Psykopatologia.munfoorumi.com

PP mitä tarkoittaa sellainen diagnoosi kuin F32.2 Vaikea-asteinen masennustila vaikean persoonallisuushäiriön piirtein tuossa kohdassa vaikean persoonallisuushäiriön piirtein? Sanotaanko tuo diagnoosi numero aina noin vai onko tuo joku lisäys?

"Pinja"
PP mitä tarkoittaa sellainen diagnoosi kuin F32.2 Vaikea-asteinen masennustila vaikean persoonallisuushäiriön piirtein tuossa kohdassa vaikean persoonallisuushäiriön piirtein? Sanotaanko tuo diagnoosi numero aina noin vai onko tuo joku lisäys?

F32.2 VAIKEA-ASTEINEN MASENNUSTILA ILMAN PSYKOOTTISIA OIREITA

Mukaan lukien
Agitoituneen masennuksen yksittäinen jakso ilman psykoottisia oireita
Vaikean masennuksen yksittäinen jakso ilman psykoottisia oireita
Vitaalisen masennuksen yksittäinen jakso ilman psykoottisia oireita

Huom.
Vaikea-asteisessa masennustilassa esiintyy kaikki kolme keskeistä masennusjakson oiretta ja niiden lisäksi neljä
muuta oiretta, joista osa on vakavia. Mikäli ilmenee merkittävää psykomotorista kiihtyneisyyttä tai hidastuneisuutta,
voi potilaan olla vaikea kuvata oireita yksityiskohtaisesti. Tällaisissa tapauksissa masennusjakso voidaan arvioida
vaikea-asteiseksi. Vaikea-asteinen masennustila aiheuttaa huomattavaa tuskaisuutta, levottomuutta tai psykomoto
(- -)

Diagnostiset kriteerit

Häiriö täyttää masennusjakson diagnostiset kriteerit (F32).
B. Kohdassa F 32.0, kriteerissä B mainituista oireista kaikki esiintyvät samanaikaisesti.
C. Kohdassa F32.0, kriteerissä C mainituista oireista esiintyy niin monta, että oireita on yhteensä vähintään kahdeksan.
D. Ei todeta aistiharhoja, harhaluuloja tai stuportilaa.

Toim. huom. Kohdassa C WHO:n teokset ovat ristiriidassa. Diagnostiset kriteerit edellyttävät kahdeksaa oiretta ja
kliiniset ohjeet seitsemää.

Psykiatrian luokituskäsikirja (2012) http://www.julkari.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1
(s. 149 - 150)

Numeromerkintä on kuten kuuluu.

"vaikean persoonallisuushäiriön piirtein"
Diagnosoija on merkinnyt määrittämättömän persoonallisuushäiriön masennuksen yhteyteen.
Toinen mahdollisuus olisi merkitä toinen diagnoosi erikseen.

Miten voi olla määrittämätön, koska täytyyhän se osata määrittää, että kyseessä on jokin tietty persoonallisuushäiriö, jos sitä edes epäillään? Tiedätkö mitkä kaikki persoonallisuushäiriöt voidaan määrittää tuon F32.2 kanssa, kaikkiko? Onko tuo yhteyteen määrittäminen uusi juttu vai milloin se on tullut kuvioihin?

Pinja kirjoitti:Miten voi olla määrittämätön, koska täytyyhän se osata määrittää, että kyseessä on jokin tietty persoonallisuushäiriö,
jos sitä edes epäillään? Tiedätkö mitkä kaikki persoonallisuushäiriöt voidaan määrittää tuon F32.2 kanssa, kaikkiko?
Onko tuo yhteyteen määrittäminen uusi juttu vai milloin se on tullut kuvioihin?

Määrittämätön voi tarkoittaa, että kliinikko on epävarma tai että kysymys on työn alla.

Ei ole määritetty mitään "kanssa" vaan vain tietyssä yhteydessä.

Johdonmukaisinta olisi laittaa persoonallisuushäiriöstä oma, itsenäinen diagnoosi.

Psykopatologia kirjoitti: Johdonmukaisinta olisi laittaa persoonallisuushäiriöstä oma, itsenäinen diagnoosi.

Olisi ainakin potilaan kannalta selkeintä. Yhdistämisestä tuli sellainen kuva, että persoonallisuushäiriö liittyy masennukseen.

Pinja kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti: Johdonmukaisinta olisi laittaa persoonallisuushäiriöstä oma, itsenäinen diagnoosi.

Olisi ainakin potilaan kannalta selkeintä. Yhdistämisestä tuli sellainen kuva, että persoonallisuushäiriö liittyy masennukseen.

Niinhän se usein liittyykin. Tai toisin päin: depressio liittyy persoonallisuushäiriöön.

Asian voisi nähdä niinkin, ettei diagnoosin tehnyt lääkäri ainakaan toistaiseksi halua diagnosoinnissa painottaa persoonallisuushäiriötä, vaan depressiota; vakava masennus on hoitamisen kannalta tärkein ja merkittävin asia.
Miksi haluaisit saada erikseen persoonallisuushäiriödiagnoosin, jota lääkäri ei halunnut asettaa sinulle? Minusta diagnosoija on saattanut toimia viisaasti siinä, ettei ole asettanut persoonallisuushäiriödiagnoosia erikseen; hän ei ole halunnut korostaa persoonallisuushäiriöisyyden olemassaoloa, vaikka sen mainitseminen onkin ollut tärkeää. Tuodakseen asian esille hän on sisällyttänyt sen masennusdiagnoosiin. Mielestäni ihan hyvä idea tehdä niin.

Kyseessä on vaikea-asteinen masennus (ei vakava).

PP nimetäänkö psykiatriassa sairaus ilman lääkitystä vai mikä sairaus on lääkityksen kanssa? Voi olla esim. Vaikea masennus ilman lääkitystä, mutta lääkityksen kanssa ei masennusta lainkaan. Saako tämä potilas siis diagnoosin vaikea masennus, vaikka lääkityksen avuin on terve?

Psykopatologia kirjoitti:Kyseessä on vaikea-asteinen masennus (ei vakava).

Toivottavasti et tarkoita, ettei vaikea-asteinen masennus ole vakava masennus. Maallikkona pidän vaikeaa masennusta erittäin vakavana, joten enköhän voi myös sanoa sitä vakavaksi masennukseksi. Myös ammattilaiset puhuvat vakavasta masennuksesta tarkoittaessaan esim. vaikeaa masennusta vakavana sairautena, ei diagnoosina.

vakava masennus on hoitamisen kannalta tärkein ja merkittävin asia.

Olisi ehkä ollut selvempää kirjoittaa näin: vaikea masennus vakavana sairautena on hoitamisen kannalta tärkein ja merkittävin asia.

Voiko olla niin, että masennusjakson aikana ihminen täyttää jonkin persoonallisuushäiriön kriteerit, mutta ei muulloin?

Rane kirjoitti:Voiko olla niin, että masennusjakson aikana ihminen täyttää jonkin persoonallisuushäiriön kriteerit,
mutta ei muulloin?

Ei ainakaan pitäisi olla.

Mirri kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti:Kyseessä on vaikea-asteinen masennus (ei vakava).

Toivottavasti et tarkoita, ettei vaikea-asteinen masennus ole vakava masennus. Maallikkona pidän vaikeaa masennusta erittäin vakavana, joten enköhän voi myös sanoa sitä vakavaksi masennukseksi. Myös ammattilaiset puhuvat vakavasta masennuksesta tarkoittaessaan esim. vaikeaa masennusta vakavana sairautena, ei diagnoosina.

vakava masennus on hoitamisen kannalta tärkein ja merkittävin asia.

Olisi ehkä ollut selvempää kirjoittaa näin: vaikea masennus vakavana sairautena on hoitamisen kannalta tärkein ja merkittävin asia.

DSM-III-R:n (1987) major depression suomennettiin (1986) Tautiluokitus 1987:ään nimellä "vakava masennus",
joka oli kokoomatermi, joka sisälsi myös masennustilan tai toistuvan masennuksen - ICD-10:n termi - lievät muodot.

ICD-10:ssä (1992 [Suomessa 1996]) ei ole diagnoosia vakava masennus, jota ammattilaiset saattavat käyttää
epäselvästi myös silloin, kun kyseessä on keskivaikea masennus.

Pinja kirjoitti:PP nimetäänkö psykiatriassa sairaus ilman lääkitystä vai mikä sairaus on lääkityksen kanssa?
Voi olla esim. Vaikea masennus ilman lääkitystä, mutta lääkityksen kanssa ei masennusta lainkaan.
Saako tämä potilas siis diagnoosin vaikea masennus, vaikka lääkityksen avuin on terve?

Jännä, että olet huomannut ko. problemaattisen asian. Kysymys on mutkikas mm. siksi,
että useimmissa häiriöissä ei koodata vaikeusastetta e r i k s e e n.

Esimerkiksi sch diagnosoidaan, vaikka se olisi lääkityksen vuoksi suhteellisen epäaktiivinen.

Esimerkiksi depressiossa tendenssi on koodata senhetkisen tilan mukaan. Jos vaikea masennus
on lääkityksellä yms. korjautunut keskivaikeaksi, koodataan keskivaikea. (Dg voi kuitenkin
laahata jäljessä, ja papereihin voi jäädä vaikea.) Käytännöt eivät kuitenkaan ole vakiintuneita.

Jos käyttää mielenterveyslääkitystä, se on merkki muille, että toi on sairas, kun joutuu käyttämään lääkitystä. Vaikka on lääkityksen turvin täysin terve, on kuitenkin toisten mielestä sairas ja mielenterveysongelmainen.

Onko sairauksiensa hoitoon lääkkeitä tarvitseva ihminen terve? Sama kysymys tietysti somaattisella puolella; on paljon sairauksia, jotka eivät parane, ja niiden lääkehoidot ovat elinikäisiä. Ihminen voi jopa kuolla jättäessään sairauksiensa hoitamiseen tarkoitetut lääkkeet pois.

Kyllä minä olen terve vaikka joudun syömään somaattisiin sairauksiin koko ikäni lääkkeitä. En edes haaveile jättäväni lääkkeet pois.
Miksi ihmisille pitää mt-sairaan tai lääkityksen avulla mt-terveen edes kertoa, että syö lääkkeitä?
En minäkään kulje kylillä kertomassa sairauksistani. Jos on tarvetta kertoa kaikille, että on hullu, eikä ehkä olekaan terve vaan luuloterve.

joku kirjoitti:Kyllä minä olen terve vaikka joudun syömään somaattisiin sairauksiin koko ikäni lääkkeitä. En edes haaveile jättäväni lääkkeet pois.
Miksi ihmisille pitää mt-sairaan tai lääkityksen avulla mt-terveen edes kertoa, että syö lääkkeitä?
En minäkään kulje kylillä kertomassa sairauksistani. Jos on tarvetta kertoa kaikille, että on hullu, eikä ehkä olekaan terve vaan luuloterve.

Kyllä noinkin.
Mutta niinkin on, että niin somaattisella kuin psykiatrisellakin puolella joidenkin sairauksien kohdalla olisi parempi, jos ympärillä olevat ihmiset tietäisivät mistä on kysymys. Riippuu tietysti sairauksien vakavuudesta.

Ihminen voi kulkea nitropurkki taskussa, ja olla omasta mielestään 'terve'. Eikä hänen toki tarvitse kenellekään kertoa lääkepurkistaan, ellei itse halua. Joskus kuitenkin voi olla oikein hyvä, että joku tietäisi etsiskellä nitroja hänen taskustaan...
Mielestäni psykiatrisissa sairauksissa on sama juttu; ihminen on 'terve' lääkityksensä varassa, mutta elämä erilaisine tilanteineen on kovin muuttuvainen. Voisi olla hyödyllistä, että ympärillä olevat ihmiset tietäisivät vakavista psykiatrisista sairauksista ja lääkehoidon tarpeesta. Silloin pystyttäisiin nopeasti huomaamaan sekin, että psykiatrista sairautta sairastava ihminen voi huonosti, ja voitaisiin hankkia apua ajoissa.

Voihan ihmisellä olla mukanaan vaikkapa rauhoittava lääkeannos hätätiloja varten siinä kuin jollakin toisella nitrot, muttei kukaan hoksaa etsiä niitä kriittisellä hetkellä, kun ei tiedetä asiasta mitään.

No mutta kaikkihan ovat terveitä. Ympäristö on sairas tai muuten hankala
(korkeita kynnyksiä ym.).