Kirjoittaja Biancaliina » 08.07.2010 16:29
Re: Kamalia inhokkeja
ViestiKirjoittaja Varjolilja » 08.07.2010 16:02
Biancaliina, hyväksikäyttötaustani vuoksi en tahdo näyttää millään tavalla kiinnostavalta. Riittääkö tämä vastaus, toivon, että se riittää? Inhoan läheisyyttä ja kosketusta, vaikka se tulisi aivan turvalliselta ihmiseltä. Kosketus, hengityksen tuntu ihollani ym. läheisyysasiat saavat minut pahoinvoimaan monin tavoin. Mieluiten tahtoisin olla näkymätön. Näen peilistä, mikä on kaunista ja mikä vähemmän kaunista. Toki muilla voi olla toisenlainen kauneuden silmä kuin itselläni, joten ponnisteluistani huolimatta saatan jonkun mielestä näyttää aivan sievältä. Eilen vetäisin ylleni sukulaiseni hylkäämän mekon, kun piti mennä juhliin ja toinen, "oma" mekkoni oli hukassa. Se näytti yllättävän kauniilta. Muutkin sanoivat minulle, että se oli kaunis. Yksi ikkunastaan minua tarkastellut naapuri jopa tuli kotiini kertomaan minulle, että olin kaunis siinä mekossa. Tuollaisissa juhlissa kuitenkin olen "turvassa", kun siellä on ihmisiä enemmän kuin yksi tai vain kourallinen. Mieliasuni olisi burkha, jos sen käyttö olisi sosiaalisesti hyväksyttyä.
-
Riittää.
Joskus vaikutelma ei välttämättä kuitenkaan ole ns. ruma (tai vaikka olisi, niin lisäksi:), vaan huomiota herättävä.
Burkha peittää mutta kääntää myös katseita, takuulla sos. hyväksyttynäkin.
Alastomuus tai toisaalta äärimmäinen peittäminen; molempia katsellaan.
Bininiasu tai vaihtoehtoisesti kovin peitelty olemus (kesähelteillä) kerää katseita.
Itsestä voi tuntua turvallisemmalta, rumemmalta, siltä ettei herätä kiinnostusta jossakin asussa mutta toiset voi kuitenkin kiinnostua.
Kiinnostustakin kun on monenlaista.
Onhan meillä monilla vaikea tausta, myös minulla, sitä seksuaalistakin hyväksikäyttöä (useamman suunnalta, eri tasoisena). Syvä häpeä ja halu olla näkymätön, kuitenkin meistä kaikki (myös minä) haluaa tulla huomioiduksi, kuulluksi ja nähdyksikin. Onhan se ristiriitaista (ja vaikeaa); älkää katsoko, tuijottako, nähkö mutta huomatkaa minut.