Sosiaaliturvan varassa liian helppo elää

[Kyllästynyt]

... Kansalaiskoulusta voitiin mennä ammattikouluun ja keskikoulusta (lukioon tai) opistoihin (esimerkiksi insinööreiksi ja sairaanhoitajiksi).

Oli myös mahdollista mennä kansakoulusta suoraan ammattikouluun (ja jatkaa siitä).
Eräs tuttu meni kansakoulusta ammattikouluun -> teknilliseen kouluun -> teknilliseen opistoon -> teknilliseen korkeakouluun.
Päätyi lopulta tekniikan tohtoriksi.

[Psykopatologia]

kansakoulu 6 lk + 2 lk = kansalaiskoulu

Keskikoulun vaikeusaste oli suurempi kuin nykyisen lukion.

[Kuutar]

" Suomessa on liki miljoona köyhää" YLE uutiset, 28.8.2014 :
http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_liki_ ... ia/7436047

Väliaikaisesta köyhyydestä kärsii tällä hetkellä noin 800 000 henkilöä, kertoo Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Juho Saari. Väliaikaisella köyhyydellä tarkoitetaan elämänvaiheesta, kuten opiskelusta tai lyhyestä työttömyysjaksosta, johtuvaa köyhyyttä.

Pitkään jatkuvasta ja kasautuvasta huono-osaisuudesta kärsivä joukko on noin 100 000 ihmisen kokoinen. Pitkäaikaistyöttömät ja asunnottomat lukeutuvat tähän ryhmään, kuten myös leipäjonoissa kävijät.

– Yli 20 000 suomalaista hakee ruokansa viikoittain leipäjonosta, Saari huomauttaa.

Usean köyhän ihmisen elämää lähietäisyydeltä seurannut entinen pitkäaikaistyötön ei allekirjoita julkisuudessa esitettyjä väitteitä siitä, että nykytasoinen perusturva passivoisi ihmisiä.

– Karvat nousevat pystyyn, kun niitä lausuntoja kuulee. Kyllä suurin osa ihmisistä haluaa tehdä työtä ja hakee sitä koko ajan. Mielestäni olisi aivan kauheaa, jos perusturvaa pienennettäisiin.

Suomi on Saaren mukaan sosioekonomisesti latautunut luokkayhteiskunta. Erot ääripäiden välillä ovat kasvaneet entisestään.

– Kaikista heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä on tullut niin sanotusti muukalaisia keskuudessamme. Emmekä me keskiluokkaiset ole tutkimusten mukaan kovinkaan innostuneita investoimaan heidän hyvinvointiinsa esimerkiksi tulonsiirtojen ja palveluiden kautta.

[Psykopatologia]

Kyllä, suuri itsekäs keskiluokka estää vähäosaisempien hyvinvointia.
Ammattiyhdistysliikee huolehtii vain työssäkäyvien eduista - työttömistä viis.

[toope]

Tähän Kuuttaren kommenttiin vielä:

Niin, ja on muistettava että ihmiset valitsevat työ- ja opiskelupaikan myös kykyjensä mukaan. Ei kuka tahansa kykene mihin tahansa opintoihin, tai minkä tahansa työn tekemiseen.

Voiko ihminen kokeilematta tietää mikä hänelle ei sovi ja mikä sopii?

Ei aina, mutta aiempi koulumenestys ennustaa aika hyvin myös tulevaa koulumenestystä ja kertoo soveltuvuudesta eri aloille.

Näin ei ole aina. Varsinkin ennen vanhaan, kun ei tiedetty esim. lukihäiriöstä, niin tilanne oli ehkä erilainen. Koulumenestys huono, mutta kovan ponnistelun jälkeen huonosti koulussa menestynyt voi päätyä / päästä ns. korkeamman tason tehtäviin. Nykyään ainakin. Se vaan on ollut todennäköisesti kova taistelu.

((Tarkoitan siis että ennen ei-ymmärretty ja tyhmäksi leimattu lukihäiriöinen voi nykyään olla todella älykäs ja moniin ns. älyä vaativiin pukuherrasmies-toimiin sopiva.))

Ei mitenkään niin ennen vanhaan vaan minä kävin peruskoulun läpi tyhmänä, kun kukaan ei huomannut lukihäiriötäni. Vasta kun menin kirjoituspainoitteiseen lukioon -sillä on hienompi nimi mutta en muista mikä- niin ope pani testeihin. Ja sittenkö minusta tuli älykäs?

[toope]

Tuliko tyttö-ja poikakoulujen tilalle sitten Steiner-koulu?
Jonka minä olen käynyt, aluksi Hesassa Mannerheimin tien pysäkkiä vastapäätä oli koulu. Jos olisin käyny köyhien peruskoulun, olisi lukihäröni varmasti huomattu aikaisemmin.

[M.Aitoparta]

kansakoulu 6 lk + 2 lk = kansalaiskoulu

Keskikoulun vaikeusaste oli suurempi kuin nykyisen lukion.

Saanen hiukan epäillä tuota viimeistä väitettä. Jo viimeisen 20 vuoden aikana tiedon määrässä on tapahtunut valtava muutos, joka näkyy kaikissa koulutusasteissa. Toisin sanoen yhä enempi tietoa yhä nopeampaa tahtiin, on nähtävissä myös ala-asteella, jossa nykyään tulee fysiikan ja kemian asioita jo neljännellä luokalla vrt. 90-luvulla yläasteella.

Joskus kirpparilta ostelin 70-luvun yliopiston sosiaalitieteiden oppikirjan, tasoltaan ja vaikeudeltaan se oli yläasteen (90-luku) historian kirjaan verrattavissa. Tein loppupäätelmän: jopa minusta olisi ollut 70-luvulla yliopisto-opiskelijaksi, mitä minusta kyllä ei ole vuonna 2015.

[Ryysy]

Ei mitenkään niin ennen vanhaan vaan minä kävin peruskoulun läpi tyhmänä, kun kukaan ei huomannut lukihäiriötäni. Vasta kun menin kirjoituspainoitteiseen lukioon -sillä on hienompi nimi mutta en muista mikä- niin ope pani testeihin. Ja sittenkö minusta tuli älykäs?

En tiedä minkälainen kokemus sinulla on ollut. Kerro tarkemmin jos haluat.

Ja onko siitä sitten nykyään mitään käytännön hyötyä, jos lukihäiriö havaitaan?

[Kyllästynyt]

Tuliko tyttö-ja poikakoulujen tilalle sitten Steiner-koulu?...

No ei todellakaan tullut.
Peruskouluun siirtymisen jälkeen tyttö- ja poikakoulut (viimeistään) muuttuivat yhteiskouluiksi ja niissä ryhdyttiin noudattamaan peruskoulun opetussuunnitelmia.

Steiner-koulut ovat Steiner-pedagogiikan periaatteita noudattavia yksityiskouluja.

[Kuutar]

Tähän Kuuttaren kommenttiin vielä:

Niin, ja on muistettava että ihmiset valitsevat työ- ja opiskelupaikan myös kykyjensä mukaan. Ei kuka tahansa kykene mihin tahansa opintoihin, tai minkä tahansa työn tekemiseen.

Voiko ihminen kokeilematta tietää mikä hänelle ei sovi ja mikä sopii?

Ei aina, mutta aiempi koulumenestys ennustaa aika hyvin myös tulevaa koulumenestystä ja kertoo soveltuvuudesta eri aloille.

Näin ei ole aina. Varsinkin ennen vanhaan, kun ei tiedetty esim. lukihäiriöstä, niin tilanne oli ehkä erilainen. Koulumenestys huono, mutta kovan ponnistelun jälkeen huonosti koulussa menestynyt voi päätyä / päästä ns. korkeamman tason tehtäviin. Nykyään ainakin. Se vaan on ollut todennäköisesti kova taistelu.

((Tarkoitan siis että ennen ei-ymmärretty ja tyhmäksi leimattu lukihäiriöinen voi nykyään olla todella älykäs ja moniin ns. älyä vaativiin pukuherrasmies-toimiin sopiva.))

Minä kyllä tarkoitin enemmän sitä, että usein jo peruskouluaikana tietää mitkä opinnot kiinnostavat, yleensä ne aineet kiinnostavat enemmän joissa on lahjakas.( mutta ei aina toki ) Samoin koska peruskoulussa opetetaan sekä teoreettisia että käytännön aineita, siellä voi jo miettiä, tahtooko tulevaisuudessa suorittaa pääasiassa teoreettisia opintoja vai käytännönläheisempiä opintoja.

[Kuutar]

kansakoulu 6 lk + 2 lk = kansalaiskoulu

Keskikoulun vaikeusaste oli suurempi kuin nykyisen lukion.

Opiskeltiinko siellä latinaa?

[Kyllästynyt]

kansakoulu 6 lk + 2 lk = kansalaiskoulu

Keskikoulun vaikeusaste oli suurempi kuin nykyisen lukion.

Opiskeltiinko siellä latinaa?

Klassikossa opiskeltiin latinaa pakollisena aineena. Latinaa opiskellaan siellä tietääkseni vieläkin, mutta ehkä nykyään se on jo vapaaehtoista, en tiedä. Myös joissakin muissakin oppikouluissa (lyseoissa ainakin) latina oli vapaaehtoisena aineena.

[Ryysy]

Minä kyllä tarkoitin enemmän sitä, että usein jo peruskouluaikana tietää mitkä opinnot kiinnostavat, yleensä ne aineet kiinnostavat enemmän joissa on lahjakas.( mutta ei aina toki ) Samoin koska peruskoulussa opetetaan sekä teoreettisia että käytännön aineita, siellä voi jo miettiä, tahtooko tulevaisuudessa suorittaa pääasiassa teoreettisia opintoja vai käytännönläheisempiä opintoja.

Peruskoulussa on vaikea saada käsitystä erilaisista aloista, koska keskitytään lukuaineisiin. Tai minun aikanani keskityttiin. Muistelen, että yläasteella jossain vaiheessa sai kuitenkin ottaa myös valinnaisia opintoja, kuten jotain... no, teatteria tai audiovisuaaliseen alaan liittyvää jne. Mutta joo, yleensä jos ei osaa eikä ymmärrä, niin ei myöskään kiinnosta. Mutta oman kokemukseni mukaan noissa erottuu pääasiassa se menestyykö paremmin matemaattis-luonnontieteellisissä vaiko 'humanistisemmissa' (hehe) aineissa.

[Psykopatologia]

Latina ei enää 1900-luvulla ole ollut merkittävä oppiaine Suomen oppikouluissa.
N. vuoteen 1967 HY:n filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisessä
osastossa kaikkien piti suorittaa latinassa ns. pro excercitio -koe, so. käännös-
koe latinasta suomeen. Tämä edellytti vuoden latinan-opintoja, joissa tunteja
oli 3 - 4 viikossa. Ehkä neljäsosalle vuoden opiskelu ei riittänyt.

N. vuodesta 1967 ne, jolla pääaine ei ollut kieliaine, kuten esimerkiksi psykologia,
saivat suorittaa pron modernissa kielessä, tavallisimmin saksassa tai englannissa.

[Psykopatologia]

(- -) Keskikoulun vaikeusaste oli suurempi kuin nykyisen lukion.

Saanen hiukan epäillä tuota viimeistä väitettä. Jo viimeisen 20 vuoden aikana tiedon määrässä on tapahtunut
valtava muutos, joka näkyy kaikissa koulutusasteissa. Toisin sanoen yhä enempi tietoa yhä nopeampaa tahtiin,
on nähtävissä myös ala-asteella, jossa nykyään tulee fysiikan ja kemian asioita jo neljännellä luokalla vrt. 90-
luvulla yläasteella.

Joskus kirpparilta ostelin 70-luvun yliopiston sosiaalitieteiden oppikirjan, tasoltaan ja vaikeudeltaan se oli
yläasteen (90-luku) historian kirjaan verrattavissa. Tein loppupäätelmän: jopa minusta olisi ollut 70-luvulla
yliopisto-opiskelijaksi, mitä minusta kyllä ei ole vuonna 2015.

Ko. vaikeusvertailu voidaan tehdä (pääosin) kahdella tavalla:

1) sisällön vertailuna (kuten yllä) ja

2) statistisena vertailuna, jolloin verrataan
. . a) entisajan koulun sisältöä ja entisajan oppilaiden suorituksia
. . b) nykykoulun sisältöön ja nykykoulun oppilaiden suorituksiin.

[Psykopatologia]

Sisällön vertailussa erottelu koskee pääosin vain niitä aineita - ruotsi ja englanti (t. saksa)
sekä matematiikka (algebra, geometria) - joissa neloset ja ehdot olivat melko tavallisia ja
koskivat ehkä jopa 20 % keskikoululaisia. Ko. kielien kokeissa tehtiin jo alusta alkaen
formalistisia käännöksiä myös suomesta vieraaseen, ja iltaisin tehtiin läksyinä käännös-
tehtäviä. Todistus-numeroissa luokan keskiarvo saattoi olla alle 6, kun se muissa oli yli
7, ja sama koski myös matikkaa. - Minullakin oli yhteen aikaan sarjassa englannin kokeissa
tuloksena 1-, ja jäin neljännellä luokalle mutta olin sitten kahdeksannella luokan priimus
sekä päättötodistuksessa että yo-kirjoituksissa.

Ja keskikoulun porukka oli jo valikoitunutta, sillä sinne saatettiin ottaa kansakoulu-
luokasta vain viitisen. Osa ahkerista mutta muuten tyhmistä putosi jo heti lukion
ensimmäisellä, meillä mm. "Paahtaja-Eerik".

13:13
Mutta tässähän olikin entisen keskikoulun ja nykyisen lukion vertailu. - Pysyn silti
kannassani: keskikoulun oppilaat olivat valikoituneempiakin kuin nykyisen lukion,
jossa ei tarvitse tehdän juuri läksyjäkään ja jossa valkolakin saa melkein lonkalta.

[Hilppa]

Re: Sosiaaliturvan varassa liian helppo elää

Joillekin, kuten minulle, sosiaaliturvan varassa olisi mahdotonta elää, koska sitä ei myönnetä kaikille.

Nytkin särkee päätä niin, että oksennus meinaa tulla. Kukaan ei välitä, vaikka työ menee ja elanto ja leipä. Itse on vaan yritettävä välittää.

[Ryysy]

Jotkut yhdistykset ja myös kirkot jakavat ihan hyvää leipää ja muita avustuksia. Niitä voi hakea myös, jos ei ole oikeutettu minkäänlaiseen sosiaaliturvaan. Niitä leipiä saa joskus niin paljon, että ihmettelen mikseivät jaa pakastimia.

[Kuutar]

Nostin tämän vanhan ketjun, koska Rautaista vuotta 2016-ketju lukittiin. Vastaan tässä Kyllästyneen viimeiseen kysymykseen, kyllä nykyään kaikilta kysytään CV.

[Kuutar]

Maakuntiin pitäisi saada lisää työpaikkoja.