Textaa kielitaitosi

[Mirri]

Oikein! Kymmenen pistettä ja papukaijan merkki. Ansiomerkki tosin menee Kahville, koska hän löysi virheen ensimmäisenä.

[Gyver]

Oikein! Kymmenen pistettä ja papukaijan merkki. Ansiomerkki tosin menee Kahville, koska hän löysi virheen ensimmäisenä.

Mirrillä on tuossa virhe; se oli "kymmenen pistettä ja Papukaijamerkki".

Fraasi peräisin 60-luvun lastenohjelman "Sirkus Papukaija" tirehtööriltä Orvo Kontiolta (runoilija Tomi Kontion isältä).

Eikö tuo kuitenkin kirjoiteta mielummin niin, että 10 pistettä ja papukaija pienellä?

(On vanha ohjelma joo, tuolloin oltu vielä hengissä pitkään aikaan: http://suomisanakirja.fi/papukaijamerkki)

[Psykopatologia]

Joo.

[Mirri]

Ok, olenkin aina ihmetellyt, että mitähän sillä merkillä tarkoitetaan.

Wikipediakin näköjään jakaa papukaijamerkkejä:

Palkintojen tarkoitus ja historia

Yleisin tapa huomioida ansioituneita käyttäjiä on ollut myöntää heille Papukaijamerkki tunnustukseksi hyvästä työstä Wikipedian hyväksi. Papukaijamerkin esikuvana on ollut englanninkielisessä Wikipediassa käytössä oleva barnstar-palkinto, joka otettiin käyttöön helmikuussa 2004. Termin papukaijamerkki alkuperä on vuosina 1961–1968 lähetetyssä lasten televisio-ohjelmassa Sirkus Papukaija. Ohjelma lähetettiin joka toinen sunnuntai, ja siihen liittyivät eri paikkakunnilla toimineet papukaijakerhot. "10 pistettä ja papukaijamerkki" oli ilmaus, jolla ohjelmassa kehuttiin hyvää suoritusta.

Palkinnoilla voidaan tukea aloittelevan käyttäjän kehittymistä yhä pätevämmäksi Wikipedian muokkaajaksi. Käyttäjä voi alkuvaiheessa saada Aloittelijapalkinnon ja myöhemmin eriasteisia mitaleja. Kaikkien mitalien tasot saavutettuaan käyttäjää voidaan hyvällä syyllä kutsua täysiveriseksi Wikipedian muokkaajaksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Palkinnot

[Psykopatologia]

10 mieluummin kirjaimilla tässä ja pieni p.

Väärin: Pekka sanoi: "Minulla on 10 mk."

Oikein: "Minulla on kymmenen markkaa."

Oikein: Pekalla oli 10 markkaa.

Mutta paremmin: kymmenen markkaa.

[Mirri]

10 mieluummin kirjaimilla tässä ja pieni p.

Väärin: Pekka sanoi: "Minulla on 10 mk."

Oikein: "Minulla on kymmenen markkaa."

Oikein: Pekalla oli 10 markkaa.

Mutta paremmin: kymmenen markkaa.

Noin on. Aikanaan äidinkielen ope antoi nyrkkisäännöksi, että tekstin keskellä ja virkkeissä olevat numerot kirjoitetaan kirjaimin aina kuin vain suinkin on mahdollista ja järkevää; arvioidaan siis sanan pituus ja sen sellaiset seikat. Kymmenen ja vielä kaksikymmentäkin ovat sopivan mittaisia sanoja, samoin kaksituhatta, mutta kaksituhattakaksisataakaksikymmentäviisi on jo vähän toinen juttu...

Numeroiden kirjoittaminen sanoiksi on myös kätevä keino kiertää erilaiset lukujen kaksoispisteellä varustetut taivuttamiset, jos on niistä epävarma. Tuokin tietysti vain siinä tapauksessa, että luku on sopivan lyhyt laitettavaksi tekstiin sanana. Minä kirjoitan luvut niin pitkälle kuin vain suinkin voin, koska niiden oikeaoppiset taivuttamiset ovat aina tuntuneet kinkkisiltä.

[Psykopatologia]

Riippuu myös tekstistä: asiatekstissä nummerot ovat sallitumpia kuin kaunokirjallisessa.

Varsinkin jos on launausmerkit, ovat numerot jopa virheellisiä.

Pekka ei sano: "Minulla on yksi nolla äm koo."

[Kahvi]

Oikein! Kymmenen pistettä ja papukaijan merkki. Ansiomerkki tosin menee Kahville, koska hän löysi virheen ensimmäisenä.

Kiitos. Laitan merkin rintapieleeni ja kuljeskelen täällä palstalla eri polleana poikana loppuvuoden

[Riidankylväjä]

Otaksun, että kirjoituksessa ei ole virhettä. Mirri jättä asian avoimeksi, koska pelkää todellisuuden paljastuvan kaikelle kansalle.

Luulet vain. Kuten Kahvi sanoi: kyllä se virhe siellä seisoo.

Sinullahan näköjään ajatus juoksee kuin 'kilpailevan firman' VQP:llä; saman tasoistakin näyttää olevan. Koska provosoit noin, niin takuulla en vieläkään kerro mistä virheen löytää.

Väitätkö, että tuo lause olisi muka täysin oikein?

3. Vertailu suden merkitystä Huldénin runossa ja Punahilkka-sadussa.

Yleisönostokirjoitus voidaan taas käsittää jonkinlaiseksi "lahjonnaksi", jossa kirjoituksella pyritään ostamaan yleisö puolelleen. Eli kieli opillisesti täysin oikein.

[Mirri]

Käsittääkseni löytämäsi virhe on saman tyylinen kuin minun löytämäni. Sellainen, joka syntyy helposti kirjoitettaessa nopeasti näppiksellä; kynällä sanoja piirustettaessa taas tuollaisia virheitä ei pääsisi syntymään. Vikkelä näpyttelykirjoittaminen muokkailutoimintoineen synnyttää uudenlaisia kirjoitusvirheitä.

Yleisönostokirjoitus voidaan taas käsittää jonkinlaiseksi "lahjonnaksi", jossa kirjoituksella pyritään ostamaan yleisö puolelleen. Eli kieli opillisesti täysin oikein.

Siksipä se virhe onkin kielikukkanen. Virheen vuoksi teksti tuli hauskasti monitulkintaiseksi; lukija saattoi nähdä tekstissä aivan muuta kuin kirjoittaja on tarkoittanut. Lisäksi virhe voidaan nähdä 'freudilaisena kömmähdyksenä'; opettaja hiljaa mielessään pitääkin yleisönosastokirjoittelua ihmisten kosiskeluna - ja sitähän se voi joskus tosiaan olla.

[Kahvi]

Väitätkö, että tuo lause olisi muka täysin oikein?

3. Vertailu suden merkitystä Huldénin runossa ja Punahilkka-sadussa.

Pitäisi siis olla "Vertailu" -> "Vertaile" tai "merkitystä" -> "merkityksestä"

[Mirri]

3. Vertailu suden merkitystä Huldénin runossa ja Punahilkka-sadussa.

Asiayhteydestä selviää, ettei tuo olekaan saman tyylinen kuin opettajan tekemä virhe.

Virkkeessä halutaan sanoa joko näin: Vertailu suden merkityksestä... tai näin: Vertaile suden merkitystä... Kontekstista voidaan päätellä jälkimmäisen olevan oikein. Virhe ei myöskään välttämättä ole opettajan tekemä, koska virhe ilmeisesti on sitaatti. Onko opettaja siteerannut virkkeen nykytyylisesti tietotekniikan suomin keinoin, sitä ei tiedetä. Virke on äidinkielen yo-kokeen tehtävänanto, joten virhe on voinut komeilla äidinkielen yo-tehtävävihossa.

No, kyllähän sekin lohduttaa tavallista kirjoittajaa, joka ei saa moitteetonta tekstiä aikaiseksi.