Psykopatologia.munfoorumi.com

Harrastatteko kokkausta kaverien kanssa? Välillä pidämme kaverien kesken kokkauspäivää: pistetään ruokakustannuksen niin moneen osaan, kun on osallistujia. Tehdään monenlaista ruokaa, ei kuitenkaan hirveän monimutkaisia -välillä vaikka ihan vaan ranskalaisia ja tonnikalaa. On kiva syödä porukalla ja samassa pöydässä, se ei ollut kotona käytäntönä. Ihan siksikin se oli poissa käytännöstä, koska jos vanhempani olivat samassa pöydässä he alkoivat riidellä siinä ja meni ruokarauha. Sen takia isä istui yksin pöydässä silloin ja myös minä en ollut siinä hänen seuranaan sillä hän sai minunkin kanssa riitaa aikaiseksi: ruokapöydässä olisi pitänyt olla ihan hiljaa. Muut söi aikaisemmin tai myöhemmin. Tai muualla. Siksi tykkäsin istua koulun ruokalassakin yksin, en muun luokan seurassa. Paitsi ala-asteella pakosta. Toisaalta, jos ei mene koulun ruokalassa muun luokan kanssa samaan pöytään seuraa siitä se, että ei kaverustukaan. Silloin kun tämä nykyisin keskeytyksellä oleva kouluni alkoi niin en mennyt heidän kanssaan ruokalaan syömään samaan aikaan, mutta lopulta se aiheutti sen, että muut kaverustuivat siinä ja alkoivat kulkea porukoissa. Ja jäin yksin välkälläkin. Onko teillä ollut tapana syödä perheen kanssa samassa pöydässä?

Oli taas ihana kokkauspäivä kaverin kanssa. Keitettiin perunat ja syötiin koipipalan kanssa ja sille oli kastikkeena sipuli-yrittikastike ja salaattina cashewpähkinäsalaatti. Jälkkäriksi hunajamelonia. Hyvää oli. Helppoa ja hyvää. Ihana kaveri minulla.