Hullu Hatuntekijä? (Carroll)

Asiaa aiheesta ja sen vierestä

Hullu Hatuntekijä? (Carroll)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 01.04.2020 19:00

Hullu Hatuntekijä? (Carroll) - Mistä nimitys on voinut tulla?

Kuva
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Hullu Hatuntekijä? (Carroll)

ViestiKirjoittaja Rakkaussoturi » 02.04.2020 12:21

Etymology
Mercury was used in the manufacturing of felt hats during the 19th century, causing a high rate of mercury poisoning among those working in the hat industry. Mercury poisoning causes neurological damage, including slurred speech, memory loss, and tremors, which led to the phrase "mad as a hatter". In the Victorian age, many workers in the textile industry, including hatters, often suffered from starvation and overwork, and were particularly prone to develop illnesses affecting the nervous system, such as central nervous system (CNS) tuberculosis, which is portrayed in novels like Alton Locke by Charles Kingsley and North and South by Elizabeth Gaskell, which Lewis Carroll had read. Many such workers were sent to Pauper Lunatic Asylums, which were supervised by Lunacy Commissioners such as Samuel Gaskell and Robert Wilfred Skeffington Lutwidge, Carroll's uncle. Carroll was familiar with the conditions at asylums and visited at least one, the Surrey County Asylum, himself, which treated patients with so-called non-restraint methods and occupied them, amongst others, in gardening, farming and hat-making. Besides staging theatre plays, dances and other amusements, such asylums also held tea-parties.
-> eli siis ennen vanhaan hattujen teossa käytettiin elohopeaa, joka myrkytti hatuntekijät (tuli muistikatkoja, epäselvää puhetta, ja vapinaa ja siksi heitä alettiin kutsua hulluiksi kuin hatuntekijät.
(Ton enkunkielisen tekstin otin Wikipedian Lewis Carroll-artikkelista).
T: Rs
Born in Heideken
Avatar
Rakkaussoturi
 
Viestit: 684
Liittynyt: 13.08.2015 15:17
Paikkakunta: Turku

Re: Hullu Hatuntekijä? (Carroll).

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 02.04.2020 12:44

Oikein! - Hattumaakarit käyttivät elohopea-yhdisteitä saadakseen materiaalin kuidut tiiviiksi. Tämä tuotti myrkytyksiä (ehkä Newtonia myöten).
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Hullu Hatuntekijä? (Carroll)

ViestiKirjoittaja Rakkaussoturi » 03.04.2020 15:40

Opiskelin Englantilaisen filologian oppiaineessa Turun yliopistossa myös Lewis Carrollin tuotantoa.
On jotain jääny mieleen, ja tarkistin asian.
Ps.Psykoosissani oli piirteitä ja hahmoja(näköharhoja) myös Liisa Ihmemaassa-sadusta, kuten myös Maija Poppasesta. Molemmista kun on Disney-leffat ja mä oon 2-vuotiaasta lähtien Mikki Hiirestä ym. tykänny.
Ja oon huomannu, että eri ihmisten näköharhat vaihtelevat kovasti ja ne noudattavat henkilön kiinnostuksenkohteita (mm. isoisällä terästä, koska myi sitä ammatikseen ja myös blondeja naisia (oli tosi flirtti) ja amerikanrautoja.Muistin myös tutkimuksen psykoosista ja Liisasta Ihmemaassa, siitä alla:

https://yle.fi/uutiset/3-10277186
Liisa Ihmemaassa -elokuvasta apua psykoosipotilaiden hoitoon
Unenomaista Liisa Ihmemaassa -elokuvaa hyödynnettiin uudenlaisessa aivotutkimuksessa. Suomalaistutkimuksessa selvitettiin, mitä katsojien aivoissa elokuvan aikana tapahtuu.
Osallistujat olivat psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuneita sekä terveitä ihmisiä. Heille näytettiin elokuvasta runsaan seitsemän minuutin pätkä.
Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa (2010) valittiin tutkimusmateriaaliksi sen sisällön vuoksi.
– Haluttiin elokuva, joka sisältää normaalia vuorovaikutuksellista materiaalia, mutta toisaalta unenomaisempaa ärsykemateriaalia. Siinä mennään todellisuudesta irrallaan olevaan maailmaan. Toisaalta Liisa Ihmemaassa ei ole liian ahdistava potilaille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Teemu Mäntylä sanoo.
Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa todellisuudentaju on heikentynyt ja ihmisellä on huomattavia vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei.
Elokuvan katselu tuo aivoista uudenlaista tietoa
Elokuva on uusi keino psykiatristen sairauksien aivotutkimuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käytti sitä ensimmäisten joukossa.
– Tämä voi tuoda uusia näkökulmia psykoosipotilaiden aivotutkimukseen. Perinteisesti aivokuvantamista on tehty melko yksinkertaisilla ärsykkeillä, muistitehtävillä tai tunteiden tunnistamisen tehtävillä, Teemu Mäntylä sanoo.
Elokuvan katselun avulla tutkimuksessa voidaan selvittää aivojen toimintaa monipuolisemmin kuin yksinkertaisilla tehtävillä. Myös musiikkia käytetään vastaavanlaisissa tutkimuksissa.
Psykoosipotilaiden aivoissa näkyi enemmän eroja
Katsojien aivojen toimintaa Liisa Ihmemaassa -elokuvan aikana tutkittiin toiminnallisella aivokuvantamisella (fMRI:llä). Tutkittavat makasivat kuvantamislaitteessa ja katsoivat elokuvaa.Elokuvaa katsoessa samat alueet tutkittavien aivoissa aktivoituivat. Terveiden verrokkien aivoissa oli keskenään hyvin samankaltaista aktiivisuutta. Ensipsykoosipotilaiden aivoissa keskinäisiä eroja näkyi kuitenkin selvästi enemmän.
Eroja esiintyi varsinkin sellaisilla alueilla, jotka yhdistävät erilaisia toiminnallisia aivoverkostoja tai liittyvät esimerkiksi tiedon abstraktimpaan prosessointiin, muistista hakemiseen ja sosiaaliseen havainnointiin.
– Näillä aivojen alueilla aktiivisuus oli vähemmän samankaltaista potilaiden kesken kuin verrokkien kesken, Teemu Mäntylä sanoo.
Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ensimmäisen kerran psykoosiin sairastuneilla potilailla ja pitkään skitsofreniaa sairastaneilla on paljon poikkeamia aivojen toiminnassa muihin ihmisiin verrattuna. Eroavaisuuksiin on vaikuttanut tehtävä, jota tutkittavat ovat kuvantamisen hetkellä tehneet.
Tavoitteena entistä yksilöllisempi hoito
Tutkimuksessa oli mukana 51 psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastunutta aikuista. Heidän lisäkseen mukana oli runsaan 30 ihmisen verrokkiryhmä.
THL:n tutkimus on osa laajempaa tutkimusta, jolla tuotetaan uutta tietoa psykoosien syistä ja niiden mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta. Tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Aalto-yliopiston kanssa.
Tavoitteena on, että tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää psykoosipotilaiden entistä yksilöllisemmän hoidon kehittämisessä.
– Toivotaan, että tulevaisuudessa hoidon valikoimiseen voidaan saada parempia välineitä, Teemu Mäntylä sanoo.
Tutkimus on julkaistu Biological Psychiatry -lehdessä.
(Yle Uutiset 27.6.2018)
Born in Heideken
Avatar
Rakkaussoturi
 
Viestit: 684
Liittynyt: 13.08.2015 15:17
Paikkakunta: Turku


Paluu Romulaatikko



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron