Psykopatologia kirjoitti:Ruokalusikallinen (5 - 6 g) natriumklorodia vastaa (vähintään) n. 2 g natriumia, jonka saa jo nykyistä teollisista ruoistakin helposti. Täten kaikki ylimääräinen suola on haitallista. 1 grammalla suolaa tulee hyvin toimeen. (Urheilijat erikseen.)
Jos "likainen" suola sisältääkin hieman joitain mineraaleja, ei suolaa kannata niiden vuoksi syödä, koska pitoisuudet ovat minimaalisia.
Psykopatologia kirjoitti:Onko noita vielä? Ennen Vichy oli oikeata myrkkyä suonistolle.
Psykopatologia kirjoitti:Erilaiset pullovedet vertailussa 17.12.2014 https://www.yhteishyva.fi/ruoka/erilais ... a/05411415
Suolapitoisuus saadaan kertomalla natriumin määrä 2,5:lla.
Vichyssä http://www.hartwall.fi/fi/juomat/vichy- ... l#products on "suolaa" 0,06 g/l. Mikä on juoman Na-pitoisuus ja suolapitoituus?
Mirri kirjoitti:Hyvä terveys -lehden artikkeli vuodelta 2013; Älä tönkkösuolaannu:
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/ruo ... osuolaannu
Luonnossa ruokasuolaa on runsaasti liuenneena merivedessä. Valtamerissä sitä on noin 3–4 %, mutta esimerkiksi Itämeren murtovedessä vain 1–2 %. Joissakin suolajärvissä, kuten Kuolleessameressä ja Amerikan Isossa Suolajärvessä sitä on jopa lähes kylläisenä liuoksena, jolloin sitä on noin 30 %
Eri lähteistä saadut suolat sisältävät natriumkloridin lisäksi muita suoloja. Näitä myydään kauppanimillä mineraalisuola, merisuola, ruususuola tai kristallisuola. Kaikki sisältävät jonkin verran kaliumkloridia ja magnesiumsulfaattia
Mineraalisuola
Erilaiset mineraalisuolat sisältävät vähemmän natriumkloridia, joka on usein korvattu kaliumkloridilla. Pienempi natriumkloridipitoisuus vähentää haitallisen natriumin määrää, mistä syystä mineraalisuoloja pidetään ”terveyssuoloina”. Alhaisen natriumpitoisuuden vuoksi niitä ei kuitenkaan voi käyttää säilöntään tai tuoresuolaukseen, tai sitten suolaa on lisättävä tavallista enemmän..
.Tavallisessa ruokasuolassa / valkoisessa suolassa on99,9 % natriumkloridia ja jalostuksen ja puhdistuksen jäljiltä enää yksi, kaksi alkuainetta (natrium & jodi).
Elimistömme puolestaan rakentuu todella monista alkuaineista. Laajan alkuainerakenteen omaavat myös alkuperäiset jalostamattomat ruoka-aineet. Tästä syystä yksittäisten alkuaineiden sisältämät jalostetut ruoka-aineet, kuten valkaistu suola aiheuttavat epätasapainoa (verenpaine, aineenvaihduntaongelmat jne.), kun taas alkuperäiset laajan alkuainesisällön omaavat ruoka-aineet kuten puhdistamaton harmaa merisuola tasapainottaa elimistömme toimintoja. (Puhdistamaton harmaa merisuola sisältää yli 90 alkuainetta.)
Ja mitä eroa on ruususuolalla, kristallisuolalla ja intiaaniaanisuolalla?
-Ruususuola-kristallisuola louhitaan käsin Bolivian vuoristosta. Nimi Ruususuola, tulee punertavasta väristä, joka syntyy mm. mangaanista ja raudasta.
-Ruususuolaa kutsutaan myös kristallisuolaksi sekä intiaanisuolaksi. Nimi intiaanisuola tulee suolan louhintapaikan Uyunin suolajärven seudun asukkaista, Chilen ja Bolivian rajalta Andeilta.
-Kristallisuola tulee Himalajalta.
Tässä vielä muutama mainoslause ruususuolan terveysvaikutuksista maahantuojien sivuilta:
“Alkuperäinen Ruususuola-kristallisuola sisältää 28 kertaa enemmän hyvälaatuista rautaa kuin tavallinen merisuola.”
“Ruususuola sisältää yhteensä 84 erilaista alkuainetta kuten kuparia, fluoria, jodia, seleeniä, kromia ja rautaa hyvien suolojen lisäksi. Ruususuola on aina raffinoimatonta, eli jalostamatonta suolaa ja näin ollen alkuaineet säilyvät siinä alkuperäisessä muodossaan. Niin sanotussa tavallisessa suolassa suola jalostetaan niin, ettei enää välttämättömiä alkuaineita ole enää jäljellä lainkaan ja näin suola muuttuu enemmänkin myrkyksi, kuin ihmiselle tarpeelliseksi.”

Mirri kirjoitti:Syystä tai toisesta ihmiset ovat ennen olleet siinä käsityksessä, että vaikka olisi miten kova jano, merivettä ei pidä juoda sen suolaisuuden vuoksi. He tiesivät, että meriveden juominen ei vie janoa, vaan päinvastoin suolaisuutensa (natrium-pitoisuutensa) vuoksi janottaa lisää ja lopulta käy huonosti ihmiselle, joka yrittää taltuttaa janoaan merivedellä.
Sateentekijä, ovatko he olleet väärässä kaivatessaan ns. makeaa vettä juotavaksi ja välttäessään meriveden käyttämistä juomavetenä?
Lienee hyvä tietää, ettei elimistön liian alhaista natriumtasoa korjata lisäämällä omin päin natriumin saantia, eli ei pitäisi juoda suolavettä, vaan käydä lääkärin juttusilla selvittelemässä natriumvajeen syitä. Terveyskirjasto, Alhainen veren natrium:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=dlk00858
Psykopatologia kirjoitti:Natrium http://www.sydan.fi/pakkausmerkinnat#suola
Elintarvikkeen suolapitoisuus on saatu kertomalla sen natriumin määrä arvolla 2,5. Ruokavalioon natriumia tulee pääasiassa ruokasuolasta, mutta sitä on myös luontaisesti esimerkiksi lihassa, kalassa, munassa ja maitotuotteissa. Lisäksi natriumia voi tulla elintarvikkeeseen natriumia sisältävisä lisäaineista, kuten natriuglutamaatista. Elintarvikkeen suolapitoisuuden voi laskea kertomalla natriumin määrän 2,5:llä. Esimerkiksi 0,6 grammaa natriumia vastaa 1,5 grammaa suolaa.
____________
Täten jos elintarvikkeen "suolapitoisuus" (pakkausmerkintä) on 1,5 g/100g, siinä on puhdasta natriumia 0,6 g. - Miksi ei merkitä suoraan Na:n määrä? Liittyykö asia lisättyyn suolaan?

Mirri kirjoitti:Hilppa, tämä väitteesi ei pidä paikkaansa:
Aikuinen pärjää normaaliolosuhteissa aivan hyvin pari päivää ilman vettä esim. ripulitaudin yhteydessä.
Onneksi jano yleensä pakottaa aikuisen ihmisen huolehtimaan nesteytyksestään ripulitaudin aikana. Se vain, että jos juo ripuloinnin ja oksentelun aiheuttaman janonsa yllyttämänä suuria määriä kerralla, vesi voi tulla suoliston läpi imeytymättä ja huuhtelee vain - vaarallinen tila. Tulehtuneessa suolistossa neste ei imeydy ja janon mukainen juominen vain pahentaa tilaa.
Säännöllinen ja riittävä nesteytys on ripulitautien ykköshoito, sen sijaan syömättä voidaan hyvin olla muutamia päiviä. Nesteyttää pitäisi niin ajoissa ja pienillä määrillä kerrallaan, että neste imeytyy eikä ala juosta läpi.
Koko ajatus olemisesta ilman nestettä ripulitaudissa 'normaaliolosuhteissa' on minusta järjetön, koska ripulitauti itsessään on epänormaali olosuhde ja nesteen tarve riippuu tietysti ripuloinnin ja oksentelun määrästä. Pari päivää ilman nesteytystä voi olla tappava myös aikuiselle ripulipotilaalle, vaikka hän olisi miten perusterve. Sitä paitsi virtsan eritys vähenee ripulitaudissa hyvin nopeasti nesteen tullessa ulos peräpäästä - jos nestettä ei saada mistään lisää.
Ehkä juuri ripulitauti voisi olla esimerkki tilasta, jolloin olisi parempi nesteyttää vaikka merivedellä, jos muuta juotavaa ei ole saatavilla.
(lihavointi minun)Miten ripuli- ja oksennustautia voi hoitaa kotona?
Akuuttiin vatsatautiin sairastuneen tärkein ja ainoa merkittävä hoito on nesteytys. Yleisterve aikuinen tarvitsee ripulitaudissa useita litroja nestettä vuorokaudessa, mutta voi olla ilman kiinteää ruokaa useita päiviä ilman mitään puutostilaa tai aliravitsemustilannetta. Nestettä tulee nauttia pieniä määriä kerrallaan ja suositeltavimpia nesteitä ovat esim. laimennettu tuoremehu, vesi, laimea tee. Voimakkaan sokeripitoisia juomia (kuten virvoitusjuomat) kannattaa ainoana juomana välttää, ne voivat suurina määrinä jopa aiheuttaa ripulia. Jos ripuli on rajua ja jatkuu useita päiviä, voi kuivumista ehkäistä ja hoitaa tavallisia kotijuomia tehokkaammin apteekista saatavilla ns. ripulijuomilla. Niiden käytöstä on pakkauskohtaiset ohjeet.

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa