Psykopatologia.munfoorumi.com

Isoäidin omenapiiras valmistui juuri, ja hampaissa alavasemmalla "nelos-vitos" -pinnalla juilii. Pitäisi kuitenkin mennä maistamaan jäätelön kera. Pipareita on popsittu muutaman päivän ajan muutama kpl per päivä. Yhden joulutortunkin olen jo maistellut.

Oletteko jo testanneet kauden leivonnaiset?

En muita kuin joulutortun. Olen suolainen ihminen, enkä siis juurikaan muun makean perään, paitsi suklaan.

Syöty yksi pipari ja juotu pieni muki glögiä pikkujouluissa.

Olen syönyt joulutorttuja, itse en ole vielä ehtinyt leipoa.

Minä ostin pakastimeen 1 kg tavallisia torttutaikinalevyjä ja pussillisen kuivattuja luumuja. Rupean leipomaan, kunhan tulee vieraita. Helppoa se on valmiista taikinalevyistä. Yksi ystäväni tekee voilehtitaikinankin itse, kaulitsee ja kääntelee.

Minäkin teen itse rahkavoitaikinan mutta parasta ovat sokerittomata kampanisut.

Pipareita olen leiponut ja kuivakakun sekä omenakakun
mutta kuivakakku ja omenakakku syötiin aika nopsaan.
Rakastan omenakakkua.

Toivon, että tänäkin jouluna jaksaisin rakentaa joulun. Leipoa Lucian pullia, keittää puuroa, koristella kuusen ja pistellä klementtiineihin neilikoita ripustettavaksi punaisin rusetein. Joulu tulee tuoksuista.

Syöty yksi joulutorttu pikkujouluissa.

Jos ihantotta puhutaan, en pidä joulutortuista lainkaan. Ne eivät kuulu suosikkileivonnaisiini. Pulla sen sijaan maistuu. Ja jouluna pullataikinaan laitetaan rusinoita ja, jos on, niin sahramia.

Minä taas tykkään joulutortuista ihan liikaakin. Voisin syödä niitä miten paljon vain.

Rane ollaan samaa maata.

Kaupan pipareita on nyt kotona.

Joululeivonnaisista herkullisia ovat myös erilaiset kuivakakut. Ennen meillä oli tapana leipoa mitä erilaisimpia hedelmäkakkuja, joita oli joulupöydässä tarjolla useampaa sorttia. Nykyisin kakkujen leipominen on jäänyt vähemmälle. Jouluisen kakusta tekevät mausteiden aromit.

Lapsuuden jouluihin kuuluivat monenlaiset joululeivonnaiset.
Äiti leipoi ainakin kolmea lajia joulupikkuleipiä ja lisäksi tietysti oikeita pipareita.
Pullaa meillä leivottiin joka viikko, useimmiten korvapuusteja, mutta jouluksi ilman muuta kunnon pitkoja.
Ai niin ja pullapoikia rusinasilmineen, -suineen ja -napoineen.
Joulutortut, puolikuun malliset, tavallisesta voitaikinasta ja luumuhillosta tehdyt, kuuluivat myös jouluun.

Minä en leivo mitään. Syyllisyys vaivaa. Onneksi en ole opettanut lapsia siihen, että leipoisin.
Syyllisyys olisi varmasti vielä suurempi. Joskus olen pyytänyt veljeäni leipomaan meille (lue: minulle)
joulukranssin. Tavalliset pullataikinasta tehdyt leivonnaiset ovat suosikkejani.
Pidän myös kovasti piparkakkutaikinasta, mutta paistetuista pipareista en välitä. Liian ohuita
ja palavat helposti. Olen tehnyt piparkakkutaikinan muutamana jouluna ja yhtenä vuonna
yritin rakentaa myös piparkakkutalon. Yritys päättyi sokerin palamiseen kiinni paistinpannuun.
Taisin saada tulikuumaa sokeria myös käsilleni...

Niin, suutari pysyköön lestissään.

Leivoin tänään Hanna-tädin kakkuja. Eivät pitäneet. Olivat kuulemma jauhoisia.

Perheenäitinä leivoin jouluksi pipareita, joulutorttuja, kanelipullaa, maustekakkua... Lisäksi jotakin suolaista, kuten pasteijoita ja hiivataikinaan tehtyjä piiraita.

Luojan kiitos, en ole enää perheenäiti! Tulee hiki pelkästä ajatuksesta, kun muistelen vuosien takaisia joululeipomuksiani. Mutta koska en enää leivo, en saa mieleisiäni joulutorttuja ja pipareita. Joulutortut tein rahka-voitaikinaan; maistuvat paljon paremmilta kuin muut. Piparinikin olivat parempia kuin kaupasta ostetut; resepti oli vanhasta keittokirjasta.
Tylsän makuisista kaupan joulutortuista olen luopunut, pipareista Töysäläinen muistuttaa eniten omatekoista, joten niitä rakastan.

Mun äiti leipoi kerran niin kivikovia Hanna-tädin kakkuja
että vain meidän kultainen noutajamme suostui niitä syömään.
Voi sitä kaluamista.

Siskojen kanssa heiteltiin niitä seinään.

Hannatädinkakkuihin laitetaan hapanta kermaa. Haisevat pahalle, mutta maistuvat oikeaoppisesti valmistettuna erittäin hyviltä. Nykyisin kovin harva vaivautuu kokeilemaan vanhoja reseptejä.

Joululeivonnaisista erääseen aikaan suosituin meillä oli Stollen, saksalainen joulupulla. Leivoin sitä usein itsekin. Aika tukevatekoinen leivonnainen, johon tulee paljon rusinoita, korintteja, sukaattia, kumkvattia, siis hillottua appelsiinin kuorta ja voita tietenkin.

Yksi, mikä on liittynyt jouluun EU:n myötä, on Panettone, italialainen joulukakku. En osaa sitä leipoa, enkä koskaan ole nähnyt yhtään Panettone-reseptiä. Onko se jokin italialaisten isoäitien tarkasti varjelema salaisuus vai täysin teollinen tuote? Monena viime vuonna se on ilmestynyt joulupöytäämme.