Näytin, kuinka hyvännäköinen olen

[Riidankylväjä]

Minä en osaa yhdistää Anuun sanaa eteerinen. Ristomattiparka sai dominoivan äidin korvikkeeksi dominoivan Anu Saagimin. Ehkä hän saa siitä jotain mielihyvää.

[Riidankylväjä]

Anu Saagim ja Lola sen sanovat: olemme pohjolan persjalkainen tuulipukukansa!

"Suomalaiset ovat sellaisia hiiriä, jotka vetäytyvät, eivätkä halua saada osakseen huomiota... Virolaisnaisille on luonnollista laittautua näyttäväksi, kun suomalaisnaisille jo korkokengät arkipäivänä on ilotytön merkki. Anu Saagim kertoi taannoin MTV3:lle.

Luonnollisesti Anu teilattiin Suomessa...

Anu kuitenkin unohti mainita erään tärkeän asia - suurin osa Tallinnan näyttävistä naisista on Vironvenäläisiä.

http://www.egorazzi.com/2011/03/anu-saa ... aiset.html

[ve e]

Mutta Maria kuitenkin tarkoitti eteerisellä (kuvansa) Helena Lindgrenia. Mutta ehkä Suomessa kuitenkin vallitsee erilainen suhtautumistapa naisen kauneuteen (kuin Viron venäläisillä aivan erityisesti).

Minun hyvänyöntoivotukseni mahtunevat tähänkin.

http://www.youtube.com/watch?v=3ETXB_Irumw
(Ella ja Aleksi: Hyvää yötä)

[ve e]

Mutta Helena Lindgren tuntuu jotenkin tavoittamattomalta. Hänhän oli pitkään Jorma Uotisen naisystävä. Jos ei ole vieläkin, en tiedä.



"52-vuotias meikkitaiteilija Helena Lindgren esittää jumalatarta Nelosen Ihan tavallinen päivä -sarjan jaksossa. Troijan Helena vilauttelee videolla sensuellisti rintojaan ja peppuaan kansan riemuksi."

http://www.seiska.fi/viihdeuutiset/_a10 ... atso+kuva/

[ve e]

Minusta joskus jonkun Helena Lindgrenin suhteessa rohkeilla kuvilla varustetun haastattelun yhteydessä on ollut puhetta, että ko. rohkeat kuvat voisivat olla viimeiset, jotka Helena antaa itsestään ottaa. Vaatii kai vaivaa yli viisikymppiseltä valmistautua moisiin kuvauksiin.

Helena Ahti-Hallberg on toinen kypsempi suomalaiskaunotar, josta halutaan nähdä uimapukukuvia, ja joka on tainnut pohtia oheisteksteissä -- jos ei lööpeissäkin -- että vähitellen voivat olla viimeiset.

Jotenkin, kun kuuntelee, mitä itse muistaa näitten kaunottarien uimapuku- tai alusvaatekuvien oheisteksteistä, niin tulee mieleen, että eivät ole samassa kilpailullisessa hengessä liikkeellä, kuin Anu Saagim. Juttujen henki ei ole "Näytin, kuinka hyvännäköinen olen." Ei ennakoida naisten kateellisia reaktioita.

Kuville heistä on kova tilaus -- he vastaavat huutoon, vaikka ottaa koville pitää yllä epäsuorasti edellytettyä kuntoa -- asiassa on jotain mukavaa -- ja haikeaa -- he nauttivat elämästä täysin mitoin -- jotain -- jotain -- -- ei sanota ääneen, että saavat kuvista jonkin verran rahaa ja etua päätoimilleen -- jada jada jada -- jada jada jada -- elävät parisuhteessa -- ovat huomattavan itsenäisiä --

[Riidankylväjä]

Mutta Helena Lindgren tuntuu jotenkin tavoittamattomalta. Hänhän oli pitkään Jorma Uotisen naisystävä. Jos ei ole vieläkin, en tiedä.

Kun koko elämä pyörii "kauneuden" ympärillä, niin tulos on kauniit kuoret. Ikäänkuin kauniit käärepaperit tavaran ympärillä.

Kauneus taitaa olla vaikeasti määriteltävä asia. "Moni kakku päältä kaunis, mutta silkkoa sisätä."

Kauneus on abstrakti käsite. Se voidaan määritellä ihmisen tekemänä havaintona jonkin asian myönteisestä ja merkityksellisestä ominaisuudesta - tavallisimmin elinvoimasta, hedelmällisyydestä, terveydestä, onnellisuudesta, hyvyydestä, rakkaudesta, tehokkuudesta tai yleisesti laadusta. Kauneuden tuntemukseen liittyy kohteen tulkinta niin, että se vaikuttaa olevan tasapainossa ja harmoniassa luonnon kanssa, josta syntyy viehtymyksen, kiintymyksen ja mielihyvän tunne. Kauneutta tutkiva tieteenala on nimeltään estetiikka.

Nymfi ja päivänsinet. Nuoren naisen kuva on ihmisen kauneudentuntemuksen klassinen symboli, ja sitä käytetään paljon taiteessa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauneus

Jules Joseph Lefebvre (1836-1911)

[ve e]

Kaunis nainen herättää luullakseni minussa jotenkin taipumuksen ihailla kaikkea häneen liittyvää, aina irrationaalisuuteen asti. Niin kuin hypnotisoituisi. "Hyvän näköinen" voisi olla ilmaisu, jota käyttäessä vähän etäännyttää itseään moisesta kokemuksesta. En tiedä.

Luin joskus vuosia sitten antropologista tilanteessa, jossa kaksi kylän miehistä tuli hänen majaansa näyttämään pyhää esinettä. Toisia miehiä jäi kai majan ympärille vartioon. Esinettä ei olisi oikeastaan saanut näyttää ollenkaan, mutta vuosia sitten oli luvattu näyttää. Paketista tuli esiin, kuvitellaan, pieni ihmisen luu (värttinäluu tms.) ja puunpaloja. Pakettia avanneet raavaat miehet itkivät vuolaasti niitten äärellä, jääden sanattomiksi, niin pyhistä ja elämää suuremmista asioista oli kysymys. Omasta alkuperästä ja mahdollisuudesta. Luu oli kuulunut jousiampujaesi-isälle, joka oli tehnyt jotain tärkeää jousellaan myyttien aikaan, kun jumalat vielä vaelsivat ihmisten joukossa, ja jolloin heimo oli saanut alkunsa. Puu oli hänen jousestaan. Tai jotenkin muuten "peräisin" tuolta myyttien ajalta. Siten elämää suurempi, elämän tuolta puolen.

Minuun tuo kuvaus nyt vaan teki suuren vaikutuksen. Kun ajattelen ilmaantuvia vanhenemisen merkkejä omassa äidissäni, muistan sen. Äidin vanhenemisen merkkejä ajatellessa tulee mieleen, vaikka voikin olla typerää, "elämää suurempi" ja "pyhä". Ja jotenkin myös ajatus kauniista. Kyyneliä voi tulla silmiin. AIka idioottimaista, ehkä. Hyvin sopii tähän ketjuun, joo joo. Erialisia kauniita. Siksi sopii.

Mamman poika. Voi perse.

[Maria]

Alunperin Psykologia-osastolla sijainneen johdantoviestin motiivi ja filosofia ovat jääneet paljastumatta. Miksi lähetit Riidankylväjä Saagimin kuvan kera allaolevan tekstin?

– Pakko oli näyttää, että kuinka hyvännäköinen olin viisikymppisenä, Anu Saagim kertoo MTV3.fin Viihdeuutisille.

– Olen kuvistani ylpeä. On kiva, kun kaikki olivat kateellisia. Monet ovat luulleet, että olen käynyt kauneusleikkauksissa. Miehet ovat kehuneet ja naiset haukkuneet.

Provosoidaksesi jotain? Mutta mitä? Olen hieman yllättynyt, että et Riidankylväjä ymmärtänyt tämän ketjun viestissä tarkoittavani Lindgreniä enkä suinkaan Saagimia, koska oman aloitusviestisi anti on mitä salaperäisin omien ajatustesi suhteen. Sisältäähän se ainoastaan lehdestä poimittua. Tarkoitatko, että olet samaa mieltä kuin Saagim ja ylpeä hänen kuvistaan? Ja kuvitteletko lainauksen "On kiva, kun kaikki olivat kateellisia" perustuvan johonkin järjelliseen?

[Riidankylväjä]

Sorry aloitusviestistä puuttui linkki, josta lainaus.

http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut. ... oinen-olen

[Maria]

Paremmin kuin imaginaariset nymfit, kuvaavat kauneuden voimauttavaa olemusta teoksen "Maailman ihanin tyttö" valokuvat.

Mutta Helena Lindgren tuntuu jotenkin tavoittamattomalta. Hänhän oli pitkään Jorma Uotisen naisystävä. Jos ei ole vieläkin, en tiedä.

Kun koko elämä pyörii "kauneuden" ympärillä, niin tulos on kauniit kuoret. Ikäänkuin kauniit käärepaperit tavaran ympärillä.

Kauneus taitaa olla vaikeasti määriteltävä asia. "Moni kakku päältä kaunis, mutta silkkoa sisätä."

Sinä viittasit show- ja pintamaailmaan. Esteettisen kauneuden, kuten kauneutta kuvaavien taideteosten tai jopa muotikuvien, luominen vaatii aikaa, pitkäjänteisyyttä, taitoa ja lahjakkuuttakin. Lindgren ja Saagim edustavat sitä toisenlaista keinotekoista maailmaa, mutta ei voi sanoa kuin, että he omalla tavallaan edustavat myös kauneuden käsitettä. Kun taas valokuvataiteilija Miina Savolainen on halunnut "Mailman ihanin tyttö"-teoksellaan antaa tavallisille tytöille yhden mahdollisuuden kokea kauniina olemisen antamalla heille onnistumisen kokemuksen. Samalla teoksen kuvat toimivat voimauttavina kauneudellaan myös teoksen lukijoille, muille naisille ja kenties myös miehille, isille ja isoisille. Rentouttava ja eeppinen kuvateos kauneudesta.

Teoksen valokuvaaja ja taiteilija on Miina Savolainen:
http://www.voimauttavavalokuva.net/kuvakirja.htm

[ve e]

Teoksen valokuvaaja ja taiteilija on Miina Savolainen:
http://www.voimauttavavalokuva.net/kuvakirja.htm

Ne on varmasti hirveän hienoja kuvia. Ne tytöt taisivat olla jostain lastenkodista, sekin tuntuu hienolta. Jos nyt muistan oikein. Kuvausprosessi taisi kestää vuosia. Luulen, että Savolainen ei ottanut kuvia, vaan tytöt ottivat. En ole ihan varma, eikä sillä ole niin väliäkään.



Kaunis tämäkin on. Tosi iso ilo silmälle. Kaikki kuvat, jotka olen nähnyt siitä kirjasta, ovat olleet. Ymmärtääkseni se vuosien prosessi, jossa kirja syntyi, oli mm. itse kullekin sopivien kuvauspaikkojen hakemista. Siksikin ehkä ovat niin hienoja.

***

Minä en ole koskaan, missään postaillut millekään nettipalstalle kaunottarien kuvia, ennen kuin vissiin tässä ketjussa pariin kertaan. Vähän tarkoitushakuisesti, toivottavasti ei ole aiheuttanut sekasortoa. Eihän sellainen touhu ole millään Savolaisen touhuihin verrattavissa olevaa. Viihdettä kuitenkin miesväelle, ja sellaisesta pitäville, toivottavasti ei mene kovin usein överiksi. Toivon, että sellaistakin maailmaan mahtuu.

Minusta Anu Saagim on ihan mielenkiintoinen olento. En taida hänen kaltaisistaan kokemusta omata. Nainen, joka ilmeisesti nauttii esillä olosta. On tietoinen vaikutuksestaan, ja käyttää sitä hyväkseen maailmassa. Periaatteessa jopa mielenkiintoinen keskustelun aihe. Millainen olento hän oikein on? Miten sellaisen ihmisen pää raksuttaa? Ainahan keskustelut ei kehity kovin hienoiksi. En tiedä.

[Riidankylväjä]

Nymfejähän Miina Savolainen on kuvannut. Kauniita kuvia, joissa on myös syvyyttä ja sisältöä.



Anu Saagim pakeni kommunismia avioliiton kautta Suomeen, mutta ainakin omien puheittensa mukaan taisi joutua ojasta allikkoon. Kommunismi kaatui ja onnenpotku tuli RistoMatin muodossa ja nosti Anun seurapiireihin. Nyt Ristomatti ei taida olla enää kiinnostava, vaan pitäisi keksiä jotain uutta, mutta eroottinen pääoma tuppaa hupenemaan kiihtyvällä nopeudella.

[Maria]

Nymfi-sanalla on miesten puheessa toinenkin kaiku, jota merkitystä en "Maailman ihanin tyttö"-kirjan kuvien esiintuomisella tarkoittanut.

On mielestäni itse kunkin oma asia, millaisia aviojuttuja lehdissä ja pintajulkisuudessa itsestään esittelee. En yleensä jaksa kiinnostua niistä. Olipa sitten kyseessä mies tai nainen.

[Riidankylväjä]

Nymfit (muinaiskreikaksi Νύμφη) ovat kreikkalaisen mytologian luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia[1].

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nymfit

[Riidankylväjä]

Nymfi-sanalla on miesten puheessa toinenkin kaiku, jota merkitystä en "Maailman ihanin tyttö"-kirjan kuvien esiintuomisella tarkoittanut.

Ettei sinulla vain olisi likaisia ajatuksia?

[ve e]

Minullakin on! (Ottamatta kantaa Mariaan.)

Kerran näytin yhdelle naiselle (kuinka hyvännäköinen olen), eikä se sitten ollutkaan kiinnostunut!

Toivottavasti tämä ei ole julmaa!

[Maria]

Ei ole likaisia ajatuksia ehehhei, on pesukone eikun pusukone himassa.

Nymfi, kuten muutkin jätkien käyttämät sanat ovat tosiaan tuttuja,
kun kaiket päivät on lähes ainoastaan maskuliineja ympärillä. Että kyllä
teidän metkut on tuttuja.

[Riidankylväjä]

Mites sylfiidit?

http://www.youtube.com/watch?v=myDeY0Pa ... re=related

[ve e]

http://www.youtube.com/watch?v=myDeY0Pazqw&feature=related

Luulen, että hän oli miehen, josta piti seurassa, ja koki itsensä viehättäväksi. Ei näyttänyt mitään, vaan oli enempi.

Ihmisellä on lupa olla mitä vaan, minusta. Ei voi kieltää, en henno kieltää.

[Riidankylväjä]

Molemmissa suuret ”valkoiset kohtaukset” (sekä sylfidit että wilikset on puettu valkeaan ohuen ja liehuvaan tylliin) sijoittuvat metsän uumeniin. Metsä tuli romantiikan aikana niin kirjallisuudessa kuin kuvataiteessa keskeiseksi. Baleteissa öinen metsä edustaa ihmisen ”yöpuolta”, unta tai eräänlaista alitajunnan alkumetsää.

Molemmissa baleteissa nainen eterisoidaan ja läpi-henkistetään. Tämä piirrehän on balettitekniikan peruserikoisuuksia. Varvastekniikka mahdollistaa yliluonnolliselta vaikuttavan keveyden ja liitävyyden. Vaikutelma vielä korostuu parikohtaukissa miehen nostellessa ja kannatellessa näennäisesti höyhenenkevyttä partneriaan.

Molempien balettien kantava teema on täyttymystä vailla jäävä rakkaus. Albrecht voi tanssia vain Gisellen haamun kanssa ja ainoa hetki jolloin sylfidi ja nuorukainen varsinaisesti koskettavat toisiaan on sylfidin vaipuessa kuolleena pojan syliin. Tämä pakahduttava kaipuu, voisi sanoa saamatta jäävä orgasmi, oli erityisen mieltäkiihdyttävää romantiikan ilmapiirissä.

http://www.xip.fi/taidehistoria/?page_id=68

Toinen tulkinta sylfiideistä on, että James jahtaa unelmaa, joka katoaa, kun hän saa sen kiinni.