Saappaat karvavuorella - vai vuorilla?

[Kyllästynyt]

Silmiäni kirvelee ja korviini kirskahtaa joka kerta kun näen tai kuulen sanan "vuori" (vaatetukseen, ei maantietoon liittyen) taivutettavan "vuorella".
Mikä siinä on, etteivät ihmiset osaa taivuttaa sanaa vuori, vuorin, vuorissa. En usko sen olevan ylivoimaista edes lukihäiriöiselle, eronhan kuulee selvästi.

Arvaan, että kohta tulee Mirri, joka sanoo, että molemmat muodot ovat oikein, ja niin kuulemma nykyään ovatkin, mutta minun mielestäni "kaikki käy" -mentaliteetti on tyhmiä mielistelevää nuoleskelua.

Raivostuttava ilmiö on myös; "Illat on meidän". Taidan boikotoida Hero-kanavaa ihan (jo) tuon(kin) takia. Ja tietenkin possessiivisuffiksin käytön korvaaminen vauvakielellä "minun auto".
Muutkin hirvitykset kuten "ongelmatiikka" ja "mennä katki" ärsyttävät. Entä mikä kapistus on "sohvatuoli"?
"Olla työelämässä" on jo vakiintunut termi, mutta mitä vikaa on sanoissa "työ" - ja "käydä töissä"?

Entä sitten vierasta alkuperää olevat sanonnat kuten "Anyways" - mitä se "s" siellä perässä tekee?

Eivätkä ihmiset näytä osaavan kirjoittaa edes sanaa "heteka" (joka tulee sanoista Helsingin teräskaluste - Heteka). Vain ani harvoin näkee käytettävän oikeaa muotoa tuon typerän "hetekka":n sijasta.

Tiedän tekeväni virheitä itsekin, mutta en nyt puhukaan tahattomista virheistä vaan piittaamattomuudesta ja tahallisesta suomen kielen rääkkäämisestä.

[Mirri]

En ole tiennyt saappaiden voivan nykyisin olla sekä karvavuorella että -vuorilla.

Ehkä muutoksissa on kyse tyhmiä mielistelevästä nuoleskelusta, mutta tuli mieleeni, että jospa nykyisin otetaan entistä enemmän huomioon ihmiset, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Heidän suomen oppimisessaan on apua vaikkapa kertomastasi muutoksesta; kiemurainen kieli muutetaan pikkuisen helpommaksi ulkomaalaistaustaisten ihmistenkin oppia.

[Hilppa]

Miksi syntyperäisiltä suomenkielisiltä ei voisi vaatia samaa kuin ennenkin? Emmehän muutenkaan matki "hoono soomi" puhuessamme heille ja toisillemme.

[Hilppa]

Mitenkäs tuo viiva muuten kuuluu oiken olla. Minä kun ensin tyhmänä luin, että Kyllästynyt tarkoittaa kysyä "saappaat karva- vai kangasvuorilla?". Minulla oli vastauskin mielessäni. Jos karvavuorilliset haluaa, niin kannattaa ostaa huopatossut. Jos haluaa kangasvuorilliset, niin sopivat paremmin kaupunkikäyttöön, jotka muodikkaat ja kauniit.

[Helmenkalastaja]

Viivan ei kuulu olla noin kuin otsikossa.

[tuuve m]

Minä olen luullut ettei hetekkoja enää myydä.

[Kyllästynyt]

Viivan ei kuulu olla noin kuin otsikossa.

Vaan?

[Kyllästynyt]

Minä olen luullut ettei hetekkoja enää myydä.

Ei, eikä sellaisia ei ole koskaan myytykään.

[Helmenkalastaja]

Viivan ei kuulu olla noin kuin otsikossa.

Vaan?

Luulin, että olisit osannut itse korjata...

Saappaat karvavuorella vai -vuorilla?

Ole hyvä.

Toki sinunkin tavallasi voi kirjoittaa, mutta se tarkoittaisi kysyä ovatko saappaat karvavuorella vai (peräti) vuorilla (yllätysmomentti!).

[Kyllästynyt]

Viivan ei kuulu olla noin kuin otsikossa.

Vaan?

Luulin, että olisit osannut itse korjata...

Saappaat karvavuorella vai -vuorilla?

Ole hyvä

Vaan kun en tarkoittanut tuota.

[Kyllästynyt]

Viivan ei kuulu olla noin kuin otsikossa.

Vaan?

Luulin, että olisit osannut itse korjata...

Saappaat karvavuorella vai -vuorilla?

Ole hyvä.

Toki sinunkin tavallasi voi kirjoittaa, mutta se tarkoittaisi kysyä ovatko saappaat karvavuorella vai (peräti) vuorilla (yllätysmomentti!).

Lisäys Helmenkalastajan lisäyksen vuoksi:
Tuota juuri tarkoitinkin, joten ilosi tekemästäni virheestä oli ennenaikainen.

[tuuve m]

Minä olen luullut ettei hetekkoja enää myydä.

Ei, eikä sellaisia ei ole koskaan myytykään.

Ei, vaan olimme molemmat vääräsä. Täällä ainakin myydään hetekka.

http://www.nettimarkkina.com/hetekka/1229221
ps. muuten eikö lauseessasi ole ei sana liikaa, kun on jo eikä?

[Mirri]

Kyllästynyt, otsikko ja tarkoituksesi olisivat olleet helpommin ymmärrettävissä oikein näin:
Saappaat karvavuorella - vai -vuorilla? tai Saappaat karvavuorella - vai karvavuorilla?

[Helmenkalastaja]

Eli tarkoitit sitä, mitä lisäyksessäni sanoin otsikkosi merkitsevän.

Mirri, ilmeisesti Kyllästynyt ei tarkoittanut otsikkoaan helposti ymmärrettäväksi.
Harmi, että me tartuimme kieliopilliseen puoleen, kun viestin sisältö ikään kuin viittasi kielellisiin harmituksen aiheisiin.

[Helmenkalastaja]

Viivan ei kuulu olla noin kuin otsikossa.

Vaan?

Luulin, että olisit osannut itse korjata...

Saappaat karvavuorella vai -vuorilla?

Ole hyvä.

Toki sinunkin tavallasi voi kirjoittaa, mutta se tarkoittaisi kysyä ovatko saappaat karvavuorella vai (peräti) vuorilla (yllätysmomentti!).

Lisäys Helmenkalastajan lisäyksen vuoksi:
Tuota juuri tarkoitinkin, joten ilosi tekemästäni virheestä oli ennenaikainen.

En minä mitään iloa oletetusta virheestäsi tuntenut, luulet vain. Vastasin vain Hilpan esille tuomaan kysymykseen.
Mielestäni kikkailusi toki meni hieman hukkaan tällä foorumilla.

[Mirri]

Minä olen luullut ettei hetekkoja enää myydä.

Ei, eikä sellaisia ei ole koskaan myytykään.

Minun helsinkiläislapsuudessani hetekka oli ihan arkipäiväinen sana. Vasta aikuisena olen oppinut tietämään mistä sana hetekka on alunalkaen syntynyt. Nykyisin käytän sanaa heteka, koska olen päässyt perille asiasta, mutta elämäni ensimmäiset vuosikymmenet sanavarastossani oli lapsuuteni nukkumapaikkaa kuvaamassa vain sana hetekka.

[Kyllästynyt]

... Ei, vaan olimme molemmat vääräsä. Täällä ainakin myydään hetekka...

Inhimillisen tyhmyyden edessä jumalatkin ovat voimattomia (meistä jumalattomista puhumattakaan).

... ps. muuten eikö lauseessasi ole ei sana liikaa, kun on jo eikä?

Olet oikeassa, siinä on ylimääräinen "ei".

Heteka on heteka, ja varmasti Mirrinkin lapsuudessa on hetekoita ollut ja niistä myös puhuttu. Luultavasti suurin osa ikäluokkaamme on saanut alkunsakin hetekassa.
Ja koska siihen aikaan pidettiin nykyistä tarkemmin kiinni oikeakielisyydestä, en hetkeäkään usko, etteikö Mirrin lapsuudessa olisi puhuttu vain ja nimenomaan hetekasta, etenkin jos Mirri asui Helsingissä - ja vieläpä --- piiip----.

Korjaus klo 19:05:
Poistettu Mirrin toivomuksesta viittaukset häneen ja tiettyyn kaupunginosaan.

http://fi.wiktionary.org/wiki/heteka


Veikko Lavi - Serenadi Hetekalle

https://www.youtube.com/watch?v=VBLvajPMBJQ
Kesto 3:56

[Kyllästynyt]

Kyllästynyt, otsikko ja tarkoituksesi olisivat olleet helpommin ymmärrettävissä oikein näin:
Saappaat karvavuorella - vai -vuorilla? tai Saappaat karvavuorella - vai karvavuorilla?

Miksi kaiken pitäisi aina olla helppoa?

[Mirri]

Kyllästynyt, ei sana hetekka ole uskon asia. Ei myöskään se, että minä olen suurimman osan elämästäni ollut täysin tietämätön tuotemerkistä nimeltään Heteka, vaikka lapsuudessani hetekkoja oli paitsi minun kodissani myös monessa muussa kodissa.

Helsingin Teräshuonekalutehtaastakaan en - tietääkseni - ole kuullut lapsuusvuosinani, enkä myöskään Helsingin Teräskalusteesta. Täsmällisemmin sanottuna tietysti en muista kuulleeni. Mutta sen muistan, että hetekka oli vähän kuin joka kodin käytännöllinen sänky. Se oli lapsillekin hyvä, koska alaosan saattoi pitää laidallisena. Ainakin 60-luvulla hetekka oli yleisnimitys yhdelle tietynlaiselle rautasängylle.

[Helmenkalastaja]

Heteka on heteka, ja varmasti Mirrinkin lapsuudessa on hetekoita ollut ja niistä myös puhuttu. Luultavasti suurin osa ikäluokkaamme on saanut alkunsakin hetekassa.
Ja koska siihen aikaan pidettiin nykyistä tarkemmin kiinni oikeakielisyydestä, en hetkeäkään usko, etteikö Mirrin lapsuudessa olisi puhuttu vain ja nimenomaan hetekasta, etenkin jos Mirri asui Helsingissä - ja vieläpä Kallion kaupunginosassa, käytännössä Helsingin teräskalusteen naapurissa.

Nimenomaan hetekasta puhuttiin, mutta vaikka perusmuoto olisi hetekka, puhuttaisiin silti hetekasta. Siinäpä se väärinymmärryksen mahdollisuus piileekin. Uskoisin, että perusmuotoa on tarvittu paljon harvemmin kuin taivutusmuotoja (hetekassa, hetekasta, hetekalla, hetekalla, hetekan), ainoa yleisesti käytetty sijamuoto, josta perusmuoto kävisi ilmi on partitiivi eli hetekaa.

Kyllä minäkin olin lapsuudessani siinä käsityksessä, että perusmuoto oli hetekka, sillä muistan, että asia selvisi minulle jossain vaiheessa.
Ja minäkin olen kotoisin Helsingistä, vaikkakaan en Kalliosta, ja olen samaa ikäluokkaa Mirrin kanssa.

Meillä on muuten vieläkin heteka käytössä lomakotitalossamme.

____
Poistin kaksi ylimääräistä sanaa lihavoidusta lauseesta; olivat päässeet livahtamaan väliin sotkemaan selvää asiaa...