Sivu 1/1

Yrjö Jylhän runoja; Kaivo, Viimeinen virsi, Äiti ja poika.

ViestiLähetetty: 23.11.2013 15:26
Kirjoittaja Pinja
Yrjö Jylhä Kaivo: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/y ... edia=33659 (Lausujana Yrjö Jyrinkoski) 2:38


Viimeinen virsi
Aiheen tähän järkyttävään kuvaukseen Jylhä sai tapauksesta, jossa rintamavastuu vaihdon jälkeen korsun katto yllättävästi petti tykistötulessa. Tällöin hänen ystävänsä menehtyi monen muun mukana. Tapaus jäi painamaan Jylhän mieltä ja tunne purkautui runomuodossa ja huipentuen sen viimeisessä säkeessä:

"Allamme aukee hauta,
yllämme salama lyö.
Mestari, auta, auta! -
Katto sortuu, on yö".


Äiti ja poika
Jylhään oli tehnyt syvän vaikutuksen eräs todellinen tapaus jossa yksinhuoltajaäiti oli jo menettänyt kolmesta pojastaan kaksi kaatuneina, ja nyt oli viimeinen lähdössä rintamalle. Runo on kaunis kertomus äidin ja pojan vuoropuhelusta jonka aiheena ovat isänmaanrakkaus, inhimillisyys, veljeys, ystävyys, velvollisuus ja rohkeus.

"Olen elänyt täydesti, rohkeasti,
olen päättänyt seurata loppuun asti
sitä uskoa, jonka sinulta sain
ja josta maalleni vastaan vain".