Vertaistukea vai vittuilua?

[Psykopatologia]

Klo 20.17
Myllykankaan puolustustusta ei ole edes haettu Wikipediasta (näin ymmärrän).

Juu, ei ole. Hän tuskin tarvitsee minua puolustajakseen...
Wikipedia mielestäni kertoi lyhyesti ja ytimekkäästi, että kenen näkemykset Kyllästyneen arvioinnin kohteena olivat; Kyllästynyt sentään kohdisti arviointinsa nimeltä mainittuun henkilöön.

Taas sinä väität minusta perättömiä! En ole puhunut Myllykankaasta henkilönä vaan hänen kirjoitustensa laadusta.

Voisit Mirri jo lopettaa omien luulojesi työntämisen minun sanomisikseni.

Missä? Kuinka? Milloin?

Ymmärtääkseni olet puhunut vain kirjasta M. & Räsänen, jota ei ole edes lukenut.

[Mirri]

Artikkeli on ainakin siltä osin mitä Mirri lainasi aivan loistava, mutta minusta vaikuttaa siltä että hän otti se aivan väärään käyttötarkoitukseen.

Mikä siinä on loistavaa; valheita ynnä hevonpaskaa?

Kyllästynyt, on tullut selväksi, että Myllykangas ei ole sinun mielestäsi riittävän pätevä omalla alallaan. Minä vain en oikein ole varma, että mahdatko käsittää millä alalla hän vaikuttaa. En tiedä sinä mahdat verrata sanoessasi kyseistä artikkelia valheelliseksi ja hevonpaskaksi.

Kerro sinä mihin verrattuna artikkelissa on valheita ja hevonpaskaa.

(Joo, ilmaisin itseäni epäselvästi; tarkoitin siis, että olet arvioinut nimeltä mainitun henkilön kirjoittamaa artikkelia, et ollenkaan artikkelin kirjoittajaa.)

[Psykopatologia]

Artikkeli on ainakin siltä osin mitä Mirri lainasi aivan loistava, mutta minusta vaikuttaa siltä että hän otti se aivan väärään käyttötarkoitukseen.

.
Missä tuossa on artikkeli, sekopäät?

[Mirri]

Artikkeli on ainakin siltä osin mitä Mirri lainasi aivan loistava, mutta minusta vaikuttaa siltä että hän otti se aivan väärään käyttötarkoitukseen.

.
Missä tuossa on artikkeli, sekopäät?

Mitähän sinä olet klikannut?

Artikkeli on täällä:
http://www.kantti.net/sarjat/terveyssos ... ikkelit/a1

Ja tässä se sitaatti, jonka minä lainasin, ja jossa Kyllästynyt näkee valhetta ja paskaa, kun ei tajua, ettei kyseessä ole lääketieteilijän kirjoittama lääketieteellinen artikkeli:

Julma visio: geenit kuriin ja vammaiset pois

Tiede lupaa varustaa ihmiset entistä paremmilla kyvyillä ja ominaisuuksilla, poistaa sairaudet ja kukistaa lopulta kuoleman. Paratiisin sijaan tieteellis-teknologisen kehityksen varjot tummuvat. Usko tieteen siunauksellisuuteen alkaa hiipua tiedeutopioiden vesittyessä. Tieteen hyödytkin uhkaavat peittyä mustaan mönjään. Von Wrightin mukaan teollinen teknologia jatkaa riehakasta tanssiaan kohti tulevaisuuttaan eli tuhoaan.

Geeniteknologia on kipuamassa lääketieteen lippulaivaksi. Sitä voidaan käyttää hyvään - sairauksien parantamiseen - ja pahaan - ihmisrodun jalostamiseen tai sodan palvelukseen. Sitä käytetään kumpaankin.

Tekninen kehitys on itsetarkoitus ja etiikan perusta. Tiede ei ole loihtinut eettistä ja moraalista kasvua, vaikka Einsteinkin korosti, että moraali on tietoa tärkeämpää. Etukäteen ei pohdita, onko jokin hyvää vai pahaa. Teknisesti mahdollinen tehdään seurauksista välittämättä. Raha sanelee tieteessäkin arvot.

Natsien kolkko rotuoppi kummitteli pitkään monien mielessä. Niinpä rodunjalostus oli ruma sana, jonka lausumista ääneen ujosteltiin. Nyt fyysikko Stephen Hawking sanoo suoraan, että geeniteknologian avulla parannellaan kohta ihmistä, "halusimmepa tai emme". Monen tiedemiehen sormet syyhyävät päästä parantelemaan rotuaan. Kansalta ei kysytä, mitä se haluaa. Huipputiedemiehet eristäytyvät norsunluutorninsa yksinäisyyteen. Tieteen ja teknologian kysymyksiä hallitsee enää pieni elitistinen joukko tutkijoita.

Erityisesti sikiöseulonnat taloudellisin perustein nostavat uuteen kukoistukseen rodunjalostuksen, tuottamattoman ja epätäydellisen elämän karsimisen. Täydellisyyttä tavoitellaan steriilisti, ilman kaasukammioita ja polttouuneja. Rotuhygienia verhoutuu kärsimyksen vähentämisen, terveyden, onnellisuuden ja säästöjen valkeaan valekaapuun. Lääketieteen tehtävänä on geneettinen vallankäyttö, vääränlaisten, sairaiden eliminointi. Geneettisestä onnenkaupasta siirrytään geneettiseen huolenpitoon (Beck 1990). Nainen odottaa oikeasti lasta vasta sitten, kun testeissä varmistuu, että lapsi on saamisen arvoinen. Alkuraskaus on tiivistä laaduntarkkailua. Ihmislajin harppoessa kohti täydellisyyttä terveys muuttuu vajaa-arvoisten kuolemantuomioksi.

Terveyden nimissä valvotaan lisääntymistä (Hemminki 1993). Kun terveydenhuoltomenot paisuvat, kasvaa painostus vanhempia kohtaan, etteivät he synnyttäisi sairasta lasta, joka aiheuttaa huomattavia kustannuksia terveydenhuollolle. Tamperelainen ylilääkäri laskeskeli, että Downin oireyhtymää sairastavan ihmisen elämä aiheuttaa lähes parin miljoonan markan lisätaakan veronmaksajille. Raha on johtava terveyskonsultti. Ihmisten hinnoittelu on ihmisarvoa alentavaa. Jos kustannusvaikutukset määräävät elämän arvon, seurauksena on moraalin, oikean ja väärän lopullinen hämärtyminen.

Jotkut palkitut tiedemiehet ovat esittäneet, että vastasyntyneen annettaisiin elää vain, jos hänellä ei todeta geneettistä sairautta. On kuolemansynti synnyttää tietoisesti vammainen lapsi. Pidä Suomi siistinä, hanki valikoiva abortti!

Vammaisuus ei enää ole huonoa tuuria, vaan virheellinen syntymä, johon vanhemmat ovat syyllistyneet jättämällä väliin viallisten geenien tunnistamisen. Jos vanhemmat tietoisesti ottavat riskin vammaisen lapsen syntymästä ja haluavat pitää hänet, yhteiskunta voi livetä huoltovastuustaan. Vammaiset testaavat yhteiskunnan solidaarisuutta. Katoaako se, jos avun ja hoidon tarpeen taustalla ei ole onneton sattuma vaan tietoinen valinta?

Geneettisistä sairauksista puhuminen edistää rotuhygieniaa, jopa pakottaa sen käyttöön. Kun perinnöllisten sairauksien ennalta ehkäisy on keksitty, olisi epäeettistä estää sen käyttäminen. Pahimmissa kauhukuvissa vammaisia, haitallisia lapsia ohjataan varaosiksi elintenluovutukseen. Kehitysvammaisia ja mielisairaita kun ei tohdita enää säteilyttää ja hyödyntää muutoin tieteessä koe-eläiminä. Kun geeniteknologia karsii heikkoudet, onko tulevaisuuden yhteiskunnassa vain superyksilöitä? Tehtaillaanko pelkästään poikalapsia, joilla on vain vanhempiensa toivomia ominaisuuksia? Mitä vikoja apujumalat eli vanhemmat sietävät tulevassa lapsessaan?

Sikiön geenien lukeminen on eettisesti ongelmallista. Sikiöseulonnat ovat nyt näennäisesti vapaaehtoisia. Ovatko ne kohta pakollisia, ainakin moraalisesti? Testeistä kieltäytyminen viestii äidin vastuuttomuudesta, uhrivalmiuden puutteesta. Seulotaanko täydellisyyttä sairauksien sijaan? Mikä vamma oikeuttaa aborttiin, mikä tekee elämän liian tuskalliseksi? Usein sotketaan vammasta aiheutuva kärsimys siihen kärsimykseen, minkä yhteiskunnan suvaitsemattomuus aiheuttaa (Myllykangas ym. 1996).

Vammaisuus tai sairaus sinänsä ei ole ihannoitavaa tai tavoiteltavaa. On joutavaa retoriikkaa, että sairaus on ansiomerkki tai kärsimys jalostaa. Kaunopuheisuuden tai päivittelyn sijaan vammaisten elämää pitää tukea elämisen arvoiseksi.

Geeniseulonnat ja -kartoitukset johtavat väärin käytettyinä syrjintään (Myllykangas ym. 1996). Ne luovat ikä-, rotu- ja sukupuolisyrjinnän kaltaista eriarvoisuutta, geneettiseen tietoon perustuvan luokkajärjestelmän. Amerikkalaiset menettävät jo työpaikkojaan ja vakuutuksiaan geenitietojen perusteella.

Geeniteknologit antavat tämän päivän parhaan tarjouksen: luvassa on nälän, sairauksien ja vammojen hävittäminen sekä täydellinen ihminen. Maanpäällisessä paratiisissa ihmiset oppivat elämään ikuisesti. "Kaikki sairaudet parannetaan 10 - 20 vuodessa ja ehkäpä kuolemakin on voitettavissa, ihminen oppii vielä elämään ikuisesti". Tuo täydellinen ja kuolematon ihminen on, jos ei ihan nurkan takana, niin horisontissa ainakin. Juuri tuo pöyhkeilevä erehtymättömyys ja varmuus huolestuttaa ja herättää epäilyjä. Mahdollisen geneettisen vallankumouksen jälkeenkin elämä on pokeripeliä. Geenit ovat kuin itse kullekin jaetut pelikortit. Tärkeintä on, miten pelaamme meille jaetun käden.

Historiassa alkemistit lupasivat kultaa ja kukoistusta. Geneettisen kultakuumeen siivittämänä meillä on nykytieteellisemmät lupaukset. Ihminen nähdään puolivalmisteeksi, josta geenejä sorkkimalla kehkeytyy kultaa, virheetön geenikone. Olisiko Midaksesta jotain opittavaa?

Onneksi tiede on vielä kaukana täydellisen ihmisen tai edes täydellisen tomaatin luomistyöstä.

[Crocodile Gena]

Artikkeli on ainakin siltä osin mitä Mirri lainasi aivan loistava, mutta minusta vaikuttaa siltä että hän otti se aivan väärään käyttötarkoitukseen.

.
Missä tuossa on artikkeli, sekopäät?

Ai, PP onkin arvioinut koko ajan Myllykankaan ja hänen frouvansa (?) ulkonäköä.

[Kuutar]

Mirri:

Ja tässä se sitaatti, jonka minä lainasin, ja jossa Kyllästynyt näkee valhetta ja paskaa, kun ei tajua, ettei kyseessä ole lääketieteilijän kirjoittama lääketieteellinen artikkeli:

Mitä merkitystä sillä on, onko sen kirjoittanut sosiologi vai "lääketieteilijä", jos artikkelin sisältöä pitää kehnona?
Ei se tekstin sisältö muutu sillä paremmaksi, että joku arvostettu henkilö on kirjoittanut sen. Minustakin tuo artikkeli "Julma visio: geenit kuriin ja vammaiset pois" on kehno, luonnehtisin sitä populistiseksi. Se sisältää sellaisia tyypillisiä ylimalkaisia väitteitä ja argumentointivirheitä, joita akateemisen kirjoittajan pitäisi osata välttää.

[Mirri]

Kyllästynyt, on tullut selväksi, että Myllykangas ei ole sinun mielestäsi riittävän pätevä omalla alallaan...

Missä olen tuollaista väittänyt???
En ole arvioinut Myllykankaan pätevyyttä virkaansa vaan ainoastaan arvostellut artikkelia jonka kirjoittajista hän on yksi.

Taas sinä väität minusta perättömiä! En ole puhunut Myllykankaasta henkilönä vaan hänen kirjoitustensa laadusta.

(lihavoinnit minun)

Kyllästynyt, minä en pysy perässä sinun ajatuksenjuoksussasi; putoan kelkasta, ei mahda mitään.

[Crocodile Gena]

Mirri:

Ja tässä se sitaatti, jonka minä lainasin, ja jossa Kyllästynyt näkee valhetta ja paskaa, kun ei tajua, ettei kyseessä ole lääketieteilijän kirjoittama lääketieteellinen artikkeli:

Mitä merkitystä sillä on, onko sen kirjoittanut sosiologi vai "lääketieteilijä", jos artikkelin sisältöä pitää kehnona?
Ei se tekstin sisältö muutu sillä paremmaksi, että joku arvostettu henkilö on kirjoittanut sen. Minustakin tuo artikkeli on kehno, luonnehtisin sitä populistiseksi. Se sisältää sellaisia tyypillisiä ylimalkaisia väitteitä ja argumentointivirheitä, joita akateemisen kirjoittajan pitäisi osata välttää.

Käsittääkseni (sic!) lääketieteilijät suhtautuvat Myllykankaan mielipiteisiin (esim. statiinien käytön kritisointi) varauksella juuri siksi, ettei hän ole lääkäri. Mutta tässä yhteydessä (ai niin, mistä me puhutaan? Kehitysvammoistako vielä?); lieneekö tuolla merkitystä?

[Psykopatologia]

Hulppea pariskunta(?) !

Mutta ko. kirjoitus on asenteellinen ja (minusta) huonohko. "Ylioppilasaine".

[Psykopatologia]

Mirri:

Ja tässä se sitaatti, jonka minä lainasin, ja jossa Kyllästynyt näkee valhetta ja paskaa, kun ei tajua, ettei kyseessä ole lääketieteilijän kirjoittama lääketieteellinen artikkeli:

Mitä merkitystä sillä on, onko sen kirjoittanut sosiologi vai "lääketieteilijä", jos artikkelin sisältöä pitää kehnona?
Ei se tekstin sisältö muutu sillä paremmaksi, että joku arvostettu henkilö on kirjoittanut sen. Minustakin tuo artikkeli on kehno, luonnehtisin sitä populistiseksi. Se sisältää sellaisia tyypillisiä ylimalkaisia väitteitä ja argumentointivirheitä, joita akateemisen kirjoittajan pitäisi osata välttää.

Käsittääkseni (sic!) lääketieteilijät suhtautuvat Myllykankaan mielipiteisiin (esim. statiinien käytön kritisointi) varauksella juuri siksi, ettei hän ole lääkäri. Mutta tässä yhteydessä (ai niin, mistä me puhutaan? Kehitysvammoistako vielä?); lieneekö tuolla merkitystä?

Myllykangas on kritisoinut statiinien käyttöä verrattuna niiden tilastolliseen hyötyyn (kansakunnan skaalassa).

Valtimosairauden fysiologinen syntyhistoria on epäselvä ja osin kiistanalainen.

[Mirri]

Mirri:

Ja tässä se sitaatti, jonka minä lainasin, ja jossa Kyllästynyt näkee valhetta ja paskaa, kun ei tajua, ettei kyseessä ole lääketieteilijän kirjoittama lääketieteellinen artikkeli:

Mitä merkitystä sillä on, onko sen kirjoittanut sosiologi vai "lääketieteilijä", jos artikkelin sisältöä pitää kehnona?
Ei se tekstin sisältö muutu sillä paremmaksi, että joku arvostettu henkilö on kirjoittanut sen. Minustakin tuo artikkeli on kehno, luonnehtisin sitä populistiseksi. Se sisältää sellaisia tyypillisiä ylimalkaisia väitteitä ja argumentointivirheitä, joita akateemisen kirjoittajan pitäisi osata välttää.

Sosiologi voi ja saa tieteilijänä olla kannanotoissaan populistinen, jos haluaa niin tehdä. Sosiologien tieteilijöinä kuuluukin herättää keskustelua; ovat huonoja omalla alallaan, jos eivät saa aikaiseksi vilkasta keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa.

Lääketieteilijän taas ei kai ole tarkoituskaan oman alansa pätevänä tieteilijänä herättää artikkeleillaan keskustelua ja väittelyitä sosiologien tyyliin; puhumattakaan, että rupeaisi populistiseksi. Lääketieteilijöiden pitäisi kyetä esittämään kulloisenkin tarkan tietämyksen mukaista 'faktaa', jotta olisivat oman alansa tieteilijöinä luotettavia ja uskottavia.

Noin olen ymmärtänyt.

[Crocodile Gena]

Mirri:

Ja tässä se sitaatti, jonka minä lainasin, ja jossa Kyllästynyt näkee valhetta ja paskaa, kun ei tajua, ettei kyseessä ole lääketieteilijän kirjoittama lääketieteellinen artikkeli:

Mitä merkitystä sillä on, onko sen kirjoittanut sosiologi vai "lääketieteilijä", jos artikkelin sisältöä pitää kehnona?
Ei se tekstin sisältö muutu sillä paremmaksi, että joku arvostettu henkilö on kirjoittanut sen. Minustakin tuo artikkeli on kehno, luonnehtisin sitä populistiseksi. Se sisältää sellaisia tyypillisiä ylimalkaisia väitteitä ja argumentointivirheitä, joita akateemisen kirjoittajan pitäisi osata välttää.

Käsittääkseni (sic!) lääketieteilijät suhtautuvat Myllykankaan mielipiteisiin (esim. statiinien käytön kritisointi) varauksella juuri siksi, ettei hän ole lääkäri. Mutta tässä yhteydessä (ai niin, mistä me puhutaan? Kehitysvammoistako vielä?); lieneekö tuolla merkitystä?

Myllykangas on kritisoinut statiinien käyttöä verrattuna niiden tilastolliseen hyötyyn (kansakunnan skaalassa).

Valtimosairauden fysiologinen syntyhistoria on epäselvä ja osin kiistanalainen.

Toki. Lääketieteilijä tod.näk. ajattelee ensisijaisesti potilastaan. Statiini vs. pallolaajennus tai jopa - (hoitamattomana) exitus.

[Kuutar]

Mirri:

Ja tässä se sitaatti, jonka minä lainasin, ja jossa Kyllästynyt näkee valhetta ja paskaa, kun ei tajua, ettei kyseessä ole lääketieteilijän kirjoittama lääketieteellinen artikkeli:

Mitä merkitystä sillä on, onko sen kirjoittanut sosiologi vai "lääketieteilijä", jos artikkelin sisältöä pitää kehnona?
Ei se tekstin sisältö muutu sillä paremmaksi, että joku arvostettu henkilö on kirjoittanut sen. Minustakin tuo artikkeli on kehno, luonnehtisin sitä populistiseksi. Se sisältää sellaisia tyypillisiä ylimalkaisia väitteitä ja argumentointivirheitä, joita akateemisen kirjoittajan pitäisi osata välttää.

Käsittääkseni (sic!) lääketieteilijät suhtautuvat Myllykankaan mielipiteisiin (esim. statiinien käytön kritisointi) varauksella juuri siksi, ettei hän ole lääkäri. Mutta tässä yhteydessä (ai niin, mistä me puhutaan? Kehitysvammoistako vielä?); lieneekö tuolla merkitystä?

Puhuin siitä, että artikkeli pitäisi arvioida sen sisällön perusteella, eikä sen perusteella, kuka sen on kirjoittanut. Minä perustelin kohta kohdalta, mitä väitteitä en pitänyt artikkelissa " Julma visio: geenit kuriin ja vammaiset pois" hyvinä, mutta en saanut siihen mitään vastauksia. Lue, mitä kirjoitin argumentum ad auctoritatem -argumentoinnista lähdekritiikkikeskustelussa.

[Psykopatologia]

Mirri:
(- -) Sosiologi voi ja saa tieteilijänä olla kannanotoissaan populistinen, jos haluaa niin tehdä. (- -)

Ei; lääkäritkin voivat olla populistisia joissain konteksteissä, kun he eivät kirjoita puhtaasti lääketieteestä.

Yhteiskuntatieteilijöillä voi olla enemmän vapauksia ko. tieteen tai tieteiden luonteen pohjalta.
Kuitenkin ammattisosiologilta edellyttäisi tiukkaa tieteellisyyttä (tarvittaessa); muutenhan hän
"redusoituu" Matti Meikäläisen tasolle.

[Mirri]

Hulppea pariskunta(?) !

Mutta ko. kirjoitus on asenteellinen ja (minusta) huonohko. "Ylioppilasaine".

Artikkelista ei käsittääkseni selviä onko se yhden vai useamman henkilön tuotos, joten ei tiedetä onko 'käsiala' Myllykankaan vai jonkun muun. Vai kenties kyseisen kurssin opettajien yhteinen aikaansaannos. Muuten taso voisi selittyä sillä, että artikkeli on väsätty avoimen yliopiston peruskurssin tarpeisiin - ei mihinkään sen korkeammalle.

'Asenteellisuuden' minä selittäisin osaltaan sillä, että artikkeli on ohjelmasarjan yhden ohjelman yksi osa. Pitäisi katsoa ja kuunnella mitä muissa osissa kirjoitetaan ja kuunnellaan, jotta tiedettäisiin miten tuo yksi artikkeli nivoutuu niihin. Ennen kaikkea kuitenkin selittäisin 'asenteellisuuden' sillä, että sosiologiassa pitääkin olla 'asenteellinen', jotta saataisiin aikaiseksi keskustelua ja pohdiskelua...

Mitä iloa ja hyötyä esim. terveyssosiologiasta olisi, jos se ei panisi ihmisiä (kuten lääkäreitä potilaineen) kyseenalaistamaan asioita, ja miettimään niitä muualtakin kuin pelkästään lääketieteellisestä näkövinkkelistä?

[Psykopatologia]

Klo 22.02
Luonnontieteilijöilläkin on usein kaksi "roolia":
1) oma tiede ja 2) "yhteiskuntafilosofia" yms. varsinkin kun he ovat tulossa höperöksi.

Ei esimerkiksi Hawking tuossa mitään "kantaa" ottanut; kuvasti vain geenoteknologian kehitystä yms.
ja ennusti tulevaisuutta. Mutta lausuma saa herkästi eri merkitystä, kun torvet ovat ottaneet sen
omaan kontekstiinsa ja käyttöönsä. Ovelat paskiaiset.

[Gyver]

.

[Psykopatologia]

Kyllä totuudellakin voi kyseenalaistaa asioita!

[Mirri]

Mirri:
(- -) Sosiologi voi ja saa tieteilijänä olla kannanotoissaan populistinen, jos haluaa niin tehdä. (- -)

Ei; lääkäritkin voivat olla populistisia joissain konteksteissä, kun he eivät kirjoita puhtaasti lääketieteestä.

Ok.

[Kuutar]

Mirri:

Ja tässä se sitaatti, jonka minä lainasin, ja jossa Kyllästynyt näkee valhetta ja paskaa, kun ei tajua, ettei kyseessä ole lääketieteilijän kirjoittama lääketieteellinen artikkeli:

Mitä merkitystä sillä on, onko sen kirjoittanut sosiologi vai "lääketieteilijä", jos artikkelin sisältöä pitää kehnona?
Ei se tekstin sisältö muutu sillä paremmaksi, että joku arvostettu henkilö on kirjoittanut sen. Minustakin tuo artikkeli on kehno, luonnehtisin sitä populistiseksi. Se sisältää sellaisia tyypillisiä ylimalkaisia väitteitä ja argumentointivirheitä, joita akateemisen kirjoittajan pitäisi osata välttää.

Sosiologi voi ja saa tieteilijänä olla kannanotoissaan populistinen, jos haluaa niin tehdä. Sosiologien tieteilijöinä kuuluukin herättää keskustelua; ovat huonoja omalla alallaan, jos eivät saa aikaiseksi vilkasta keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa.

Lääketieteilijän taas ei kai ole tarkoituskaan oman alansa pätevänä tieteilijänä herättää artikkeleillaan keskustelua ja väittelyitä sosiologien tyyliin; puhumattakaan, että rupeaisi populistiseksi. Lääketieteilijöiden pitäisi kyetä esittämään kulloisenkin tarkan tietämyksen mukaista 'faktaa', jotta olisivat oman alansa tieteilijöinä luotettavia ja uskottavia.

Noin olen ymmärtänyt.

Toki saa olla populistinen, mutta jos arvostusta kaipaa, ei kannattaisi tyytyä vain heittelemään provosoivia ylimalkaisia väitteitä. Natsikortin käyttö Myllykankaan( ja kumppanien) artikkelin osiossa " Julma visio, geenit kuriin ja vammaiset pois", oli suorastaan hiukan oloa. Natsikortti kun on nettikeskusteluissakin yleisesti tunnettu argumentointivirhe ja vitsailun aihe, siis näin: "Koska natsit sitä ja natsit tätä, natseilla oli tällaista, niin väitteeni on tosi."
Esitetään myös suoria väitteitä, jotka kaipaavat perusteluja ja todisteita, suorat väitteet kun eivät ole sama asia kuin eettinen pohdiskelu.

Esimerkiksi:

Monen tiedemiehen sormet syyhyävät päästä parantelemaan rotuaan.

Missä maassa tällaista tapahtuu ja kenen toimesta? Onko jossain länsimaassa menossa " rotupuhtaus" -ohjelma?
Rotujen olemassaolokin on nykyään yleisesti kyseenalaistettu tieteessä.

Nyt fyysikko Stephen Hawking sanoo suoraan, että geeniteknologian avulla parannellaan kohta ihmistä, "halusimmepa tai emme".

Arvostan toki kovasti mainittua fyysikkoa, mutta miksi hänen sanomisellaan olisi painoarvoa juuri tässä asiassa? Eikö olisi kannattanut käyttää lähteenä vaikkapa jotakuta kuuluisaa bioeetikkoa, filosofia tai muuten lääketieteen etiikan parissa työskentelevää henkilöä?
Ihmettelen tuota sanamuotoakin, " nyt sanoo suoraan", ihan kuin hän tietäisi jonkun tällaisen salaisuuden, vieläpä että "näin tehdään, halusimmepa tai emme". Olisi syytä ainakin mainita Hawkingin käyttämä lähde, johon hän käsityksensä perustaa.