmoja taidetaan olla siitä, että Higgsin hiukkasen takia kappaleilla on massa, mutta miten pirussa se painovoima vaikuttaa valoa nopeamminkin tässä maailmankaikkeudessa?

Albertin ratkaisukin "kusee": miksi massa käyristää neliuloitteisen aika-avaruuden?

22:37 quote-edit